PV:n D166 patruunan edeltäjät suomessa
PV:n D166 patruunan edeltäjät suomessa
Yrittänyt tässä selvittää mille patruunalle, tai paremminkin luodille, M28-30 rautatähtäin on tehty.
Onko kenelläkään tietoa -30 luvun käyttöpatruunasta?
Ilmeisesti patruunan nuoli tunnettiin nimellä "S-luoti" (yleisnimi? = Spizer) -mutta tarvisi tarkempaa tietoa.
Luoti oli lienee eri kuin itanaapurin S, joka painoi kymmenen grammaa tai alle. Onko lie sukua nykyiselle 11g/12g D-46:lle?
kuvien perusteella S-luodin karkikartio on liki sama, huomattavasti teravampi kuin D-166.
Mosinnagant.netistä on tullut ainoa tiedonmurunen tähän asti.
Siellä mainittiin suomalainen 150gr painavaa S-luotia ampuva patruuna, jonka rinnalla oli käytössä 13g painava "tarkka-ampujaluoti" D-100.
"deesatasesta" kai sitten tuli uusi yleisluoti D-166 vuonna 1939.
D166:lle tähtäin ei nimittäin ainakaan täsmää, ei lähellekään. ei ainakaan 150m kohdistuksella.
Onko kenelläkään tietoa -30 luvun käyttöpatruunasta?
Ilmeisesti patruunan nuoli tunnettiin nimellä "S-luoti" (yleisnimi? = Spizer) -mutta tarvisi tarkempaa tietoa.
Luoti oli lienee eri kuin itanaapurin S, joka painoi kymmenen grammaa tai alle. Onko lie sukua nykyiselle 11g/12g D-46:lle?
kuvien perusteella S-luodin karkikartio on liki sama, huomattavasti teravampi kuin D-166.
Mosinnagant.netistä on tullut ainoa tiedonmurunen tähän asti.
Siellä mainittiin suomalainen 150gr painavaa S-luotia ampuva patruuna, jonka rinnalla oli käytössä 13g painava "tarkka-ampujaluoti" D-100.
"deesatasesta" kai sitten tuli uusi yleisluoti D-166 vuonna 1939.
D166:lle tähtäin ei nimittäin ainakaan täsmää, ei lähellekään. ei ainakaan 150m kohdistuksella.
Re: PV:n D166 patruunan edeltäjät suomessa
Suurta arvailuahan tämä on, mutta yritetään
D-166:n edeltäjät, jotka ylsivät palveluskäyttöön, ovat wenaläisestä L-luodilla tulpatusta kolmen linja patruunasta prujattu patruuna, jossa luotina käytettiin tasaperäistä 9,6-grammaista nomenklatuurin S-1 saanutta teräväkärkistä luotia. Tästä kehitys kulki etiäpäin eikä vähiten Suojeluskunnan ansiosta. Tämän tuloksena esiteltiin 30-luvun alkuvuosina 12-grammainen D-46 ja hänen niippiurallinen veljensä D-47. Näitä sekä ballistiseti vastaavia omia designejään valmisti myös Sako myöhemmin omalla tunnuksellaan ja myös eri versioita, esim. 105A ja 108A.
Koska kone- ja pikakivääriin kaivattiin painavampaa luotia lisättiin D-46:een 1 gramma lyijyä sekä "tylpennettiin" kärkimuotoa ja kas, D-166 oli syntynyt. Tämä tapahtui 1936.
Tässä hyvin lyhyesti kotimaisen kolmen linjan patruunan syntyhistorian merkkipaalut. Mille patruunalle m/28:n tangetti mitoitettiin en osaa sanoa, mutta m/28-30 lienee kohdistettu D-46:lle ja/tai sen Sakossa valmistetulle kloonille (105A). M/28 voipi olla alkuperäiselle L-puljan kotimaiselle kopiolle. Ko. patruunan luodin paino on siis 9,6 g ja lähtönopeus v25 n. 700 m/s.
