Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Eikös m/24-kivääreissä numerointi mennyt yleensä siten, että sarjanumero lyötiin patruunapesän kohdalle ja S-numero joko lukonkehykseen tai patruunapesän vasempaan kylkeen? Tuli nimittäin jo jokin aika sitten vastaan yksilö, jonka piipusta löytyi pelkkä S-numero. Samainen numero oli lyöty myös lukkorungon harjalle ja mieleen on syöpynyt kuva, että numero olisi isketty samoilla meisteillä kuin piipun S-numero. Mitään muuta sarjanumeroon viittaavaa lukosta ei löytynyt.

Muista ominaisuuksista sen verran, että aseesta puuttui SA- yms. Tornin omistukseen viittaavat leimat, sinistys oli sinertävän harmaa, piipunsuu ja puhdistuspuikko olivat sinistämättömät, takatähtäimessä oli m/24-tyyppinen säädettävä hahlolevy ja piippua ei ollut suuporattu. Sen verran asia jäi aikanaan kaivelemaan, että soittelin myyjälle ja sovittiin kaupasta. Keskustelussa selvisi seikka, jonka olin jo unohtanut, että kehyksessä on jokin toinen numero, jota myyjä piti kuitenkin S-numerona. Vai olisiko tämä sittenkin aseen sarjanumero?

Pikku lisäyksenä edelliseen, että S-numero on siis lyöty piipun suuntaisesti patruunapesän vasemmalle puolelle. Kirjasintyyppi ja -koko on muistaakseni samanlainen kuin tämän kuvan lukossa eli totuttua pienempi (2,5 mm). Numero taisi olla kohtuu matala eli Etelä-Suomeen viittaisi. Kunnosta päätellen ase ei ole ollut sotahommissa, saati PV:n omistuksessa.

Tässäpä muutama kuva aiheesta. Hinnaksi sovittiin 170€. Aseesta löytyy pelkkää S-numeroa ja lukko näyttäisi olevan aseeseen alkuperäinen. Kehyksessä on eräs toinen S-numero, tiedä sitten missä vaiheessa se on siihen ilmestynyt. Piippu on ilmeisesti Böhler, kun mitään valmistajan leimoja ei näy päällepäin. Joulukuusileimasta päätellen pesä on kalvettu Sakolla uudelleen. Onko M-leima m/24:n takatähtäimen jalassa muuten kuinka yleinen? Tämä kyllä poikkeaa m/28:n vastaavasta.

Mitä sanoo raati?

No niin, kampetta on nyt sitten käpistelty ja speksit meni suunnilleen, kuten tuonne ylös tuli jo höpötettyäkin. Mysteerin ratkaisu lienee, että kehyksen isofonttinen S-numero on piirinumero (Pohjois-Karjala) ja piipun & lukon pieni numero vastaavasti aseen sarjanumero. Joissakin sarjoissahan s:n tilalla näkee o:takin käytetyn. Kuten esim. tämä Böhler:

Miten noista rihloista otetaan noin hyviä kuvia? Valaistus patruunapesän suunnasta ledilampulla ilmeisesti, mutta onko kamera statiivilla, vai muuten vaan hyvä lasi?

Juuh, kivääri on pystytelineessä ja kamera on jalustassa kiinni n. 5 cm päässä piipunsuusta. Homma onnistuu kaikilla pokkareilla, joissa on makrokuvausmoodi. Harjoitusta ährääminen kyllä vaatii.

Tässä muutama seikka hieman tarkemmin selitettynä:

http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... a&start=15

CH kuvasi on loistavia ei voi kun ihmetellä, vaikka itselläni useamman sadan ekun kamera se ei suostu ottamaan tuonlaisia kuvia,olisikohan se vika kuvan ottajassa täytyypäs tarkastaa asia.

Mittasinpa tässä huvikseni tämän joulukuusileimatun Lotan patruunapesän "paksun osan" pituuden ja vertasin sitä toiseen vastaavaan Böhleriin, josta tämä leima puuttuu. Lopputulos oli, että leimatun kiväärin paksu osa onkin 0,5 mm pitempi kuin leimaamattoman. Tämän hyvin rajoittuneen kartoituksen perusteella joudun toteamaan, että joulukuusileiman merkitys pysyy edelleenkin mysteerinä.

Tosin piipun kiertämisessä lukonkehykseen eroja syntynee myös...

Nippelitietoa sen olla pitää, joten seuraavaksi kysymys jyvistä. Valmistiko PV omiin malleihinsa koskaan yläosaltaan suorakaiteen muotoisia jyviä? Sakohan valmisti Suojeluskunnan m/91- ja m/24-kivääreihin em. tolppajyvää, jonka leveysvaihtoehdot olivat 2 mm, 2,5 mm ja 3 mm. Tuo minun on 2,5 mm.

PV:n jyvät näyttäisivät ainakin oman kalustoni perusteella aina olevan enemmän tai vähemmän kapenevia. Joissakin jyvissä takaosan yläpintaan on myös koneistettu kolo.