Edullinen x53R harjoituspatruuna m28:lle

[G3]

Noita uustuotanto messinkihylsyisiä tarkoitan.Tiedän aserikkoja sattuneen myös muilla kalibereilla ja nimenomaan itselataavilla aseilla.

Jep, M1 Carbinen lukonpää halkesi, sitä en tiedä hajosiko vanhuuttaan/käytönpajouttaann vai S&B:n patruunoiden käytön seurauksena.

[max_mustermann]

Terve Mustermann

Mukava kun osallistuit viestiketjuun. Tuo tsekkiläinen ylijäämä ladattuna noin 150 grainisella LPS luodilla on yksi minunkin suosikeistani. En yhtään ihmettele jos SVT:n käynti kyseisellä patruunalla on hyvää, vastaahan tuo patruuna luodiltaan sitä venäläistä alkuperäistä vm 1908 L-luotia jolle SVT:t ja Mosinit ovat vuoden 1910 jälkeen suuniteltu ja/tai muutoskorjattu.

Omassa m28:ssa en ole muistaakseni tsekkiylijäämää vielä kokeillut. Aseen piippu on siisti, mutta kulunut. Se tulkkautuu väljyyteen .299/.308 ja patruunapesää ei ole avarrettu D tyypin luodille. Tästä syystä on mahdollista että tsekkiylijäämä tai S&B kaupallinen D-luodilla ladattu paksumpi kuula ei välttämättä syöty pesään luodin ottaessa liian aikaisin kiinni rihloihin, kuten kaverille kävi jälkimmäisellä paukulla D avartamattoman m28-57:m kanssa. Lisäksi tiukaksi pesitetty m28:n piippu ja ylimenokartio vähän kyllä mietitytyttää sen teräskeernan kannalta. Onko mahdollista että keerna ei anna luodille joustoa tarpeeksi ja paksu luoti ei istu piippuun kunnolla.

Muuten tsekkiylijäämä käy mielestäni hyvin Mosineissa. Etenkin oma m39 pitää siitä. Parhaimmillaan hyvät kasat saattavat jäädä alle 25mm sadalta metriltä ammuttuna silloin (harvoin) kun tämä ukko perän takana tekee työnsä kunnialla.

Onko Mustermanilla tietoa mistä tuota tsekkiylijäämää kannattaisin kysellä? Itsellä patruunavaranto laskee huolestuttavaa tahtia ja oma aikasempi hankintalähde on kuivunut kasaan.

Teräskeerna ja ylimenokartio hieman epäilyttävät, mutta mitä haittaa itäpatruunasta voisi vielä aiheutua kun sitä on kuitenkin sota-aikana aseista laskettu X-määrä läpi. Jos jotain vahinkoa itäkuulasta voi piipuille aiheutua, niin se on tapahtunut jo. M39:lle puolestaan tsekin ylijäämä sopii mainiosti.

Tämän hetken saatavuutta en tiedä. Riistamaa on välillä tsekin ylijäämää myynyt, mutta tavara lähtee hyllystä hyvin nopeasti. Varaston täydennystarve alkaa pian itselläkin olemaan ajankohtainen.

[wee]

Teräskeerna ja ylimenokartio hieman epäilyttävät, mutta mitä haittaa itäpatruunasta voisi vielä aiheutua kun sitä on kuitenkin sota-aikana aseista laskettu X-määrä läpi. Jos jotain vahinkoa itäkuulasta voi piipuille aiheutua, niin se on tapahtunut jo. M39:lle puolestaan tsekin ylijäämä sopii mainiosti.

Tuossa on pari pointtia jotka mietityttävät.

1) Sota-aikana itänaapurin sotasaalisampumatarviketta ei hirveästi laitettu jakeluun. Joitain meni jakeluun, mutta ei paljoa.

2) LPS luoti eli teräskeernalla varustettu tuli neuvostoliitossa valmistukseen vasta sotien jälkeen. Itänaapuri kopioi tämän
teräskeernan käytön saksalaisilta SmE luodeista. Sitä ennen käytössä oli L-luoti, joka oli kuparisilatulla teräsvaipalla ja
lyijy-ytimellä varustettu luoti. Eli sekin sotasaalipatruuna jota paahdettiin sota-aikana suomalaisilla torrakoilla, ei
sisältänyt teräskeernaa.

[max_mustermann]

Mihin johtopäätökseen saksalaiset päätyivät teräskeernalla varustetun luodin kehityksen ja sen mahdollisten haittavaikutusten tutkinnan yhteydessä?

