Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Kysymys joka esitettiin varuskuntavierailulla luodin lentokorkeudesta mutta onko pyörimisnopeus todella noin kova 3000kierrosta SEKUNNISSA ”Rynnäkkökiväärin luoti painaa noin 8 grammaa ja sen lähtönopeus piipun suussa on noin 710 m/s. Ilmanvastuksen vuoksi nopeus vähenee alussa nopeasti. Jos ammutaan suoraan ylöspäin, yhden sekunnin kuluttua luoti on noin 500m korkeudessa ja sen nopeus on enää 310 m/s. 15 sekunnin kuluttua luoti saavuttaa lakikorkeutensa 1900 m ja alkaa pudota. Putoamiseen menee aikaa 25 sekuntia ja maahan tullessaan luodin nopeus on 100 m/s. Koko lento kestää siis 40 sekuntia. Rihlaus saa luodin pyörimään 3000 kierrosta sekunnissa. Vaikka ilmanvastus hidastaa pyörimistä lennon aikana, pyörimisnopeus on vielä suuri luodin pudotessa maahan. Suoraan ylöspäin ammuttu luoti säilyttää asentonsa myös pudotessaan eli luoti putoaa maahan perä edellä.”

Mikä on rynkyn rihlauksen nousu kierroksia/metri? Siitähän lähtönopeuden avulla laskee pyörimisnopeuden suoraan. Ihan sormituntumalta on hyvinkin noin 3000 rps.

Joo tuntui vaan niin rajult kun ajattel sähkömoottoreit mut vastauksen antaja oli Eversti ja varmasti oli syventynyt tuohon meidän kysymykseen.

M-39 wrote:Joo tuntui vaan niin rajult kun ajattel sähkömoottoreit mut vastauksen antaja oli Eversti ja varmasti oli syventynyt tuohon meidän kysymykseen.

Lähtötiedoilla:
Nopeus 0s=710 m/s
Nopeus 1s=310m/s
Nousu 240mm
tulee teoreettiseksi vastaukseksi 2958 kierrosta/s, jos ei oteta huomioon luodin nopeuden hidastumista sekunnin aikana, joka haluaa, ottakoon huomioon V0=710 m/s, V1=310 m/s

Pyörimisnopeus ei varmaankaan pienene ilmanvastuksen ja maan vetovoiman vaikutuksesta yhtä nopeasti kuin lentonopeus, vaikka pienee sekin - osaisikohan joku fyysikko laskeskella meille tämän

Bullet RPM Formula
Here is a simple formula for calculating bullet RPM:

MV x (12/twist rate in inches) x 60 = Bullet RPM

Quick Version: MV X 720/Twist Rate = RPM

Example One: In a 1:12″ twist barrel the bullet will make one complete revolution for every 12″ (or 1 foot) it travels through the bore. This makes the RPM calculation very easy. With a velocity of 3000 feet per second (FPS), in a 1:12″ twist barrel, the bullet will spin 3000 revolutions per SECOND (because it is traveling exactly one foot, and thereby making one complete revolution, in 1/3000 of a second). To convert to RPM, simply multiply by 60 since there are 60 seconds in a minute. Thus, at 3000 FPS, a bullet will be spinning at 3000 x 60, or 180,000 RPM, when it leaves the barrel.

Example Two: What about a faster twist rate, say a 1:8″ twist? We know the bullet will be spinning faster than in Example One, but how much faster? Using the formula, this is simple to calculate. Assuming the same MV of 3000 FPS, the bullet makes 12/8 or 1.5 revolutions for each 12″ or one foot it travels in the bore. Accordingly, the RPM is 3000 x (12/8) x 60, or 270,000 RPM.

elikkä
2329*12/9,5*60=176513 RPM.

Piipun suulla siis, ja hieman pyöristellyillä luvuilla.

Vai perä edellä alas. Eiköhän se lento ole muuttunut epävakaaksi jo paljon ennen ylintä kohtaa. Lukekaa ulkoballistiikkaa.

TAK85 wrote:Vai perä edellä alas. Eiköhän se lento ole muuttunut epävakaaksi jo paljon ennen ylintä kohtaa. Lukekaa ulkoballistiikkaa.

Itse ainakin pähkin homman juurikin siten, että yläkuolokohdan jälkeen, kun maan vetovoima tarttuu luotiin ja se alkaa pudota vapaasti, luoti putoaa perä edellä ilmanvastuksesta ja painopisteestä johtuen. Terävä kärkiosa toimii tavallaan peräsimenä ja aliääninopeuksilla tylppäperäisen luodin perä edellä pudotessaan edustama "pisara" on mielestäni todenäköisempi. Lisäksi luodilla on vielä melkoisesti hyrrävoimaa kiertoliikkeestä johtuen, vaikka ylöspäin vievä voima loppuukin, joten mulle ei ainakaan aukea, miten se kuula koukkaa siellä ylhäällä nenä alaspäin?

