Parabellum 7.65 patruunat.

[CH]

Minulla taasen naulasta muotoiltu taltta, jonka keskellä lovi alasinta varten. Sekin toimii, vaikkei kiiltoa synnykään.

Mitäs raati arvelee takanivelen runkoon jättämistä painanteista, tulevatko ne vääjäämättä, vai onko palautinjousen jäykkyyden suhde lataukseen väärä? Jousi on Wolffin 36-paunainen eli "reduced power". Jotenkin muistelen, ettei hakkaumia olisi vielä pari reissua sitten ollut, mutta luultavasti muisti vain pettää. Kovensin näet latauksen 0,38 grammaan N350-ruutia, kun aikaisemmin testatuilla 0,32 grammalla ja 0,35 grammalla tuli pystysyöttöjä ja hylsyjen "savupiippuhäiritöitä" jokaisessa viiden laukauksen sarjassa. Tämän päivän kisa, joka tavallisuudesta poiketen tosin ammuttiin kahdella kädellä, oli ensimmäinen, jossa 0,38 g oli käytössä. Yhtään pystysyöttöä ei tullut, mutta yksi hylsy 35:stä jäi poistoaukkoon lukon väliin. Liikkuvien toiminta vaikutti muuten räväkältä.



Nalleissa ei näy selviä merkkejä ylipaineesta, vaikka lataus on EPa:n kirjaan suhteutettuna tapissa. Kirjan parhaiten vastaava ruuti tosin on 3N37. Luotina omassa latauksessa PPU 6,0g, joka on painettu hylsyyn niippiuran yläreunaan asti.

[REK]

Terve. Kyllähän tuo merkki luistin liiallisesta perääntymisestä on. Mahdotonta ottaa kantaa siihen koska jäljet ovat syntyneet.
Aika rohkea ruutimäärän lisäys pellumille tuo 3satkua kerralla. Suosittelen 1sadasosa keralla tuosta 0.35stä...kunnes toimii.
Tai laita paikkatarra rungon takaosaan jälkien päälle ja jos nykylataus tekee merkit tarraan...harkitse latingin pienentämistä 1-2satkua.
(lisäys: itse olen lataillut n340 ruudilla 0.33-0.36. Saattaa tuo 350 olla hipun hidas 7.65 cal pistoolille.)

[CH]

Kiitos REK. Täytyy kokeilla tuota paikkatarrasysteemiä. Arviontia hankaloittaa myös se, että oman kilpasarjan jälkeen lainasin asetta kaverille, joka ampui oman sarjansa valtion patruunoilla A0520 (punainen saumalakka). Patruunat ovat kantaleimalla VPT 56 ja käytetty ruutierä niinkin vanha kuin 256/44, panoskoko 0,33 grammaa. Ulkoisesti patruunat ja rasiat olivat moitteettomia, eikä yhtään hylsyä haljennut. Kaveri sanoi patruunoiden olevan topakoita, mutta itse en ole ampunut yhtään tuollaista, niin en osaa arvioida.

No joo, 0,03 gramman hyppy on eittämättä vähän ronski. Myös EPa:n kirjassa kehotetaan käyttämään 0,01 gramman porrasta. Kuvittelin pelivaraa olevan reippaasti, kun pystysyöttöjä ja ulosheittovaikeuksia oli 0,35 g N350-annoksella tämän tästä. Lukkokaan ei aina jäänyt viimeisellä paukulla auki.

Vihtavuoren 2001 oppaassa maksimi N340-ruudille ja Sakon 6,0 g kuulalle on 0,35 g kun taas EPa:n kirjassa se on 0,32 g. Joko CIP-maksimi on muuttunut tai sitten painepiipuissa on ollut eroa.

[CH]

Tein pienimuotoisen paikkatarratestin erilaisille latauksille. Kokeilussa olivat omalataukset 6 g PPU-luodilla ja N350-ruutiannoksilla 0,32, 0,36 ja 0,38 grammaa sekä tehdaslataukset VPT 56 ja nykyinen PPU. Aseessa lyhyt 98 mm piippu ja rekyylijousena Wolffin uusi 38-paunainen "factory standard". Ammuin vain yhden paukun per lataus ja paikkatarran kiinnitys tapahtui vasta latausliikkeen jälkeen.

