CH wrote:Tuttua huttua minullekin, hylsyt nokeentuvat ja kaasua puskee päin näköelimiä. Ruutina N140 taulukkomaksimissa. CCI200-nallia olen itsekin käyttänyt ja sanoisin, että se on aika pehmeä.
Lyhyillä matkoilla S405 vie lukemin 10-0. Käyntikin on, ainakin omilla vehkeillä, reippaasti D166:sta parempaa.
Johtuisko siitä että nyky-D166 on .308 huttua, ja S405 on .310-.311 luokkaa?
Osuit ytimeen. nyky d-166 on 308 ryyniä, notta hiukan väljää alkuperäistarkoitukseen.
Kuten kunnioitettu vaari-vainaja sanoi..... "Kaikki mikä nousee itärajan takaa -auringon lisäksi- Otetaan vastaan tasajyvällä "
Nra of Finland
8 grammaisissa S405:ssä ja samassa luodissa .308:na on todella dramaattinen ero. Luotihan on "sama" paksuutta lukuunottamatta, BC:tä myöten jos en väärin muista.
Kuitenkin S405 käy 200 metriin 50mm kasaa, kun taas .308 leviää 150 milliin.
Aseena venäläisestä raiskattu kytispyssy 8x kiikarilla jolla pystyy jo ampumaan jonkinlaisia kasoja.
En ole D-palloa vähään aikaan ostanut, joten onko tuo halkaisijan pieneneminen ihan todenperäinen ilmiö vaiko jostain prosyyristä luettu? Omille, vuoden pari vanhoille mikro antaa luokkaa 7,87mm. S405 taitaa olla 7,88mm tai 7,89mm.
NELJÄNTENÄTOISTA VIIDENTOISTA JÄLKEEN KOHDALLA JOHON JOENSUUN KAUPUNKI NÄKYY ODOTTAA ST CH KOKEESSA ENEMPIÄ OHJEITA ELLEI PIKAISTA PERUUTUSTA STOP
Mä viime suvena kokeilin härvelillä d-166 ladattuja (ls-piippu) ja pienin kasa 150m oli jotain 5cm, kun itäplokin ylijäämällä pääsee alle tuuman kasoihin. Mittatuloksia ei ole luodista, mutta myyjä selitti luodin olleen nykyään hoikempaa.
Kuten kunnioitettu vaari-vainaja sanoi..... "Kaikki mikä nousee itärajan takaa -auringon lisäksi- Otetaan vastaan tasajyvällä "
Nra of Finland
Wittmann wrote:Mä viime suvena kokeilin härvelillä d-166 ladattuja (ls-piippu) ja pienin kasa 150m oli jotain 5cm, kun itäplokin ylijäämällä pääsee alle tuuman kasoihin. Mittatuloksia ei ole luodista, mutta myyjä selitti luodin olleen nykyään hoikempaa.
Itsekkin olen tätä problematiikkaa käynyt läpi... Olisiko niin että LS piipun nousu on liian loiva painavalle kuulalle ? Omassa pyssyssäni on selvä ero esim. 155 gr (10g) ja 185 gr (12g) luodeilla, pitäisi ladata kerran scenaria, ero voi johtua kyllä siitä että olen ampunut Sierran paukkua 155 gr ja D46:ta 12 g, ne ovat riittävän erilaisia ? mutta kuitenkin parasta kasaa olen 100 m ampunut 6,5 g leikkuriluodilla, tästä tämä päätelmäni luodin painolle, ei niinkää paksuudelle ?
- j o n i -
"Olen käyttänyt 90 % rahoistani viinaan ja naisiin. Ja loput olen tuhlannut."
Wittmann wrote:Mä viime suvena kokeilin härvelillä d-166 ladattuja (ls-piippu) ja pienin kasa 150m oli jotain 5cm, kun itäplokin ylijäämällä pääsee alle tuuman kasoihin. Mittatuloksia ei ole luodista, mutta myyjä selitti luodin olleen nykyään hoikempaa.
Itsekkin olen tätä problematiikkaa käynyt läpi... Olisiko niin että LS piipun nousu on liian loiva painavalle kuulalle ? Omassa pyssyssäni on selvä ero esim. 155 gr (10g) ja 185 gr (12g) luodeilla, pitäisi ladata kerran scenaria, ero voi johtua kyllä siitä että olen ampunut Sierran paukkua 155 gr ja D46:ta 12 g, ne ovat riittävän erilaisia ? mutta kuitenkin parasta kasaa olen 100 m ampunut 6,5 g leikkuriluodilla, tästä tämä päätelmäni luodin painolle, ei niinkää paksuudelle ?
