Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Tuli tuossa ostettua muutamia kymmeniä tanskalaisia ylijäämäpatruunoita, myyjä sanoi luotien olevan lyijyä, mutta luoti ottaa kyllä aika hanakasti magneettiin kiinni.

http://www.sportwaffen-munition.de/arti ... oduktid=18

Vähäisellä saksankielen taidoillani ymmärrän että tuossa puhutaan tosiaan lyijysydämestä, mistä tuo magneettisuus voi sitten johtua? Luodit ovat hopean värisiä, aivan kuten jotkin vanhat 7,62x53R yms yms yms patruunat, hylsyn kannassa lukee AMA 60. Tarkoitus olisi kokoeilla näitä patruunoita M1 Garandiin, Tanskahan sai toisen maailmansodan jälkeen käyttöönsä jonkin verran Garandeja, voisivatko nämä olla alunperin niihin tarkoitettuja? Luodit ainakin ovat täsmälleen saman painoisia mitä jenkit käyttivät toisessa maailmansodassa (150 greiniä). Patruunat kai ovat ihan turvallisia ampua Garandissa, mutta toivoisin vielä vähän varmistusta asioista paremmin tietäviltä ennen kuin uskallan lähteä kokeilemaan.

Lienee rautaa vaipassa, lyijysydän siinä kyllä on tuon tiedotteen mukaan. Blattiert? - jotain päällystystä se tarkoittaa - liekö 'plootua'.

Itsellä on AMA.n valmistamia puolivaippa(?)ylijäämiä 308.na.Rautaa noidenkin vaipoissa on,mutta tarkkuus on ollut yllättävänkin hyvä!

Avasin yhden ja sydän on epäilyksettä lyijyä, sen verran hyvin totteli puukonkärkeä. Vaipasta en tiedä, kokeilin magneetilla huvikseni vuonna 1931 tehtyä VPT:n sot kiv patruunaa jonka luoti on samanlainen hopeinen, otti hyvin magneettiin kiinni. Jos vaipassa on rautaa niin tarkoittaako se käytännössä sitä että patruunoita ei kromaamattomalla piipulla voi ampua? Eli voiko garandilla moisia patruunoita huoletta käyttää?

jaska wrote: puolivaippa(?)ylijäämiä

Yritin saada tolkkua tuohon termiin, mutta ei meikäläisen fysiikalla ottanut tolkkua, kun tuli vaikka minkälaista kaavahässäkkää. Ehkä se on pinnoitettu - englanniksi tarjosi foliota ja sitten foliohattua...

Vinguttelin tuossa eilen purkamani patruunan luodin kahteen osaan rautasahalla, pinnassa on noin 1 mm paksuinen kovempi kerros jotain magneettista ainetta (sahauksesta muodotunut pöly magneettista) loput noin 7 mm ovat lyijyä.

Kyse on siis tästä patruunasta--> http://www.riistamaa.fi/cat/product_details.php?p=1109 (kuvassa luoti on kuparin värinen mutta oikeasti ne ovat hopeisia.

Eli luodissa voisi olla kovaa lyijyä sydän ja sen päälle jollakin 'elektrolyysillä' tai kemiallisesti äpöstetty vaippa?

Ukko-Pekka wrote:Vaipasta en tiedä, kokeilin magneetilla huvikseni vuonna 1931 tehtyä VPT:n sot kiv patruunaa jonka luoti on samanlainen hopeinen, otti hyvin magneettiin kiinni.

Raudan lisäksi luonnostaan magneettisia metalleja ovat myös nikkeli ja koboltti.

Veikkaus että kyseessä on vaan rautavaippa.

Kyllä mä olen noita just samoja ampunut omalla Garandilla.
Ihan käypäistä kamaa.

monni wrote:Kyllä mä olen noita just samoja ampunut omalla Garandilla.
Ihan käypäistä kamaa.

Hyvä juttu, hinta-laatusuhde kun vaikuttaa erinomaiselta, vaikka berdan nallisia ovatkin. Kiitos.

Itse kanssa tuota AMAn paukkua Garandissa käyttänyt. Kyllä sillä kymppiä puhkoo

smokeball wrote:Yritin saada tolkkua tuohon termiin, mutta ei meikäläisen fysiikalla ottanut tolkkua, kun tuli vaikka minkälaista kaavahässäkkää. Ehkä se on pinnoitettu - englanniksi tarjosi foliota ja sitten foliohattua...

Ei kun pähkäilin vain että jos ylijäämää niin kuinkas siinä puolivaippainen, tuo kauhistuttava dum-dum?

Kiväärin luoteja on maailman sivu tehty eri maissa teräksestä, pinta vaan on silattu joko nikkelillä tai tai tompakilla. Katsokaapa vaikka saksalaisia sota-aikaisia 8x57 luoteja jotka on kaivettu maasta - ruoste kukkii kauniisti hilseilevän pinnoitteen alta. Toki osa luodeista, varsinkin monet erikoisluodit on tehty kokonaan tompakkivaipalla.
Kun luotiin käytetty rauta on riittävän pehmeää ja pinnoite tarpeeksi paksu niin ei ole ongelmia ampua millä piipulla tahansa.