Heikoimmalla 0,32 g latauksella luisti ei jäänyt taakse, mutta silti takanivelen "kynkkä" kävi kopsauttamassa tarraan selvät lovet. Muilla latauksilla jälki oli samanlaista, mutta 0,38 grammalla oli nähtävissä, että myös takanivelen otsapinta hipaisi runkoon hieman alempaa oikealla.

Sain seuraavanlaisia nopeustuloksia v(5):

0,32 g N350 ---> 325 m/s
0,36 g N350 ---> 335 m/s
0,38 g N350 ---> 365 m/s
VPT 56 --------> 367 m/s
PPU -----------> 345 m/s

0,32 g N350


0,38 g N350

[jk]

Onko se bellumisi numerotarkka ?
Kuvista päätellen, polvinivelen osat ottavat kiinni runkoon latausliikkeen aikana.

[CH]

Kyllä se on. Luullakseni ase on maailmansodan aikana tehty P08, joka on 1920-luvulla muutoskorjattu m/20:ksi ja myyty Suomeen siviilimarkkinoille. Piipussa on saksalainen koestusleima, mutta siitä ei löydy sarjanumeroa. En tiedä, missä määrin DWM ja muut pajat uudelleennumeroivat osia aseiden sivilisoinnin aikana, mutta numeroiden fontit (myös rungossa) näyttävät samoilta.

Takanivelen vastaavissa pinnoissa ei näy mitenkään poikkeavaa kohoumaa, joskin pinnat ovat näiltä osin kuluneet kiiltäviksi. Ei ole toista asetta hollilla, että voisi verrata.

[CH]

Onkohan mahdollista, että luisti (tai mikä ylärunko onkaan) pääsee perääntymään liian vähän? Takanivelen ja niveltapin sovitus luistiin on hyvä, mutta mikäli aseen yläkerta ei pääsisikään tarpeeksi taakse, nivel voisi ehkä lyödä runkoa juuri tuonne yläkulmaan.

[CH]

Pari kuvatusta takanivelestä. Tuli mieleen, että jos nivel yltäisi hakkaamaan runkoa kaaripinnallaan, mutta "patina" tuolla alueella näyttää niittautumattomalta.







Ei ole oikein käsitystä luistin ja polvinivelen liikkeiden tarkasta ajoituksesta. Luistihan on perääntynyt vasta jonkin matkaa, kun sulku alkaa jo aueta. Molemmat liikkeet jatkunevat yhtä aikaa, mutta onko luisti siinä vaiheessa jo täysin takana kun takanivelen otsapinta törmää runkoon? Minun aseessahan hakkauma on vähän sellaista, että ihan kuin luisti olisi vielä matkalla taakse, kun takanivel lyö ja siksi isku kohdistuu ensin hyvin pienelle alalle runkoon, aivan sen yläosaan.

Yhtenä vaihtoehtona tulee mieleen edelleen se, että luistin pohjassa edessä oleva rajakoroke ei salli luistin perääntyä ihan täysin taakse, minkä seurauksena takanivelen otsapinta lyö runkoon kulmittain, kun takaniveltapin paikka jää liian eteen. Kyseenalaista tosin on, olisiko ase voinut täten toimia ennen hakkauman syntymistä. Esim. lukko jäi lopussa taakse jo silloinkin.

[CH]

Käyttääkö kukaan N330-ruutia 7,65 mm Pb-patruunien lataamiseen? Vähänkin uudemmista oppaista tämä on jätetty pois ja tilalla on nyt N340. Kuitenkin N330 on perinteisesti ollut sotaväen latauksissa käytetty ruuti. Panos on yleensä ollut 0,33 g.

Tällainen lataus löytyy vielä Hyytisen kirjasta Patruunat ja jälleenlataus (1989) ja kotimaiselle 6 g kokovaipalle mainittu (maksimi)panos on 0,32 g tai 0,33 g (Lapua vs. Sako). Myös Sakon vuoden 1994 katalogi paljastaa silloisen tehdaslatauksen sisällön, joka on 0,33 g N330.

Jos mainittua panosta pienentää 10-15 %, se lienee turvallinen lähtökohta? Palonopeuksissa ei liene tapahtunut niin suuria muutoksia, etteikö parin vuosikymmenen takainen tieto olisi enää käypäistä?

[ampuja1]

Itsellä olisi myös N330 hyllyssä ja miettinyt juuri samaa käyttöä ruudille.