Että näin
- Esa -
D-166:n edeltäjät, jotka ylsivät palveluskäyttöön, ovat wenaläisestä L-luodilla tulpatusta kolmen linja patruunasta prujattu patruuna, jossa luotina käytettiin tasaperäistä 9,6-grammaista nomenklatuurin S-1 saanutta teräväkärkistä luotia. Tästä kehitys kulki etiäpäin eikä vähiten Suojeluskunnan ansiosta. Tämän tuloksena esiteltiin 30-luvun alkuvuosina 12-grammainen D-46 ja hänen niippiurallinen veljensä D-47. Näitä sekä ballistiseti vastaavia omia designejään valmisti myös Sako myöhemmin omalla tunnuksellaan ja myös eri versioita, esim. 105A ja 108A.
Koska kone- ja pikakivääriin kaivattiin painavampaa luotia lisättiin D-46:een 1 gramma lyijyä sekä "tylpennettiin" kärkimuotoa ja kas, D-166 oli syntynyt. Tämä tapahtui 1936.
Tässä hyvin lyhyesti kotimaisen kolmen linjan patruunan syntyhistorian merkkipaalut. Mille patruunalle m/28:n tangetti mitoitettiin en osaa sanoa, mutta m/28-30 lienee kohdistettu D-46:lle ja/tai sen Sakossa valmistetulle kloonille (105A). M/28 voipi olla alkuperäiselle L-puljan kotimaiselle kopiolle. Ko. patruunan luodin paino on siis 9,6 g ja lähtönopeus v25 n. 700 m/s.
Että näin
- Esa -
- Tulenjohtomies
- kenr
- Posts: 1959
- Joined: Sun Apr 20, 2008 11:03
- Location: Михайловская артиллерийская академия Санкт-Петербург
- Contact:
Re: PV:n D166 patruunan edeltäjät suomessa
Siinähän sitä tuli, eli ilmeisesti D-46 oli kyseessä.
Jossakin sanottiin että M28-30:stä koeponnisteltiin ekoja kertoja vuoden -33 paikkeilla, joten voidaan liene
melkoisella varmuudella olettaa että tähtäin on tehty (tai yritetty tehdä) juuri sille.
Tähtäimen heittokellotus sekä ballistiikkalaskennat jatkuvat.
Näillä päästään kivasti eteenpäin, kun nykyään ovat nuo luotien tutkalla mitatut lentoratatiedot
saatavilla. Ml D-166, ja D-46 11/12g.
Lastentaan liittyen, tietääkö kukaan PV:n ilmoittamia "nimellisiä" lähtönopeuksia M28-30 ja M39:lle?
Edes D166 patruunalle?
Tiedän että TKIV 85 nimellinen on 720m/s, mutta vanhemmista kivääreistä ei mitään tietoa.
Mielenkiintoista muuten sinällään että M28-30 ja M39 tähtäimet ovat samat -vaikka M39 nimenomaan tehtiin
D-166 luodille. Säätöä löytyy rehvakkaasti 2km, mutta osumisesta ei kyllä ole toivoakaan jos/kun tähtäin on
tehty eri painoiselle, muotoiselle ja vieläpä eri lähtönopeuden omaavalle kuulalle.
Vähän alle kilometrissäkin uskaltaa jo periaatteessa seisoskella.
Jossakin sanottiin että M28-30:stä koeponnisteltiin ekoja kertoja vuoden -33 paikkeilla, joten voidaan liene
melkoisella varmuudella olettaa että tähtäin on tehty (tai yritetty tehdä) juuri sille.
Tähtäimen heittokellotus sekä ballistiikkalaskennat jatkuvat.
Näillä päästään kivasti eteenpäin, kun nykyään ovat nuo luotien tutkalla mitatut lentoratatiedot
saatavilla. Ml D-166, ja D-46 11/12g.
Lastentaan liittyen, tietääkö kukaan PV:n ilmoittamia "nimellisiä" lähtönopeuksia M28-30 ja M39:lle?
Edes D166 patruunalle?
Tiedän että TKIV 85 nimellinen on 720m/s, mutta vanhemmista kivääreistä ei mitään tietoa.
