Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Luin uudelleen kirjaa Kymenlaaksolaisista Talvisodassa, jossa mainitaan heti sodan alkupäivistä alkaen venäläisten ampuneet räjähtävää amissoonia. Luopuivatko ne ruskit myöhemmin ko. patruunan käytöstä laajemmin vai? Meinaan ei näy niin mainittoja ko. asiasta myöhemmältä ajalta. Eihän niiden räjähtävällä luodilla ollut kovin läpäisyä.

"Muistan yhden Iittiläisen veteraanin kehaisseensa olevansa hengissä, koska slopot ampuivat Viipurinlahdella 1940 Emmalla suihkun häntä vyölle räjähtävillä. Kuukelit kukkuivat hänen vyöllään olleisiin kp-lippaisiin haavoittaen vain sirpalevaikutuksella. Kovat olisi kuulemma avanneet suolikaapin, jotta meno olisi tyssännyt siihen."

Mikäs niissä oli tehoaineena? Pentriittikö? Löytyykö keneltäkään halkileikkausta yms. kuvaa?

Sitä en tiedä, että luovittiinko niistä kokonaa, mutta meikäläiset rupes ainakin ampuu niillä takaisin.

Räjähtävän ja panssarisytytys luodin osuma voi olla melko samankaltainen pamaus pehmytkudokseen. Tosin jälkimmäisessä läpäisyä sitten löytyy pamauksen jälkeenkin.

Erinomaista aineistoa kavereiden vielä ylläpitämistä sivuista :

http://www.guns.connect.fi/gow/kapina.html

Elikä edesmenneen P.T.Kekkosen juttuja,valtavassa laajuudessa !
Kehotan kaikkia tutustumaan sivuihin...tietoa nimittäin löytyy !

Kuvassa venäläisiä vasemmalta oikealle : vuodelta 38,39,40 ja 38,41 ja 43.

Sturmmannilla hieno kuva, nuo punakärkiset on tosiaan niitä räjähtäviä, mutta 2 viim oik on kyllä panssari- syt patruunoita.Puna-mustakärki sen paljastaa.Halkileikkauskuviakin on kunhan löydän, tuolta tiedostojen syöverereistä. Paljon puhutaan,että ryssä käytti sodassa noita r-patruunoita, mutta tosiasissa "tyyriit erikoispatruunat"käytettiin pääasiass
a lentokoneaseissa. Jonkun verran niitä varmasti on jaettu maavoimillekin
ja myös käytetty.Kv-aseopas v1985 tuntee patruunan Räjsytpatr A 0284 .

Eikös Simo Häyhän naaman tärvellyt räjähtävä luoti? Siinä esimerkki Talvisodan loppupuolelta.

Mikä noiden .177 räjähtävien toimintaperiaate lienee - jotain siinä kuvassa lukee, mutta kun en venättä ymmärrä.

Olikohan se saksalainen "perustelu" räjähtäviin luoteihin, että niitä käytetään (vain) kk:n hakuammunnassa - näkee paremmin, missä kuntta kääntyy..

Jep sakemannien r-luotihan on nimeltään Beobachtung(tulikohan oikein) eli tähystys- joten selkeitä iskemiä seuraamalla voitiin suunnata tulta. Venäläisten r-luoti on sitten eri juttu...
Mutta tästä lisäää jäsenlehden seuravaassa numerossa.....

Canet wrote:Eikös Simo Häyhän naaman tärvellyt räjähtävä luoti? Siinä esimerkki Talvisodan loppupuolelta.

Joo, niin tais käydä:
http://www.guns.connect.fi/gow/hayha.html

t: Sven

Nämä ryssien käyttämät räjähtävät olivat alunperin tarkoitettu lentokoneiden aseisiin,niiden kulkeutumista jalkaväen käyttöön en jaksa näin ulkoa äkkiseltään muistaa.

Varsinkin kun asia tuli esiin jossain muussa aiheessa jonkun muun jutun yhteydessä!En kirveelläänkään muista enkä jaksa alkaa plarata kaikkia alan kirjoja läpi.

Tulee varmaankin vastaan jotain muuta juttua etsiessä,oikeassa olet siinä etteivät he vartavasten näitä ampuneet,ylikin kohteesta menivät helposti.Pahus,nyt alkaa itseäkin riepoa tuo panosjuttu.

Moro,

kiitoksia Nitrolle selkeistä kuvista.
Sarjassani muistinvaraista tietoa: ne jalkaväen räjähtävät kuulat oli ilmavoimien laaduntarkkailun ylijäämiä, (ilmavoimien ShKAS kk oli ronkeli patruunoiden suhteen ja toisaalta, tahditetuissa aseissa oli kohtuullisen tärkeää, että kuulat meni noin niinku suurinpiirtein potkurin lapojen välistä) ainakin aluksi.

t: Sven

Eikös tuohon ShKAS:iin tehty aivan omat patruunat jotka niipattiin erikoisen lujasti. Tämäkin muistinvaraista tietoa...

Kyllä näin on.

Syynä tiukkaan niippaukseen oli vissiin ko. aseen rajuhko aktio ?
Taasen...olenko ymmärtänyt oikein, että niippauksen tiukkuudella on vaikutusta ammuksen lähtönopeuteen (mitä tiukempi - sitä kovempi Vo?)

t: Sven