- j o n i -
Jep. Sarja-piipussa on loivempi jenka lämmönsiirron vuoksi. Mä en ole noin köykästä kokeillut, mutta 8.2 teki kylmää jälkee 150m. Muistaakseni 18mm on paras kasa. Pitäisi itse alkaa lataileen, niin voisi tehdä parempia kokeita.
Mulla on rk95 turpajarru omassa, niin sillä on hyvä seurata puhalluksia. d166 luotinen puhalsi mun mielestä aika hengettömästi.
Kuten kunnioitettu vaari-vainaja sanoi..... "Kaikki mikä nousee itärajan takaa -auringon lisäksi- Otetaan vastaan tasajyvällä "
Nra of Finland
D166 on ollut jo vuosia hoikempi, mitatusti. Omakohtaisesti todettu 4-5v sitten ainakin. Ja onhan tästä ollut puhetta paljonkin eri forumeilla.
En keksi mitään syytä käyttää ko. kuulaa missään aseessani. Esim. ainakin oma 28-30 toimii D46/D47:lla paremmin kuin D166:lla. Muilla voi toki olla erilaisia kokemuksia.
riude wrote:
En keksi mitään syytä käyttää ko. kuulaa missään aseessani. Esim. ainakin oma 28-30 toimii D46/D47:lla paremmin kuin D166:lla. Muilla voi toki olla erilaisia kokemuksia.
Samoilla linjoilla ollaan. Ja toisaalta, mitä järkeä on edes ampua 7,86mm-7,87mm kuulaa aseesta, jonka pikkukaliiperi on jo lähtökohtaisesti 7,83mm? Muut mallit ovat asia erikseen.
EDIT: tarkoitin tietysti isokaliiperia
Last edited by CH on Fri Aug 28, 2009 14:04, edited 1 time in total.
NELJÄNTENÄTOISTA VIIDENTOISTA JÄLKEEN KOHDALLA JOHON JOENSUUN KAUPUNKI NÄKYY ODOTTAA ST CH KOKEESSA ENEMPIÄ OHJEITA ELLEI PIKAISTA PERUUTUSTA STOP
Omiin M/39:seihin oon valanu ite kuulat ja niillä tarkkuus on kiittettävä. Kaikki ei tietysti jaksa ruveta moiseen mutta valu sujuu yllättävän nopeasti alkohoolin avustuksella. Puolet renkkua ja puolet puhasta lyijyä.
VRV - J
- kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia -
EPa wrote:Hylsyn kaulan/rungon ylenmääräinen nokeentuminen johtuu siitä, että luoti irtoaa hylsyn kaulasta ennenkun paine on noussut riittävästi, jotta hylsy tiivistyisi. Toki reilun kokoinen kaula/patruunapesä sekä kova hylsy edesauttavat asiaa.
Jos ilmiö kiusaa voi parista tempusta olla apua: 1) Vaihdetaan ruuti vilkkaammaksi, jolloin paine nousee nopeammin, 2) vaihdetaan nalli tukevampaan, esim. magnum-nalliin, joka sytyttää ruudin nopeammin ja kas, paine nousee äkäisemmin sekä 3) viimekseksi kaikkein paras konsti: niipataan luoti hylsyn suuhun, jolloin irtivetovastus kasvaa ja tarvitaan korkeampi paine potkaisemaan luoti liikenteeseen. Kaikkia kolmea temppua voi kokeilla erikseen tai yhdessä kunhan muistaa, että ko. toimenpiteiden vaikutuksesta pesäpaine nousee ja tappilataukset on syytä ikävien yllätysten välttämiseksi kehittää uudelleen.
Lisää aiheeseen liittyviä vinkkejä kuten myös ajan tasalla olevia latausarvoja perinneaseisiin löytyy esim. "Messinkihylsyisten keskisytytyspatruunoiden jälleenlataus" -kirjan 4. painoksesta.
Miten tuo hylsyn suun hehkutus käytännössä suoritetaan? Mieleeni muistui myös, että tuota nokeamisongelmaa ei esiintynyt kun käytin joskus nallina CCi:n sijasta Remingtonia, en vain osannut yhdistää. Tuota niippiä on mielestäni riittävästi, sillä patruunaa purettaessa saa purkuvasaralla napauttaa kunnolla 4-5 kertaa.