[wee]

Mihin johtopäätökseen saksalaiset päätyivät teräskeernalla varustetun luodin kehityksen ja sen mahdollisten haittavaikutusten tutkinnan yhteydessä?

Kivääriaseistuksella, jolla laukausmäärät jäävät verrattaen pieniksi ja käytännön tulinopeus on rajoitettu, ei tämä johtanut tietääkseni mihinkään. Konekivääreissä piippujen saostussuhdetta ja rihlaprofiilia piti muuttaa. Tämän jälkeen ongelmia ei ilmennyt.

Ainoa minkä olen kuullut aiheuttaneen huomattavan nopeaa piippujen kulumista, oli konepistoolien ampumatarvikkeeksi tarkoitettujen m.SE eli sintratulla rautaluodilla ladattuja ampumatarvikkeiden käyttö. Näissä piippuja kuluttivat itse sintraamalla tehty rauluoti, sekä lipsuvasta laadunvalvonnasta johtuva yli-isojen luotien pääseminen lopputuotteeisiin saakka. Pistooleihin eivät kuulemma sopineet alkuunkaan.

[Wunderwaffen]

Teräskeerna ja ylimenokartio hieman epäilyttävät, mutta mitä haittaa itäpatruunasta voisi vielä aiheutua kun sitä on kuitenkin sota-aikana aseista laskettu X-määrä läpi. Jos jotain vahinkoa itäkuulasta voi piipuille aiheutua, niin se on tapahtunut jo. M39:lle puolestaan tsekin ylijäämä sopii mainiosti.

1) Sota-aikana itänaapurin sotasaalisampumatarviketta ei hirveästi laitettu jakeluun. Joitain meni jakeluun, mutta ei paljoa.

Miksi sotasaalis a-tarvikkeita ei hyödynnetty ja koskeeko tämä tieto vain kiväärien patruunoita? Jos sotasaalispatruunoiden ei katsottu olevan sopivia suomalaisiin kivääreihin niin mm. Maximille ja Emmallehan niiden luulisi olleen juuri sopivia. Vai tarkoititko, että sotasaalispatruunoita ei jaettu käytettäväksi suomalaisissa kivääreissä, mutta muuten sotasaalis a-tarvikkeita hyödynnettiin?

[wee]

Miksi sotasaalis a-tarvikkeita ei hyödynnetty ja koskeeko tämä tieto vain kiväärien patruunoita? Jos sotasaalispatruunoiden ei katsottu olevan sopivia suomalaisiin kivääreihin niin mm. Maximille ja Emmallehan niiden luulisi olleen juuri sopivia. Vai tarkoititko, että sotasaalispatruunoita ei jaettu käytettäväksi suomalaisissa kivääreissä, mutta muuten sotasaalis a-tarvikkeita hyödynnettiin?

Pakkohan se on vastata Wunderwaffenin iskevään postiin kun on taas ilmeisesti käynyt niin, että on tullut kirjoiteltua höpöä tälle(kin) palstalle...

Eli siis kyllä sotasaalispatruunaa käytettiin jakotavarana SA:n toimesta, mutta jako oli tarkasti kontrolloitua siltä osin, että käyttöön jaettu sotasaalispatruuna oli kiertänyt suomalaisten AV4:n kautta. AV4:n Ilmajoen ja 1941 lokakuussa perustetun Pohjois-Karjalan Ylämyllyn varikoilla sotasaalispatruunat otettiin vastaan, lajiteltiin, ne tarkastettiin ja pakattiin uudelleen eteenpäin joukoille lähetettäväksi.

Eli siis sotasaalispatruunoita käytettiin organisoidusti, mutta ennen eteenpäinlähetystä ja uudelleenkäyttöä suomalaisten joukkojen toimesta ne käytettiin suomalaisen "koneiston" lävitse. Se mitä itse käsitän "sotasaalispatruunoiden käytöllä" tarkoittaa sitä että, suuri määrä sotasaalispaukkua laitetaan tarkistamatta suoraan jakoon suomalaisille joukoille ilman mitään kontrollia sotasaalisvarikoilta. Tätäkin kyllä tapahtui kiivaiden taisteluiden aikana kun kotimaisen patruunan toimittaminen kangerteli mutta rintaman läheisyydessä olevalla sotasaalisvarikolla oli hiljattain sotasaaliiksi saatua, mutta toistaiseksi eteenpäinlähettämätöntä ja tarkastamatonta ampumatarviketta käsillä. Mutta se oli sitä toimintaa jonka sanoin olleen "pienimuotoista" ja "harvinaista". Yritin tuosta kirjallisuudesta nopeasti etsiä lähteitä ja tapahtumia viimeksimainitulle toiminnalle, mutta en nyt tietystikkään löytänyt nyt viitteitä kun niitä oltaisiin tosissaan tarvittu.

