Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Tämmöinen tuli hommattua tällä kertaa. Varsin mukavantuntuinen peli, joskaan ei ihan alkuperäiskuntoinen. Lukko vaikuttaa sota-aikaiselta uudelleennumeroidulta ja syöttökotelon pohjassa ei ole sarjanumeroa. Perälevy on kumminkin alkuperäinen ja saattaapa olla tukkikin. En ole tästä kumminkaan ihan varma. Onko kukaan törmännyt alkuperäiskuntoisiin 1944-vuoden 91/30-kivääreihin, joissa on vielä pula-ajan malliset hihnalenkkien reunapellit?

Tukki on numeroitu myöhemmin, luultavasti varikkokunnostuksena. Raudoissa ei näy tyypillisiä kunnostusleimoja ja sinitkin ovat hieman kulahtaneet. Lieköhän nekin alkuperäiset? Kiikarinjalka ja istukka ovat Ishevskin tekemät. Piippu on yllättävän hyvässä kunnossa, rihlat ovat korkeat ja teräväreunaiset eikä pohjissa ole orkosta kuin nimeksi. Piipun päällä tyypilliset 87-vuoden leijonaleimat, lienee samaa pompsia herra Flandersin keviirin kanssa.

Olen törmännyt, löytyy alkuperäiskuntoinen vuodelta 1944. Luultavasti sotasaalisase (ei ulkomaan tuontileimoja). Lukko vaihtunut, muuten numerotarkka. Tukissa on nuo "pula-ajan" reunapellit.

Hieno peli ei voi muuta sanoa

Minkäslaista hintaa tälläisistä on ollut tapana pyytää, ja millainen on ollut tarjonta? Siis jos siis puhutaan varikkokunnostetuista peleistä, mites uustuotantopelit joissa ei ole muuta sota-aikaista kuin kivääri?

Tukin reunapeltien takia luulin ensin asetta sodan jälkeen(kiikarin asennuksella) rakennetuksi kenties vähäisen käytön ja hyvänä ja tarkkana säilyneen piipun takia.Ajattelin myös samalla sen olleen käytössä sodan jälkeen jolloin käytöstä tulleet jäljet olisivat syntyneet.

Voi olla pahastikin vika veikkaus.Hieno ase kuitenkin!

Kiitos vastauksista. Kyllä tuo kuvan ase on alunperin ta-käyttöön tehty. Tämän näkee Ishevskiläisissä, kun katsoo patruunapesän vasenta puolta, jossa on tehtaalla asennetun kiikarin numero. Tämän yksilön kiikari on jossain vaiheessa vaihtunut ja siitä nuo ylilyöntiviivat. Numerointi vakiintui käyttöön vuoden 1942 aikana, joten aivan varhaisimmista yksilöistä sitä ei välttämättä löydy. Varikkokunnostusten yhteydessä vanha kiikarin numero saatettiin myös hioa patruunapesän kyljestä, mikäli kiikari vaihtui. Lopuksi aseen numero, uuden kiikarin numero tai molemmat kirjoitettiin sähkökynällä jalustaan. Näin yleensä, mutta ei välttämättä. Näyttää siltä, että kuvan jalusta on asennettu kunnostuksessa ensin johonkin toiseen aseeseen ja sitten vasta tähän. Nykyinen kiikari on numeronsa perusteella verraten lähellä oikeaa. Tosin tämäntyyppistä numerointia käytettiin myös erään toisen tehtaan SVT-mallisissa kiikareissa. Kiikarin valmistusvuosi merkittiin sarjanumeron alkuun, siis 44xxxxx.

