M/54 kenttäpukukokonaisuus

[Mangrove]

Kävin lävitse Puolustusvoimain Pääesikunnan Jalkaväkitoimiston papereita Kansallisarkistossa ja huomasin, että m/54:n kehitys alkoi oikeastaan jo vuonna 1949 koepuku m/49:n myötä. Tästä eteenpäin otettiin joka vuosi käyttöön uusi koepukumalli, kunnes kehitys johti m/54:een. Pukuja tehtiin aluksi sekä puuvillaisina että villaisina kunnes päädyttiin siihen lopputulokseen, että yksipukujärjestelmässä villainen on kestävämpi sekä lämpimämpi ympärivuotisessa käytössä.

Takista voitiin luopua koska pusero oli lämpimämpi eikä lisätaskuja enää tarvittu taisteluvyön kehittämisen myötä, kuten eversti Adolf Ehrnrooth toteaa eräässä muistiossa: "[...] pusero on lämpimämpi ja vapaampi liikkua. Lämpö ei poistu, kun ranteet ja vyötärö ovat kiinteät. Lumi ei tule sisään jne. Takki estää nopeita liikkeitä. Sentakia metsätyömiehet käyttävät puseroa. Takki ei ole taistelijan puku". Housut tehtiin "slalom"-mallisiksi kenkiä silmälläpitäen, mutta saappaita pidettiin lopulta parempina. Ilmeisesti tästä johtuen m/65:ssä palattiin suoriin housuihin.

Yleensäkin 1940- ja 50-luvun vaihteessa tehtiin paljon erilaisia kokeiluja kuten aikaisemmin 1920- ja 30-luvun vaihteessa, uusi kenttäpuku oli vain yksi niistä. Esimerkiksi vuonna 1950 tilattiin J. Marttiinilta taistelupuukon prototyyppi sekä muutama kokeilukappale kenttäkokeiluja varten sekä vuonna 1949 kokeiltiin lumikenkiä suksia vastaan.

[Mangrove]

Vaatturin numerossa 2/1957 kuvailtiin uutta kokeilukenttäpukua seuraavasti:

Armeijan uusin kokeilukenttäpukumalli -54 edustaa uusinta muotisuuntausta tällä alalla ja kansanomaisesti tätä nimitetään »Suezin-komppanian puvuksi», vaikka se jo aikaisemmin, ennen mainitun komppanian perustamista on ollut armeijan käytössä kokeilukenttäpukuna.

[Spieß]

Onpa istuva

[Mangrove]

Tästä Taistelukoulun johtajan Eversti Adolf Ehrnroothin ehdotukseen sisältyvästä piirroksesta alkoi m/54:n kehitys. Lähde: Taistelukoulun vuosien 1948-1950 salainen kirjeistö Kansallisarkistossa.

[wanhempimestari]

Kävin lävitse Puolustusvoimain Pääesikunnan Jalkaväkitoimiston papereita Kansallisarkistossa ja huomasin, että m/54:n kehitys alkoi oikeastaan jo vuonna 1949 koepuku m/49:n myötä. Tästä eteenpäin otettiin joka vuosi käyttöön uusi koepukumalli, kunnes kehitys johti m/54:een. Pukuja tehtiin aluksi sekä puuvillaisina että villaisina kunnes päädyttiin siihen lopputulokseen, että yksipukujärjestelmässä villainen on kestävämpi sekä lämpimämpi ympärivuotisessa käytössä.

Takista voitiin luopua koska pusero oli lämpimämpi eikä lisätaskuja enää tarvittu taisteluvyön kehittämisen myötä, kuten eversti Adolf Ehrnrooth toteaa eräässä muistiossa: "[...] pusero on lämpimämpi ja vapaampi liikkua. Lämpö ei poistu, kun ranteet ja vyötärö ovat kiinteät. Lumi ei tule sisään jne. Takki estää nopeita liikkeitä. Sentakia metsätyömiehet käyttävät puseroa. Takki ei ole taistelijan puku". Housut tehtiin "slalom"-mallisiksi kenkiä silmälläpitäen, mutta saappaita pidettiin lopulta parempina. Ilmeisesti tästä johtuen m/65:ssä palattiin suoriin housuihin.

Yleensäkin 1940- ja 50-luvun vaihteessa tehtiin paljon erilaisia kokeiluja kuten aikaisemmin 1920- ja 30-luvun vaihteessa, uusi kenttäpuku oli vain yksi niistä. Esimerkiksi vuonna 1950 tilattiin J. Marttiinilta taistelupuukon prototyyppi sekä muutama kokeilukappale kenttäkokeiluja varten sekä vuonna 1949 kokeiltiin lumikenkiä suksia vastaan.

[wanhempimestari]

Kävin lävitse Puolustusvoimain Pääesikunnan Jalkaväkitoimiston papereita Kansallisarkistossa ja huomasin, että m/54:n kehitys alkoi oikeastaan jo vuonna 1949 koepuku m/49:n myötä. Tästä eteenpäin otettiin joka vuosi käyttöön uusi koepukumalli, kunnes kehitys johti m/54:een. Pukuja tehtiin aluksi sekä puuvillaisina että villaisina kunnes päädyttiin siihen lopputulokseen, että yksipukujärjestelmässä villainen on kestävämpi sekä lämpimämpi ympärivuotisessa käytössä.

Takista voitiin luopua koska pusero oli lämpimämpi eikä lisätaskuja enää tarvittu taisteluvyön kehittämisen myötä, kuten eversti Adolf Ehrnrooth toteaa eräässä muistiossa: "[...] pusero on lämpimämpi ja vapaampi liikkua. Lämpö ei poistu, kun ranteet ja vyötärö ovat kiinteät. Lumi ei tule sisään jne. Takki estää nopeita liikkeitä. Sentakia metsätyömiehet käyttävät puseroa. Takki ei ole taistelijan puku". Housut tehtiin "slalom"-mallisiksi kenkiä silmälläpitäen, mutta saappaita pidettiin lopulta parempina. Ilmeisesti tästä johtuen m/65:ssä palattiin suoriin housuihin.

Yleensäkin 1940- ja 50-luvun vaihteessa tehtiin paljon erilaisia kokeiluja kuten aikaisemmin 1920- ja 30-luvun vaihteessa, uusi kenttäpuku oli vain yksi niistä. Esimerkiksi vuonna 1950 tilattiin J. Marttiinilta taistelupuukon prototyyppi sekä muutama kokeilukappale kenttäkokeiluja varten sekä vuonna 1949 kokeiltiin lumikenkiä suksia vastaan.

Tuosta Marttiinin taistelupuukosta olisi enemmän kuin kiinostavaa nähdä kuva !

[Mangrove]

Tuosta Marttiinin taistelupuukosta olisi enemmän kuin kiinostavaa nähdä kuva !

Tilatut puukot olivat käytännössä samoja kuin jo ennen sotia tuotantoon otettu Ilves-puukko.



http://www.marttiini.fi/Ilvespuukko-132

[Mangrove]

Tirrosen toimittamasta Puolustusvoimien Huolto 1918-1986 ilmenee, että kokeilukenttäpuku määrättiin poistettavaksi käytöstä vuoden 1965 loppuun mennessä, mutta sitä käytettiin 1970-luvun alkuun saakka.