Pahoitteluni että esitin asiani alunperin erittäin epäselvästi.

[jaska]

Yksittäiset sotilaat varmasti käyttivät sotasaalispatruunaa tarpeen mukaan ja varsinkin erikoispatruunoita hamstrattiin omaan käyttöön tilanteen mukaan.

[Wunderwaffen]

Eli siis kyllä sotasaalispatruunaa käytettiin jakotavarana SA:n toimesta, mutta jako oli tarkasti kontrolloitua siltä osin, että käyttöön jaettu sotasaalispatruuna oli kiertänyt suomalaisten AV4:n kautta. AV4:n Ilmajoen ja 1941 lokakuussa perustetun Pohjois-Karjalan Ylämyllyn varikoilla sotasaalispatruunat otettiin vastaan, lajiteltiin, ne tarkastettiin ja pakattiin uudelleen eteenpäin joukoille lähetettäväksi.

Eli siis sotasaalispatruunoita käytettiin organisoidusti, mutta ennen eteenpäinlähetystä ja uudelleenkäyttöä suomalaisten joukkojen toimesta ne käytettiin suomalaisen "koneiston" lävitse. Se mitä itse käsitän "sotasaalispatruunoiden käytöllä" tarkoittaa sitä että, suuri määrä sotasaalispaukkua laitetaan tarkistamatta suoraan jakoon suomalaisille joukoille ilman mitään kontrollia sotasaalisvarikoilta. Tätäkin kyllä tapahtui kiivaiden taisteluiden aikana kun kotimaisen patruunan toimittaminen kangerteli mutta rintaman läheisyydessä olevalla sotasaalisvarikolla oli hiljattain sotasaaliiksi saatua, mutta toistaiseksi eteenpäinlähettämätöntä ja tarkastamatonta ampumatarviketta käsillä. Mutta se oli sitä toimintaa jonka sanoin olleen "pienimuotoista" ja "harvinaista". Yritin tuosta kirjallisuudesta nopeasti etsiä lähteitä ja tapahtumia viimeksimainitulle toiminnalle, mutta en nyt tietystikkään löytänyt nyt viitteitä kun niitä oltaisiin tosissaan tarvittu.

Kiitos tiedoista, olivat mulle uusia. Olisin kuvitellut, että patruunat olisi voinut ottaa suoraan käyttöön, vaikka sitten konetuliaseissa, jos niitä ei kivääreillä haluttu ammuttavan. Yksinkertaistaisi logistiikkaa kun ei tarvi patruunoita edestakaisin kuljetella.

Onko tietoa miksi tällaiseen tarkastustoimintaan ryhdyttiin? Miten oli muiden a-tarvikkeiden kuin kiväärin patruunoiden kohdalla, tarkastettiinko ne myös?

[-Make78-]

Terve

Eli sellainen juttu. Pitäisi löytää edullinen ja samalla (ampujalle ja aseelle) turvallinen kaupallinen x53R patruuna M28 suojeluskuntakiväärille. Piippu tulkkautuu .299/.3085 mittaan, joten .311 luodeilla ladattujen Barnaulin ja Sellier Bellotin paukkujen käyttö mietityttää. Sako Range tietysti menee .308 luodilla parhaiten, mutta hinta ei kyllä naurata. Halvimmillaan 45€ / 50 kpl näillänurkin...

Eli onko kokemuksia /suosituksia / kehoituksia Sellier & Bellotin ja Barnaulin x53R paukuista tiukkapiippuiselle suojeluskuntakiväärille?

Millä olette näitä piippuja tulkanneet?
Onko sitä piipun läpi lyötävää lyijypalasatsia vielä saatavissa jostain?
http://www.meisterbullets.com/slugyourb ... etails.asp

[wee]

Millä olette näitä piippuja tulkanneet?
Onko sitä piipun läpi lyötävää lyijypalasatsia vielä saatavissa jostain?
http://www.meisterbullets.com/slugyourb ... etails.asp

Moro. Itse olen käyttänyt .313 rynkyn lyijyluoteja.