Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Minunhan tämä pitäisi tietää mutta enpäs vaan tiedä...
Eli mitä tämä "Berichtigen" tässä tapauksessa tarkalleen tarkoittaa?
Suora suomennoshan siitä on "oikaista",mutta ei tässä nyt mitään oikaista ja tuossa tekstin tarkoittamassa kohdassa on varsinaisen linssin kohdalla vaan suora linssin sääsuoja mistä voi tähystää läpi.

Eikös piiru, metri ja sekunti miehet tykkää olla suorassa niin oikaisuhan on silloin paikallaan kun mittaillaan jotain....

Näin MOT kääntää berichtigen-sanan:

berichtigen [10: MOT Saksa 2.0a saksa-suomi]


berichtigen v, hat berichtigt korjata (oikaista), oikaista, parannella, tarkistaa (muuttaa)

Berichten / Oikaisu-asentoa käytetään silloin kun mittarin asteikko kohdistetaan, eli suunnataan mittari määrätyn etäisyyden päässä olevaan mittalattaan ja ruuvaillaan kunnes viivat ovat kohdallaan.
Stereomittarin säädöstä en ole aivan perillä mutta säädin täysin säädöistä pois olleen oman leikkokuvamittarini oikaisulatan avulla ja sen jälkeen verrataessa todellisia, kartasta mitattuja etäisyyksiä näyttää taas oikein.
Toinen kohdistustapa on mitata kartasta tarkka etäisyys jonkin kiintopisteeseen, kohdistaa mittari siihen ja ruuvata säätöjä kunnes mittarin etäisyysnäyttö näyttää samaa kuin kartasta mitattu.

HL/A wrote:ruuvata säätöjä kunnes mittarin etäisyysnäyttö näyttää samaa kuin kartasta mitattu.

Juu...Tämä varsinainen kalibrointi (E ja H-ruuvit) onkin sitten se toinen juttu mihin luulen että saan apua Sotilaslääketieteen arkistosta Saarijärveltä,mistä "pitäisi" löytyä omat säädöt tälle mittarille...ainakin armeijan aikana meitä mittaajia kouluttanut sotilasmestari ne kaikilta talteen otti.
Niitä kohdistuslaattoja ei muistaakseni kylläkään käytetty ja tämä "kirkkaan suoran linssin läpi oikaisu" tuntuu jotenkin älyttömältä,mitähän se nyt siinä sitten auttaisi ja mitähän nyt sitten pitäis oikaista.

Armeijan suomennos.

Em 1m R 36 B mittarissa kohdistus asento saadaan nupista vääntämällä.

Hyvin hyvin harvoin käytettiin tuota tarkistuslaatta menetelmää. Normaali tarkistusprosessi sisälsi: silmälukujen määrittämisen, silmävälin asettamisen, asteikonkorkeuden tarkistuksen/säädön (-> tarkoittaa että mittaripuoliskojen "risuaidat" on näkökentässä ns. päällekkäin, eli ei näy kaksoiskuvaa/vast) ja etäisyysluvun määrittäminen vertaamalla asteikon "näyttämää" tunnettuun etäisyyteen (ns. etäisyyden kaliprointiluku, tämä luku on mittaajakohtainen, siihen vaikuttaa viretila, mittari, sää ja valo-olosuhteet).


Edit; PS: ko. tarkistuslaattoja ei ollut usein käytössä ja ne olivat myös mittarimallikohtaisia.

Etäisyysmittarin tarkistuslatat ovat todella mittarikohtaisia - eli siis vastaavat mittauskantaa; 0,6m, 0,7m, 0,8m, 1m, jne koska latta täytyy sijoittaa etäisyysmittarin mittauskantaa vastaavasti määrätylle etäisyydelle jotta tarkistus voidaan suorittaa.

Latalla suoritettu tarkistus on mittarin oikean näyttötuloksen varmistamiseksi. Katsojan silmän mukaan näitä asetuksia ei ole tarpeen muutella. Latalla tai ilman suoritettua tarkistusta ei yleensä tarvinnut tehdä ellei ollut epäilyä lukemien muuttumisesta jostain syystä.

Tosin kuten jo edellä mainitsin en tiedä miten stereoetäisyysmittareiden tarkistus on hoidettu, mutta tämä koskee leikkokuvamittareita. Ilmeisesti jäger 61'n mainitsema tapa koski stereoetäisyysmittareita.

Kyllä, kyse oli stereomittarista.

Jarlakin ollut tj-mies.
http://www.hs.fi/jaatavaspede/car-2000005160703.html

Keräileeköhän näitä mittareita kovin moni?
Omiin nurkkiin noita tuntuu pesiytyvän ...
http://aijaa.com/cl2Mwo

raak wrote:Keräileeköhän näitä mittareita kovin moni?

Aina kun älyllisen kuntoisia älylliseen hintaan on tarjolla ja tämä on suhteellisen harvinaista