Mielenkiintoista muuten sinällään että M28-30 ja M39 tähtäimet ovat samat -vaikka M39 nimenomaan tehtiin
D-166 luodille. Säätöä löytyy rehvakkaasti 2km, mutta osumisesta ei kyllä ole toivoakaan jos/kun tähtäin on
tehty eri painoiselle, muotoiselle ja vieläpä eri lähtönopeuden omaavalle kuulalle.
Vähän alle kilometrissäkin uskaltaa jo periaatteessa seisoskella.
Re: PV:n D166 patruunan edeltäjät suomessa
Syksyllä -31 oli uuden tähtäimen piirrustukset valmiina ja tällä Mansnerin tähtäimellä valmistettuja 28-kivääreitä valmistui keväällä -32 ja lopulliset piirrustukset valmistuivat lokakuussa -32. Kokeet tehtiin siis hieman aiemmin kuin -33, tosin ensimmäinen isompi sarja valmistui kokonaisuudessaan vasta -34. Uusi etutähtäin valmistui tosin -33 ja lopullisen muodon 28-30 sai huhtikuussa -34. mutta puhe olikin koeponnistelusta. Ja kyllä samaa mieltä tuosta D46. Nuo luodit ja venäläiset tähtäimet ovat olleet merkittävä syy keksiä uusi tähtäin.musse wrote: Jossakin sanottiin että M28-30:stä koeponnisteltiin ekoja kertoja vuoden -33 paikkeilla..
Tuohon en osaa sanoa, molempia on raskasta heittää mutta sekin riippuu enempi heittäjästä...
...Lastentaan liittyen, tietääkö kukaan PV:n ilmoittamia "nimellisiä" lähtönopeuksia M28-30 ja M39:lle? ..
Edes D166 patruunalle?
Tiedän että TKIV 85 nimellinen on 720m/s, mutta vanhemmista kivääreistä ei mitään tietoa. ..
Tuskinpa suuresti on resepti muuttunut ajan saatossa. Eikä myöskään tule mieleenkään ampua sota-aikaisia patruunoita mittarin läpi.
Eihän ne ole samat..tai no, siihen maailman aikaan tähtäin m/32 erilaisella asteikolla tai vaihtoehtona on sitten käyttää venäläismallista tähtäintä.Mielenkiintoista muuten sinällään että M28-30 ja M39 tähtäimet ovat samat -vaikka M39 nimenomaan tehtiin
D-166 luodille.
Taisteluvälineosasto ilmoitti Sakolle ensimmäisen m/39 tilauksen yhteydessä että tähtäintangon asteikkojaotus tehdään muuten samanlaiseksi kuin 28-30 paitsi että se mitoitetaan D-166 patruunalle. Tässä patruunamuutoksessa muuttui myös ylimenokartio ja rihlauran syvyys. Tähtäimenjaotus on erilainen jopa maallikon silmään. Sama kun väittäisi kaikkien pystykorvien olevan samanlaisia. No juu, näin kärjistetysti.
Säätöä löytyy rehvakkaasti 2km, mutta osumisesta ei kyllä ole toivoakaan jos/kun tähtäin on
tehty eri painoiselle, muotoiselle ja vieläpä eri lähtönopeuden omaavalle kuulalle.
Miten niin? En väitä nyt että 2 km sillä osuisikaan mutta kenties suunnittelun lähtökohtana olikin että kun nyt kerran aloitan piirtämään uutta tähtäintä niin teen sen kunnolla. Kuten sanoin, m/39 tähtäimen jaotus on tehty D-166 ja eroaa 28-30. Kumpaisellakin aseella on näin oma patruunatyyppi.
Niin no, myöhemminhän sitten kahinan myötä pesämuutos tuli 28-30. Tosipaikassa mantteli pöllähtää molemmilla aseilla normaaleilla taisteluetäisyyksillä, joten pääasia varmaan oli että patruunahuolto pelaa. Mutta puhe onkin ennen sotaa suunnitellusta konstruktiosta. Siihen vedoten eroja on.
Vähän alle kilometrissäkin uskaltaa jo periaatteessa seisoskella.