Nuo pula-ajan reunapellit tulivat käyttöön vuoden -41 lopussa tai -42 alussa. Osassa tuon ajan tukeista taaempaa reunapeltiä ei ole, osassa taas on. 1943-44 kieppeillä siirryttiin hieman jämerämpään peltimalliin, joka pysyi tuotannossa aina Mosin-tehtailun loppumiseen asti. Myös kylmän sodan varikkotukit varustettiin tällaisilla reunapelleillä. Kuva ohessa:



Olen nähnyt PU:ita myytävän 600-700E hinnoin. Tämä maksoi 650E. Tavalla tai toisella varikkokunnostettuja tuppaavat olemaan lähes kaikki. Täysin alkuperäiskuntoinen ja numerotarkka maksaisi Ishevskin tekemänä luultavasti 1000E. Tulan tekemä vielä pykälän verran enemmän. Reprosta on meikäläisen vaikeampi sanoa, varmaan pari sataa korkeintaan. Itse näen niissä lähinnä pilatun jalkaväenkiväärin eivätkä ne keräilyllisesti ole kovinkaan mielenkiintoisia. Mutta, se on makuasia, sanoi Musti kun muniaan nuoli.

Näkeekö 91/30-kivääreistä mistään varmasti, onko raudat uudelleensinistetty vai ei? Olen kuullut jostain, että alkuperäissineissä olevien lukonkehyksen sisus on aina kirkas. Miten mahtaa olla? Tämä on vähän sellainen puolivariaatio. Pelkkää kulumaako?



JVA, kummanko mallinen etutähtäin sinun 1944-vuotisessasi on? Ymmärtääkseni näiden jyvänsuojus kuuluisi olla pellissä prässätty, mutta tässä yksilössä se on vanhaa koneistettua mallia. Liekö vaihtunut?

Kiitos vastauksesta CH! Minkähänlaista kasaa alkuperäiset (tarkka-ammunta käyttöön tehdyt) Mosinit suurinpiirtein tekevät tuelta ammuttaessa, jos nyt ei ole kyse aivan pakasta vedetystä aseesta.

Olen kuullut ihmisten ampuvan näillä parhaimmillaan 1 MOA:n kasoja 100m matkalle, itseladatuilla patruunoilla. Aikaisemmin ostetulla PU:llani en ole tähän yltänyt, vaan 1,3-2,0 MOA on haarukka, johon voin sanoa sen varmuudella pystyvän. 8g rynkyn luotia olen käyttänyt, se kun tuntuu sopivan venäläisiin D166:a paremmin. PU on kiikarina varsin konstikas ampua parallaksivirheen, 3,5x suurennuksen ja nykykiikareihin verrattuna huonon kuvanlaadun takia. Aikaisemmat PE- ja PEM-kiikarit olivat jossain määrin parempia.

Venäläisten sodanaikaisesta tarkkuusvaatimuksesta on vaikea sanoa mitään varmaa, sillä ko. aiheesta ei löydy luotettavaa lähdeteosta. Amerikanfoorumilla (Gunboards) eräs heppu on tehnyt aika paljon tutkimustyötä näiden parissa. Mies totesi kerran PU:ille asetetun vaatimuksen olleen 15cm / 300m. Tämä vastaa noin 1,7 MOA:n tarkkuutta. Kiväärit valmistettiin sarjatuotantona ja kun tarvetta kiikarikiväärisarjan tekoon oli, tuotantolinjalta otettiin perättäisiä yksilöitä, jotka koeammuttiin. Mikäli em. vaatimus ylittyi, ase ohjattiin toiselle osastolle kiikarin kiinnitystä, tukin koloamista, lukon taivutusta ja metallipintojen viimeistelyä varten. Kiikarikiväärin lähtökohta oli siten tavallinen, mutta tarkkuusnormit täyttävä jalkaväenkivääri. Alla oleva suttuinen kuva on kirjasta Drei Linien Die Gewehre Mosin-Nagant. Se kertonee kuitenkin, millaisina sarjoina kiikarikivääreitä parhaimmillaan tehtiin. Huomaa taivutetut lukkotapit.



PS. jos jollakin on tuo kirja, niin saisinko tämän kuva vähän isompana?

