Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Eräällä toisella foorumilla käydään keskustelua Suomesta löydetyistä ( ja ilmeisesti myös ammutuista ) 1700-luvun musketinkuulista joissa on jäljellä valutapin oloinen häntä. Asia on minulle täysin uusi joten onko arvoisilla veljillä parempaa tietoa miksi tuollainen häntä olisi jätetty kuulan kylkeen:miettii:

Ihmettelen vaan kuinka tuollainen "häntä" on vielä ammunnan jälkeen ? Kuulahan kierii/pyörii piipussa ja vielä osumakohdassa luulisi viimeistään lähtevän ?

Tullu mestarilla hoppu ja jääneet kuulat viimeistelemättä. Vai olisiko huomattu parempi teho lyhyellä matkalla?

Tästä teemasta oli aikoinaan juttua ASE -lehdessä. Tuo "häntä" on hyödyksi suustaladattavan aseen latausvaiheessa jolloin kuulan ja ruudin väliin tulee tiivisteeksi rasvalappu. Ao. "häntä" osaltaan avittaa siinä että kuula ja lappu pysyvät yhdessä kun ne latauksen alkuvaiheessa painetaan aputapilla piipunsuun sisään ja sittemmin lataustangolla piipun perälle ruutia vasten.

Tuossa on juttua:
http://www.hww.fi/index.php?id=308patru ... truunoista

Hiukan tuntuu oudolta että vielä 1700-luvulla olisi tehty paperipatruunoita tuon sivuston ylälaidassa olevan 1500-luvun mallin mukaisesti. Piirroskuvassa näkyy leveä sienimäinen valuhäntä. Löydetyissä kuulissa on varsin ohut, lyhyt ja suora valuhäntä.
Pienen hännän ympärille sidottu paperipatruuna ei juuri käsittelyä kestä, jos vertaa alempana olevaan myöhäisempään versioon jossa luoti on kiristetty paperisylinterin sisälle etu- ja takapuoleltaan.
Joka tapauksessa samoilta kaivauspakoilta löytyy eri kaliberisia sekä hännällisiä että hännättömiä kuulia. Osa kuitenkin sen verran pieniä läpimitaltaan ettei kyseisissä taisteluissa olisi pitänyt olla sen kaliberisia aseita

Tuo ASE-lehden juttu, käsittelikö se rihlattuja vai rihlaamattomia aseita? Rihlatusta aseesta ammuttuna, varsinkin jos valutappi on keskellä ei aseen osumatarkkuuden pitäisi paljon huonontua, mutta rihlattomasta aseesta ammuttuna kuula pyörii jo muutenkin holtittomasti ja tuollainen epätasapainon aiheuttaja varmasti kasvattaa hajontaa.
Foorumin mustaruutiampujat varmaan voivat kertoa rasvalapun käytöstä enemmänkin?

Ohessa kuva haltuuni tulleesta kuulasta.
Kuula on ollut pussissa mukanaan lappu "Musketin luoti 1721" Hieman on herättänyt ihmetystä tuo muoto, mutta nyt kun tähän aiheeseen täällä eksyin niin asia selkenee.

Luoti on selvästi vielä lenksuilla pihdellä tehty, kun tuo sauma on noin selvä. Painoa on 17grammaa ja halkaisija n.13mm riippuen mistä mittaa.

Mitäs, jos toi ois kartussilaukauksesta? Tykillä ammuttuna hännällisten kuulien mahdollisesti aiheuttama hajontahan voi olla jopa hyvä asia.

Kaverillä suustaladattaja ilmakko kutsuu moita luoteja "kaskeloteiksi" rasvalapun kanssa ampuu ja aika hyvin yhellä täytöllä 500J, piippu on yksilo eli tehtu nappirihlauksella ite. Sirun sivulta löytyy sepeteus,