Aika hurja mies..vaikka 13g ei olekaan paljon niin kyllä se 800m päästä osuessaan vie ihmiseltä varmasti hengen. Toivottavasti teidän ballistiikkakokeilut ei ole sanomasi kaltaista..
Re: PV:n D166 patruunan edeltäjät suomessa
Tota noinniin, musse taisi tarkoittaa enemmän tuota osumis puolta, mainitessaan "periaatteessa seisoskelusta". 2km avotähtäimiä voi pitää kyllä jo optimismin riemuvoittona. Harvapa ampuu tuolla kaliperilla pääosumia modernillakaan aseella sinne kahdeksaan satkuun optiikankaan kanssa, saati sitten avoilla.mhut wrote:.Vähän alle kilometrissäkin uskaltaa jo periaatteessa seisoskella.
Aika hurja mies..vaikka 13g ei olekaan paljon niin kyllä se 800m päästä osuessaan vie ihmiseltä varmasti hengen. Toivottavasti teidän ballistiikkakokeilut ei ole sanomasi kaltaista..
Re: PV:n D166 patruunan edeltäjät suomessa
alustavien M39:sta ja M28-30:sta tehtyjen mittailujen perusteella, korotukset pitavat hammastyttavan hyvin paikkansa 12g D46 luodille, 1013mbar 20C RH75% V0 720m/s.
ero/virhe 1000m 0,2mrad (20cm), 2000m 0,3mrad (60cm). !
vertailut on tehty ohjelmalla joka käyttää Lapuan tutkalla mitattuja lentoratoja. Aikaisempien testien perusteella laskentatapa on erittain luotettava.
ero/virhe 1000m 0,2mrad (20cm), 2000m 0,3mrad (60cm). !
vertailut on tehty ohjelmalla joka käyttää Lapuan tutkalla mitattuja lentoratoja. Aikaisempien testien perusteella laskentatapa on erittain luotettava.
Re: PV:n D166 patruunan edeltäjät suomessa
Näin varmasti tarkoittikin. Hieman epäilen suunnittelijankaan ajatelleen vakavasti 2 km ampumaetäisyyksiä. Takapuolella nyt oli tilaa pitkillekin matkoille. En silti sanoisi rehvasteluksi sitä. Onhan muissakin aseissa huimia etäisyyksiä vaikka niillä ei osu lähempääkään. Parantikohan suunnittelijan optimismi silloisen taistelijan itseluottamusta.wikke wrote:mhut wrote:.
Tota noinniin, musse taisi tarkoittaa enemmän tuota osumis puolta, mainitessaan "periaatteessa seisoskelusta". 2km avotähtäimiä voi pitää kyllä jo optimismin riemuvoittona. Harvapa ampuu tuolla kaliperilla pääosumia modernillakaan aseella sinne kahdeksaan satkuun optiikankaan kanssa, saati sitten avoilla.
Tuskinpa moderneillakaan aseilla on tarkoituksenmukaista tavoitella pääosumia. Omassa kirjoituksessa meinasin enemmän ihmisen kokoiseen maaliin tavoittelusta.
Eli kahden eri aseen tähtäinten korotukset pitävät paikkansa D-46:lla? Entä miten D-166 pitää m/39 tähtäimen asetuksien kanssa paikkansa?alustavien M39:sta ja M28-30:sta tehtyjen mittailujen perusteella, korotukset pitavat hammastyttavan hyvin paikkansa 12g D46 luodille
Vähän alle kilometrissäkin uskaltaa jo periaatteessa seisoskella
Vielä samaa mieltä periaatteellisesta seisoskelusta alle kilometrissä?ero/virhe 1000m 0,2mrad (20cm), 2000m 0,3mrad (60cm).
Re: PV:n D166 patruunan edeltäjät suomessa
kylla.
Lukaises kirjoittamani uudelleen, ajatuksella.
kirjoitin että D166 lentorata on niin eri vrt D46:een, etta ohi menee, vaikka matka olisi tarkkaan tiedossa ja tahtain saadetty sen mukaan.
ts D166 tippuu kuin kintas verrattuna 28-30 ja 39 tahtaimen lentorataan tasmaava D46.
pidemmat +1000m ampumamatkat avotahtaimilla toimivat kohtuullisesti ns ryhmamaaleja vastaan, etenkin jos useampi ase ampuu yhta aikaa. Tama lienee ollut ajatuksena.
kylla ennenkin on tajuttu avotahtaimen rajoitteet, varmasti yhta hyvin kuin nykyaan.
