Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Muutama viikko sitten ostin Saksalaisen Maliin 18 kypärän. Sisäosa orginaali kenttävihreä ja päälle maalattu ns. savenharmaa maali, sisus alkuperäinen toista leukahihnaa lukuunottamatta mutta sen rautaosat mukana.
Muutoin ok mutta kypärä ilmeisesti ollut jossakin vintillä ja ruoste puski läpi melkein joka kohdasta..



Huomaa kessupaperit sarvien/venttiilien tukkona


Ja potta kylvetyksen jälkeen. Samoiten käytin nahkat irti ja kaikki ruoste on myös poissa sisuksen raudoista, nahkojen rasvauksen jälkeen kasaaminenkin onnistui ilman jälkiä ja vaurioita

Leukahihnat puuttuvat vielä kuvasta.

Siitäpäs tuli hieno! Mitä sivelit nahkoihin?

Lähikaupan boston saapasrasvaa.
Koitettuani kaikki satularasvasta moniin kalliisiin "nahan elvyttäviin" ihmeaineisiin on mielestäni ylllättäen paras tulos tullut tavallisella saapasrasvalla ja samoiten värin muutokset ovat pienimmät (Imho).
Lopuksi viimeisen sivalluksen laitoin kyllä renaissasance wahalla.

Pitkän ajan vaikutuksista ei tosin ole vielä faktaa mutta notkeuden tuo tuntuu tuovan parhaiten takaisin. Mutta aika samat valmistusaineethan noissa kaikissa on.

Mulle eräs nahkatöitä tekevä kertoili, että pitää vain jättää sadeaikana muutamaksi päiväksi nahakat esim. puuliiteriin ulos, jolloin ne imee itseensä kosteutta. Kielsi minua rasvaamasta/öljyämästä kuivuneita nahkahärpäkkeitä.

Siiten vasta myöhemmin, jotain rasvaa pintaan.

Vanha konsti kovettuneen nahan pehmittämiseksi jotta esim. taitokset yms. saadaan oikaistuksi on kostuttaa se vedellä jossa on liraus tenttua. Alkoholi edesauttaa veden nopeaa imeytymistä rasvaisenkin nahan sisään. Jollei tykkää tentun hajusta niin Kossu on myös oiva aine tähänkin tarkoitukseen
Oikaistu nahka pitää jotenkin pingottaa haluttuun muotoon kuivumisen ajaksi, muuten painumat tahtovat palata. Kuivuttuaan nahka pitää tarvittaessa käsitellä edelleen sillä veden haihduttua on se yhtä kovaa kuin alussakin.

HL/A wrote:Vanha konsti kovettuneen nahan pehmittämiseksi jotta esim. taitokset yms. saadaan oikaistuksi on kostuttaa se vedellä jossa on liraus tenttua. Alkoholi edesauttaa veden nopeaa imeytymistä rasvaisenkin nahan sisään. Jollei tykkää tentun hajusta niin Kossu on myös oiva aine tähänkin tarkoitukseen
Oikaistu nahka pitää jotenkin pingottaa haluttuun muotoon kuivumisen ajaksi, muuten painumat tahtovat palata. Kuivuttuaan nahka pitää tarvittaessa käsitellä edelleen sillä veden haihduttua on se yhtä kovaa kuin alussakin.

Kossussa on jo valmiina vettä 62% joten se on heti käyttövalmista hoitoainetta.

smokeball wrote:

HL/A wrote:Vanha konsti kovettuneen nahan pehmittämiseksi jotta esim. taitokset yms. saadaan oikaistuksi on kostuttaa se vedellä jossa on liraus tenttua. Alkoholi edesauttaa veden nopeaa imeytymistä rasvaisenkin nahan sisään. Jollei tykkää tentun hajusta niin Kossu on myös oiva aine tähänkin tarkoitukseen
Oikaistu nahka pitää jotenkin pingottaa haluttuun muotoon kuivumisen ajaksi, muuten painumat tahtovat palata. Kuivuttuaan nahka pitää tarvittaessa käsitellä edelleen sillä veden haihduttua on se yhtä kovaa kuin alussakin.

Kossussa on jo valmiina vettä 62% joten se on heti käyttövalmista hoitoainetta.

Samoin veden lämpö vaikuttaa imetymiseen kokemuksen perusteella paljon, olisiko ns. taskulämmin kossu optimaalinen vaihtoehto?

Tuohon lienee jokin syy miksi Sturmannin saamassa ohjeessa kosteutus tehdään hitaasti Nahka imisi tasaisesti oikean määrän kosteutta?

Voi olla, että nahan koostumus haurastuu liian nopeassa kosteuttamisessa - mahdollisesti kuivan ja kastuneen rajalla. Hitaassa kostuttamisessa jossain ulkovarastossa saattaa homeitiö iskeä pitkät kyntensä nahkaan ja muitakin vihollisia on - kerran ampiaiset tekivät pesän lapikkaisiin.

Humidori voisi olla hyvä ratkaisu.

Mulla oli kans kerran ampiaspesä(pieni) extrana yksissä kengissä jotka tuli Saksan Ebaystä. Minkkiöljyä olen käyttänyt noissa nahkojen voiteluissa/pehmennyksissä. Köyhänä kun täytyy ostaa kaiken maailman kuivuneita koppuroita, priimaan kun ei oo varaa...