Ulkoballistiikka, joka tutkii ammuksen kulkua ilmassa tai avaruudessa. Kappaleen vapaan lennon lentorataan vaikuttaa kaikkiaan ilmanvastuksen ja maan vetovoiman lisäksi ballistinen kerroin, väliballistiikka, stabiliteetti, hyrrävoima, prekessio, notaatio, hyrräpoikkeama, Magnus-efekti ja Poisson-efekti.
Jo wikipediakin auttaa alkeisiin.
Tosiasiahan on että luoti lentää "vakaasti" vain määrätyn matkan ja alkaa sitten käyttäytyä epästabiilisti. Siellä alkaa esiintyä erilaisia liikkeitä kuten nutaatiota jne. Luodista riippuen minkälaisia. Kärki alkaa piirtää spiraalin muotoista liikettä jne. Vapaasti alas tullessa kappale hakeutuu asentoon jossa ilmanvastus on pienin ja sitä hakemista taitaa riittää maahan asti.

TAK85 wrote:Ulkoballistiikka, joka tutkii ammuksen kulkua ilmassa tai avaruudessa. Kappaleen vapaan lennon lentorataan vaikuttaa kaikkiaan ilmanvastuksen ja maan vetovoiman lisäksi ballistinen kerroin, väliballistiikka, stabiliteetti, hyrrävoima, prekessio, notaatio, hyrräpoikkeama, Magnus-efekti ja Poisson-efekti.
Jo wikipediakin auttaa alkeisiin.
Tosiasiahan on että luoti lentää "vakaasti" vain määrätyn matkan ja alkaa sitten käyttäytyä epästabiilisti. Siellä alkaa esiintyä erilaisia liikkeitä kuten nutaatiota jne. Luodista riippuen minkälaisia. Kärki alkaa piirtää spiraalin muotoista liikettä jne. Vapaasti alas tullessa kappale hakeutuu asentoon jossa ilmanvastus on pienin ja sitä hakemista taitaa riittää maahan asti.

Juu. Pääasiassa näin toki, mutta pari kohta tuossa lainaamassasi tökkää pahasti.

1. Luoti ei tule alas täysin vapaasti, sillä se on lakipisteessäkin edelleen nopeassa pyörimisiikkeessä, joka on toki hidastunut merkittävästi alkuperäisestä.
2. Ilmanvastus vaihtelee ymmärtääkseni nopeuden suhteen. Eli reilusti yliäänisenä aerodynamiikka on erilalinen, kuin alle 100 m/sekunti liikkuvalla kappaleella.
3. Lainauksesi ei ota kantaa myöskään RK:n luodin painopisteeseen, joka on selkeästi perän puolella.

Nuo mainitsemasi asiat pätevät nähdäkseni kyllä sinänsä aivan mainiosti hieman normaalimmalla ballistisella radalla, kuin tasan suoraan ylöspäin (joka on toki varsin teoreettinen tilanne).

Jostain sattui silmiini pilkunn..viilausta coriolis-voimasta. Voitaisiin siis olettaa, että eri puolilla päiväntasaajaa rihlauksen vaikutus olisi erilainen pyörimisnopeuteenkin, kun se väittämän mukaan vaikuttaa osumapisteeseen. Väittämän mukaan eteläisellä puoliskolla pitäisi olla erikätinen rihlaus parhaan osumatuloksen saamiseksi. Tällä perusteella olympialaisissakin pitäisi olla kisaajilla eri aseet sen mukaan missä ollaan ja tietysti täsmälleen päiväntasaajalla pitäisi olla suorat spoorit.

Coriolis-voima varmasti vaikuttaa, mutta sen vaikutus niin lyhyillä ajoilla ja suurilla suhteellisilla vastustavilla voimilla on häviävän pieni, ja voidaan ehkä puhua joistakin millin sadas- tai kymmenesosista 300 metrin matkalla tavallisella aseella ammuttaessa, oli rihlaus miten päin tahansa. Coriolis-voima tulee ottaa huomioon vasta, kun aletaan ampua tykistöllä kymmenien tai sadan kilometrin päähän. Sakemannien paksu bertta vai mikä lie lang hans olikaan, jolla tulittivat Pariisia, kranaatti ajautui muistaakseni 130 kilsan ampumamatkalla kymmenisen metriä sivuun, mutta kranaatin tuhovoimaan suhteutettuna tuollainen toleranssi lienee marginaaleissa.

Aiheeseen liittyen: kiväärillä jonka piippu on 1m korkeudella vaakasuorassa, ammutaan luoti ja samaan aikaan pudotetaan 1m korkeudelta luoti- kumpi on aiemmin maassa?

Yhtä aikaa.

Mikäli ovat samanpainoisia niin yhtäaikaa ellei fysiikan lakeja ole menty muuttamaan...