Parabellum 7.65 patruunat.

[igorrock]

Uuden, loivemmalla kartiolla olevan laajennuskaran teko tuskin on ammattisorvarille kovin "paha rasti"........

[Korpisoturi]

Omien kokemuksieni perusteella olen samalla kannalla, kuin sinäkin CH, että vain senverran avarrusta, että silmällä juuri ja juuri näkee "torvimaisuuden". Silloin yleensä se luodin peräkin mahtuu hylsynsuun sisälle, ja se ruhjomisen maku jää pois.

[CH]

Jepjep, vika oli puristimen ja penkin välissä. Rohkeasti kartiota päin, mutta tosiaankin vain sen verran, että kuulan perä lähtee alulle. Säätö on hyvin tarkka ja Lee kartio sen verran karusti koneistettu, että hylsyn sisäreunasta lähtee messinkilastua. Saa viisteen samalla kertaa.

[CH]

7,65 mm Parabellumin CIP-maksimipaineeksi on määritelty 235 MPa, mikä on sama kuin nykyaikaisella 9 mm Parabellumilla. Hylsyjen kanta on sama, joten lukkorasitus pitäisi olla samaa luokkaa. Eikö näin ollen moderni tehdasladattu 7,65 mm patruuna ole liian tuhtia tavaraa Parabellumin nivelille, kuten 9-millinenkin?

[CH]

Sk.Y:n vastaanottovaatimusten mukaan SAKO:n 7,65 m/m patruunien maksimipaineen tuli olla alle 2500 kg/cm^2 (eli kp/cm^2), joka on noin 245 MPa. Tämä on nykyistä CIP-maksimia kovempi taso. Lähtönopeuden (v25) tuli olla Bergmannin 200 mm piipusta ammuttuna 375-400 m/s.

Kaikesta päätellen Parabellumien nivelet ovat kautta aikojen olleet kovilla myös 7,65 m/m kaliiperissa.

[REK]

Terve.
Muutaman tuhannen noita 765pb patruunoita ladanneena..viiste riittää. Ei ole koskaan aiheutunut ongelmaa hylsylle tai luodille. Luodin peräpää yleensä pyöreä tai viistetty, joten hakee paikkansa kyllä. Tämä siis normi fmj-luotien kanssa.
Noiden pinnoitettujen lyijyluotien kanssa taas tuli ongelmia. Saku-piippuiseen kun joskus testasin koelatinkeja niin välillä paksun pinnoitetun H&N luodin pinnoite leikkantui terävän hylsynreunan päälle luotia asetettaessä. Eikä käynti noissa ollut kaksista fmj-luoteihin verrattuna.
Ja joku kyseli noiden piippujen eroja saksalaisten ja suomalaisten välillä. Saksalaiset ovat selvästi löysemmälä mitoituksella porattuja kun Suomalaiset. Isokaliberi n7.87-7.89mm tms..Omat sako/tikkakoski-piiput ovat n.308 mitoissa.

[CH]

Hommasin viime vuonna eri lähteistä kohtalaisen määrään (vajaa 10 L) berdan-nallisia 7,65 m/m hylsyjä, joita pitäisi ruveta lataamaan uudelleen. Ehdoton valtaosa on VPT:n tai Sakon sotien jälkeen valmistamia, mutta joukossa on jonkin verran myös maailmansotien välillä tehtyjä Gecon, Sakon (=Geco) ja DWM:n hylsyjä. Mietinkin, voisiko näin vanhoja hylsyjä vielä elvyttää hehkuttamalla kaulat, vai ovatko ne roskakoritavaraa? Nämähän ovat pääosin Sinoxid-nallisia, joten palojätteet eivät ole päässeet haurastuttamaan messinkiä.

[caporal]

Valmet ?

[smokeball]

Paavo Raukon sivuilla oli hyvä ja erittäin helppo ohje.

http://www.kolumbus.fi/black_powder/lis ... uista.html

[CH]

Paavolle terveisiä, kaveri lienee näprännyt vanhojen hylsyjen kanssa koko lailla enemmän kuin tavan lataaja.

Kiillotin kokeeksi toista sataa kappaletta Sakon 50-luvun hylsyjä ja löijasin kaulat/hartiat akkuporakoneessa pyörittämällä. Valaistus on työn tasalaatuisuuden kannalta aivan keskeinen seikka. Pehmennyt alue ryömii helposti myös turhan alas, mutta jospa nämä vielä menisivät. Päästetyn alueen sävy muuttui selvästi, mutta pinnan kiilto säilyi. Joskus aikoinaan tuli vedettyä kaulat punahehkuun, jolloin ne pehmenivät holtittomasti.

[Make]

Itse olen nuo berdanitkin ladannut ilman hehkutteluita ja ei ole tullut haljenneita vastaan.

[CH]

Jep, voi olla hätävarjelun liioittelua. 53R-puolella on tullut ammutua VPT/Lapua/SO-berdaneita melko paljon ja ne ovat kestäneet hehkuttamattakin.

[FN_1899]

30-luvun gecolaisissa on ampumattomissakin yleensä paljon halkivikaisia, joten ne varmaan kannattaa heittää pois.

[CH]

Joo, eipä noita sotia edeltäviä hylsyjä ole onneksi kuin parin nyrkin kokoinen kasa.

Sakolaisia näkyy valmistetun erikokoisilla liekkireijillä. Erottelu taitaa mennä vainoharhaisuuden puolelle, vaikka tulikin tehtyä. Lapuan sotilaskiväärin berdan-hylsyissä on sama juttu ja rajoittuneiden 300 m kokeiden perusteella kasan paikkaan ja kokoon vaikuttavat pääosin toiset seikat.



Onkohan Sakon hylsyjä tuotettu pitkäänkin samoilla kantaleimoilla, kun ao. linkin takana olevassa laatikossa patruunat on ladattu vuoden 1981 alussa. Latauksena melko topakka 0,33 grammaa N330-ruutia. Lieneekö palonopeudessa tapahtunut muutoksia.

https://www.libertytreecollectors.com/p ... oduct=4081

Tuossa Ampujain Lehden 10/1932 nimimerkki Paukun kertomus 7,65 m/m patruunien latauksesta.

[smokeball]

Nallitaskun saa puhtaaksi Dremelin 'kärkiharjalla' http://www.dremeleurope.com/fi/fi/kuitu ... 171-ocs-p/

Itte käytän Lidlin Fartside dremel-kopiota ja kiiltää kuin... aurinko.