Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Latasin patruunoita kaliiperissa 7,62X53R reseptinä seuraava: luoti:d166 13g, hylsy: Sako/Lapua, nalli:CCI, ruuti: N140, panos:40gr, eli taulukkomaksimi ja aseina Mosin-Nagant m44 ja m39 eli "Ukko-Pekka" ja törmäsin seuraavaan ongelmaan, hylsyt ja lukonpää nokeutuivat ja naamalle puhalsi ammuttaessa ruutikaasua, eli ymmärtääkseni alipainetta, jolloin hylsy ei laajene patruunapesässä riittävästi tiivistääkseen taaksepäin tulevan ruutikaasun. Ymmärtääkseni edelläkuvattu johtuu siitä, että kyseinen lataus on tehty aseelle jossa on .308 kaliperinen piippu, kun taasen m39:ssä ja m44:ssä on .311 kaliperiset piiput jolloin painetta ei kehity tarpeeksi.

Kysyisin tässä paljonko panosta tulisi nostaa, jotta kyseinen ongelma poistuisi (omalla vastuulla tietenkin!).


ps.Eikö D166 ollut alunperin halkaisijaltaan .311 nykyisten ollessa .310?

Näin äkkiä katsoen en saanut referenssiksi kuin omat 8,2x53R -lataukset - jonka lataukset on käytännössä samoja kuin pikkuveljellään. Joten sinuna laittaisin heti aluksi pari-kolme grainia lisää ruutia. Omat ~13g kasikakkoset olen ladannut 44 grainilla (PPU & Sierra & Sako). Alilataus saattaa johtua tuosta kaliiperierosta, mutta vähän kyllä epäilisin. Tai sitten se yhdistettynä väljään pesään

FTR wrote:Näin äkkiä katsoen en saanut referenssiksi kuin omat 8,2x53R -lataukset - jonka lataukset on käytännössä samoja kuin pikkuveljellään. Joten sinuna laittaisin heti aluksi pari-kolme grainia lisää ruutia. Omat ~13g kasikakkoset olen ladannut 44 grainilla (PPU & Sierra & Sako). Alilataus saattaa johtua tuosta kaliiperierosta, mutta vähän kyllä epäilisin. Tai sitten se yhdistettynä väljään pesään

Ymmärtääkseni aseiden patruunapesät eivät ole väljiä, sillä hylsyissä ei näy tuosta merkkejä eikä ongelmia ole ollut muilla luodeilla tai tehdaspatruunoilla, ja lisäksi molemmat aseet ovat hyväkuntoisia ja m44 valmistettu vuonna- 46 eli sotien jälkeen Venäjällä Izhevskin asetehtaalla ja oli ostaessani tehtaan rasvoissa. Muistaakseni jollekkin Sierran luodille annettiin maksimilataukseksi samanpainoiselle luodille 46 gr kyseistä ruutia kyseisessä kaliperissa (latausopas ei nähtävillä, sillä en ole kotona)

Tuota ruutipanosta tulisi sitten ilmeisesti nostaa pienin portain ylipaineen merkkejä tarkkaillen, sillä 7,62X54R (jolle kyseiset aseet ovat pesitetty) ovat 7,62X53R:n kanssa eri kaliipereja C.I.P:n mukaan.

Juu, varminta on korottaa panosta esim. grainin välein. Ei sitten tule mitään yllätyksiä - ja pääsee ampumman enemmän

Sama vaiva oli mullakin M39:ssä muutama vuosi sitten, kun viimeisiä D166:ia latailin. Ruutimäärän lisääminen ei muistaakseni vähentänyt nokeamista/puhallusta juurikaan. Jossain vaiheessa nalli tosin alkoi pyrkiä nallipiikin kanavaan, eli kaipa painettakin oli. Aikaisemmin en ollut vastaavilla latauksilla tähän ilmiöön törmännyt. Lieneekö uudempi erä ruutia ollut hitaampaa syttymään vai tuo CCI200 nalli vanhaa erää miedompi, niin että luoti muljahtaa irti hylsystä ennen kuin paine ehtii nousta tiivistystä varten riittäväksi. Luodit ja mielenkiinto loppui kesken selvittelyn. Ostin sitten halvempia luoteja D166:n hinnalla runsaasti enemmän . Jäin mietiskelemään hylsyn suun pehmeäksi hehkuttamista, tehokkaampaa nallia tai parempaa luodin niippausta. Hylsyt tuli hehkuteltua mutta eri latausta varten. Ruutimäärät yms. tuli tallennettua erehtymättömään muistiin, eli olen ne nyt unohtanut . Nyt latausarvot raavitaan nöyrästi ruutupaperivihkoon. Jos lääke tähän vaivaan löytyy, niin kerro meillekin.