Lukaises kirjoittamani uudelleen, ajatuksella.
kirjoitin että D166 lentorata on niin eri vrt D46:een, etta ohi menee, vaikka matka olisi tarkkaan tiedossa ja tahtain saadetty sen mukaan.
ts D166 tippuu kuin kintas verrattuna 28-30 ja 39 tahtaimen lentorataan tasmaava D46.
pidemmat +1000m ampumamatkat avotahtaimilla toimivat kohtuullisesti ns ryhmamaaleja vastaan, etenkin jos useampi ase ampuu yhta aikaa. Tama lienee ollut ajatuksena.
kylla ennenkin on tajuttu avotahtaimen rajoitteet, varmasti yhta hyvin kuin nykyaan.
Re: PV:n D166 patruunan edeltäjät suomessa
Turha näitä on pähkäillä jos ei tiedä mikä olis VRT ruutia vastaava ruuti,tuskin kellään kyseistä ruutia on laajempia latailuja varten,eikä mulla ainakaan oo kyseisten luotien ballistisia kertoimia et vois laskea tarkkoja lentoratoja,ne varmaan löytyy mut toi ruuti,vuosien mittaan eri latauksissa mitä ptr askien kupeesta on katellu kaikki muut tekijät on samoja mut ruuti tyyppi / määrä voi vaihdella l.loppu peleissä tarkotushan on vaan et sot.kiv. osuu esim 150 m samaan kohtaan on ptr ladattu vuonna 1 tai 2 ,lisäksi pitäis ottaa huomioon onko nallissa tatahtunu muutoksia
![Image](http://img216.imageshack.us/img216/8460/logophpbbeo6.jpg)
Re: PV:n D166 patruunan edeltäjät suomessa
Suomalaisessa maastossa taistelutilanteessa ja hämärässä valaistuksessa yli 150m osuminen olisi(on nykyäänkin)ollut suurimmalle osalle meihistä ollut aika vaikeaa.Kyllähän sitten tekijämiehiäkin löytyi.On siinä sinällään sota-aikana ollut melkoinen määrä a-tarvikevaihtoehtoja, kun kotimaisten lisäksi on käytetty venäjänpojan tuotoksia ja -20 luvulla käytössä on ollut vielä akselivaltioiden ja ympärysvaltioiden toimittamaa a-tarviketta.
Re: PV:n D166 patruunan edeltäjät suomessa
Nuo mahdottoman suuret säätövarat ovat siltä aikakaudelta, kun suuria massahyökkäyksiä tehtiin avomaastossa. Laitetaan koro noin suunnilleen ja ruvetaan räiskimään sinnepäin, kyllä se johonkin nirhasee.
Re: PV:n D166 patruunan edeltäjät suomessa
Mistä löytyisi viralliset latauohjeet d-101 ja d-166 luodeille?
Re: PV:n D166 patruunan edeltäjät suomessa
Viralliset ? Kaapissa allekirjoittaneella VPT:n lataama patruunarasia, jossa seuraavat tiedot JVA 0221, D166, 2.9g RSO4N16 (nykyään siis N140). Pahoittelut huonosta kuvasta...jmak wrote:Mistä löytyisi viralliset latauohjeet d-101 ja d-166 luodeille?
Tehty aikanaan PV:n kilpa-ampujille...
Silendo Libertatem Servo
Re: PV:n D166 patruunan edeltäjät suomessa
tutustukaapa suojeluskuntain tähtäin "tietokoneeseen" eli säätökiekkoon...
siinähän ei ole väliä mikä kuula on sisällä ja mikä lähtönopeus...avain toimii näistä riippumatta...
siinähän ei ole väliä mikä kuula on sisällä ja mikä lähtönopeus...avain toimii näistä riippumatta...