CH wrote:Näkeekö 91/30-kivääreistä mistään varmasti, onko raudat uudelleensinistetty vai ei? Olen kuullut jostain, että alkuperäissineissä olevien lukonkehyksen sisus on aina kirkas. Miten mahtaa olla? Tämä on vähän sellainen puolivariaatio. Pelkkää kulumaako?
JVA, kummanko mallinen etutähtäin sinun 1944-vuotisessasi on? Ymmärtääkseni näiden jyvänsuojus kuuluisi olla pellissä prässätty, mutta tässä yksilössä se on vanhaa koneistettua mallia. Liekö vaihtunut?

Tässä kuva etutähtäimestä. mielestäni on alkuperäinen.
http://img147.imageshack.us/img147/1720/p5050023rn8.jpg
Aseeni tukissa on huomattavan paljon "salmiakkileimoja". Tavallisissa jv-kivääreissä en niitä ole huomannut.
http://img120.imageshack.us/img120/4920/p5050025ay4.jpg
http://img379.imageshack.us/img379/6674/p5050026ax8.jpg

Alkuperäiskuntoisten lukonkehyksen sisus on sinistetty, kirkkaus tulee kulumisen myötä. Sodan loppuvaiheen sinistys ei enää ole samaa tasoa kuin vanhempien kivääreiden sinistys. Parhaiten ehkä uudelleen sinistyksen huomaa piippumerkintöjen kuluneisuudesta (jos ase on hiottu ennen uudelleensinistystä).

Mistäs minä olen saanu päähäni, että venäjällä ei lyöty tuota kiikarin numeroa patruunapesäm kylkeen, vaan se numerointi olis kotoisin jostain itäplokista? Onkos lukonkehys sitä korkeampaa mallia?

Joo, arvelinkin että 1944 vuonna valmistetuissa kuuluisi olla tuo myöhäisen mallin jyvänsuojus (rengasosa prässätty). Tästä minun PU:n tukista pysty lukemaan kolme salmiakkileimaa, loput ovat hävinneet kovan kulutuksen myötä. Tukkia ei ole kuitenkaan hiottu eikä muutenkaan tuunattu.

Kyllä Ishevskeissä tuo kiikarin numero oli ihan vakiona. Joistakin tulalaisistakin sellainen löytyy, tosin nämä numerot lienevät Itä-blokin varikoiden aikaansaannosta. Tula identifioi 91/30 PE- ja PEM-mallit СП-leimalla, PU:t vastaavasti СН-leimalla. Ishevsk vastaavasti vain kiikarin numerolla.

Kyllä kehys on korkeaa, pelkistettyä mallia, engl. high wall.

Kuurasin piipun Forrestilla ja kuparin alta paljastui syövän alku. Noh, paljon pahempaakin on nähty.

Reilu viikko sitten tuli tehtyä pieni koepoltto. Matkaa oli 230 metriä ja eväänä omalataus 8g S405-luodilla. Viiden laukauksen läjät olivat kooltaan 104 mm (~1,55 MOA) ja 107 mm (~1,60 MOA). Pientä karkailua esiintyi kummassakin ryppäässä, neljällä osumalla olisi päästy alle kulmaminuutin tahtiin: 60 mm (~0,90 MOA) ja 64 mm (~0,96 MOA). No kaipa tämä telineen täytteenä puoltaa paikkansa...

Mä ostin tossa eräältä toverilta varsin kohtuu hintaisen 91-30. 42-leimanen ja sa-leimakin löytyy.

Ase on todella vähän ammuttu ja yleiskunto on erittäin hyvä. Hyvin vähän kulumia. Mielenkiinnolla odotetaan vkl rataretkeä. Pitäisi toi kiikari keretä riipustamaan vaan ennen sitä kiinni.

Onko kukaan kiinnittänyt huomiota PU-kivääreiden lukonkehykseen? 1943 (1942) valmistuneissa ja 1944 valmistuneissa on ero lukonkehyksen takaosan oikeanpuoleisessa viisteessä!