Mulla on ollut tuota nokeamisongelmaa, kun meinasin alkaa latailemaan N150:llä. Kun nokeaminen viimenään loppui, olivat lähtönopeudet (ja varmaan paineetkin) aika hurjia. Mutta N140:lla ei kyllä moista ole vielä tapahtunut, ja olen kuitenkin lataillut hylsyt ihan loppuun ( =suun halkeamiseen tmv.) saakka.

Mitä nallia FTR käytät?

Tuttua huttua minullekin, hylsyt nokeentuvat ja kaasua puskee päin näköelimiä. Ruutina N140 taulukkomaksimissa. CCI200-nallia olen itsekin käyttänyt ja sanoisin, että se on aika pehmeä.

Lyhyillä matkoilla S405 vie lukemin 10-0. Käyntikin on, ainakin omilla vehkeillä, reippaasti D166:sta parempaa.

Tiivistys ongelmaan auttaa vähäsen jos ei kokosupista vaan supistaa pelkästään kaulasta.

Hylsyt olivat vain kaulalta supistettuja, joka kaiken järjen mukaan kyllä parantaa tiivitystä, muttei ainakaan minun tapauksessa riittävästi. Tuo CCI200 nallin syyllisyys epäilyttää koko ajan enemmän .

D166xM39 wrote:Hylsyt olivat vain kaulalta supistettuja, joka kaiken järjen mukaan kyllä parantaa tiivitystä, muttei ainakaan minun tapauksessa riittävästi. Tuo CCI200 nallin syyllisyys epäilyttää koko ajan enemmän .

Eläkä supista koko kaulaa, vain 3/4. Se loppu keskittää vielä paremmin patruunaa pesään ja tiivistää entisestään.

J wrote:Eläkä supista koko kaulaa, vain 3/4. Se loppu keskittää vielä paremmin patruunaa pesään ja tiivistää entisestään.

Tuo keskittyminen ei ole tullut mieleenkään. Minun puristimella tämä vinkki otetaan käyttöön saman tien.

Äkkiä katsottuna netistä ei löytynyt juuri mitään vertailua kiväärin isoista standardi nalleista. Mitä mainintoja löytyi, niin CCI200 nallia pidetään miedoimmasta päästä olevana (kuten CH) ja Winchesteriä tai Federalia kuumimpina. Pitänee kysäistä noita jälkimmäisiä lähimyymälästä pientä kokeilua varten. Joku linkki vielä malliksi.

Hylsyn kaulan/rungon ylenmääräinen nokeentuminen johtuu siitä, että luoti irtoaa hylsyn kaulasta ennenkun paine on noussut riittävästi, jotta hylsy tiivistyisi. Toki reilun kokoinen kaula/patruunapesä sekä kova hylsy edesauttavat asiaa.

Jos ilmiö kiusaa voi parista tempusta olla apua: 1) Vaihdetaan ruuti vilkkaammaksi, jolloin paine nousee nopeammin, 2) vaihdetaan nalli tukevampaan, esim. magnum-nalliin, joka sytyttää ruudin nopeammin ja kas, paine nousee äkäisemmin sekä 3) viimekseksi kaikkein paras konsti: niipataan luoti hylsyn suuhun, jolloin irtivetovastus kasvaa ja tarvitaan korkeampi paine potkaisemaan luoti liikenteeseen. Kaikkia kolmea temppua voi kokeilla erikseen tai yhdessä kunhan muistaa, että ko. toimenpiteiden vaikutuksesta pesäpaine nousee ja tappilataukset on syytä ikävien yllätysten välttämiseksi kehittää uudelleen.

Lisää aiheeseen liittyviä vinkkejä kuten myös ajan tasalla olevia latausarvoja perinneaseisiin löytyy esim. "Messinkihylsyisten keskisytytyspatruunoiden jälleenlataus" -kirjan 4. painoksesta.

- Esa -
http://www.esapaananen.fi

D166xM39 wrote:Mitä nallia FTR käytät?

Jotain Vihtavuoren nalleja ne on

CH wrote:Tuttua huttua minullekin, hylsyt nokeentuvat ja kaasua puskee päin näköelimiä. Ruutina N140 taulukkomaksimissa. CCI200-nallia olen itsekin käyttänyt ja sanoisin, että se on aika pehmeä.

Lyhyillä matkoilla S405 vie lukemin 10-0. Käyntikin on, ainakin omilla vehkeillä, reippaasti D166:sta parempaa.

Johtuisko siitä että nyky-D166 on .308 huttua, ja S405 on .310-.311 luokkaa?