Valmistelen parasta aikaa webbisivuksi pitkään työn alla ollutta tekstiä "Bayonets and Puukko-knives" eli "Pistimet ja puukot", jossa pääkuviona kerron tarinan siitä miten kivääriin kiinnitetyn pistimen jv-sotilaan käsikähmä-aseeksi 20-luvun puolivälissä määrittänyt Suomen armeija päätyi jatkosodan aikana keräämään kenttäarmeijaltaan pistimet pois ja miten kyseiseen tilanteeseen päädyttiin. Siinä ohessa käyn teräaseiden roolia suomalaisessa sotilaskäytössä läpi vuodesta 1918 tähän päivään ja selostan kaikki lähitaistelussa käytetyt tai käytettäväksi tarkoitetut astalot puukoista ja kenttälapioista aina ratsuväkimiekkaan.
Oma vaatimaton kokoelmani ei kuitenkaan sisällä läheskään kaikkea mitä haluaisin sisällyttää sivulle kuvitukseksi. Joten ajattelin kysäistä olisivatko jotkut teistä valmiit osallistumaan projektiin ottamalla kuvia kokoelmienne esineistöstä asiaa varten. Kaipaisin valokuvia erityisesti seuraavista aiheista:
- Kotimainen sota-aikainen kenttäkirves, vesuri ja kenttähakku. Jos löytyvät kannikkeineen, niin aina parempi.
- Venäläisiä v. 1918 Suomeen jääneitä teräaseita. Olennaisin olisi hyvä kuva miehistö-shaskasta m/1881, mutta muutakin aiheeseen kuuluvaa teräasekalustoa voi laittaa samaan kuvaan.
- Pohjalainen 2-neuvoinen vanha puukko (eli iso puukko ja pikkupuukko samassa tupessa).
Kuvia ei tulla käyttämään muualla kuin webbisivuillani (http://www.jaegerplatoon.net) ja lisään käytettyihin kuviin haluamanne merkinnät (esim. nimimerkki ja tai tekijänoikeus-merkintä) ennen niiden webbisivuille laittamista.
Valokuvia webbisivuille?
Re: Valokuvia webbisivuille?
Minulla ei ole kuvia pistimistä mutta ajattelin kommentoida asiaasi liittyen sen verran että jos ajattelit käsitellä puukon roolia sodanajan "mies vastaan mies" -taisteluissa niin yksi aika sopiva esimerkki ko. käyttöön on Marttiinin ns. Iso Ilves. Tätä puukkoa myytiin erityisesti sotilaille, terään jopa tehtiin "sotamuisto" -kaiverruksia ja kun ao. puukkoa luonnossa katselee niin huomaa että ao. terätyökalu on selvästi suunniteltu tavallisesta poikkeavaa käyttöä varten ts. terä ja puukon pää ovat tavallista kookkampia ja muutenkin tukevia. Monessa sodan aikana tehdyssä ns. puhdetyö-puukossa muuten näkyy selviä vaikutteita po. puukkomallista.
Epäilen myös että kovinkaan monet pohjalaista lähtöä olevat sotilaat eivät kuljettaneet sodassa mukanaan omaa pyhäpuukkoaan ts. kaksineuvoista vaan mukana kulki jokin arkisempi, ehkäpä jopa hieman tavallista kookkaampi puukko joita esim. Iisakki Järvenpää Oy valmisti sodan aikana. Perinteisen kaksineuvoisen isompikin puukko on nykyisen mittapuun mukaan aika pieni eikä siksikään oikein ollut sovelias taisteluväline.
Alla kuva Marttiinin sotapuukosta:
Epäilen myös että kovinkaan monet pohjalaista lähtöä olevat sotilaat eivät kuljettaneet sodassa mukanaan omaa pyhäpuukkoaan ts. kaksineuvoista vaan mukana kulki jokin arkisempi, ehkäpä jopa hieman tavallista kookkaampi puukko joita esim. Iisakki Järvenpää Oy valmisti sodan aikana. Perinteisen kaksineuvoisen isompikin puukko on nykyisen mittapuun mukaan aika pieni eikä siksikään oikein ollut sovelias taisteluväline.
Alla kuva Marttiinin sotapuukosta:
"Aina on yritettävä
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
Re: Valokuvia webbisivuille?
Olen aika lailla samaa mieltä kanssasi. Tuo mies miestä vastaan on pakosti tuollaisesta aiheesta kirjoitettaessa aika lailla keskeisessä roolissa. Oma käsitykseni suomalaisten sotilaiden sodassa mukanaan kantamista puukosta on se niitä voi parhaiten kuvata toteamalla vain puukkovalikoiman olleen "äärimmäisen sekalainen" - aina pikkupuukoista leukuihin. Kävin asioita selvittäessäni läpi SA-kuva arkistoa ja havaintojen saldo on se että vaikka noita "Iso-Ilveksen" kaltaisia isompia puukkoja toisinaan näkyy, niin suhteellisen harvoin ja silloinkin on monesti kyseessä lomapuku jonka kanssa puukkokin voi olla toinen kuin mitä rintamalla mukana kannettiin. Tiedossa on että sota-aikana oli sotilaiden keskuudessa oli ilmeinen trendi suosia pitempiteräisiä puukkoja ilmeisesti juuri johtuen siitä että niiden nähtiin paremmin tarvittaessa soveltuvan lähitaisteluun. Mutta läheskään kaikki sotilaat eivät lähteneet mukaan kyseiseen trendiin. Sinäänsähän tuossa "Iso-Ilveksessä" on terää niin paljon, että puoletkin vähemmän riittäisi jopa taistelu-käyttöön.
Kaksineuvoista kaipailin mukaan vain osaksi puukkojen lajikirjoa sekä koska perinteinen pohjalainen selitys kyseiselle puukkoyhdistelmälle on mielestäni samanaikaisesti sekä verbaalisesti hauska että kertoo jotain puukkojunkkaritkin ilmiönä luoneen maakunnan perinteisestä ajattelusta. Käyn tuossa puukko-osiossa samalla läpi erilaisia perinteisiä puukkomalleja ihan jo senkin takia että ainakaan kansainvälinen lukijakunta ei taatusti hahmota koko kirjoa miniatyyri-puukoista turisti-leukuihin.
Mielestäni nimenomaan yksi perustavista syistä siitä miksi puukko käytännössä korvasi pistimen liittyi siihen että käsikähmä-tilanteet jossa teräaseita tarvittiin taisteluvälineiksi olivat loppujen lopuksi erittäin harvinaisia. Minkä seurauksena puolestaan nykyään osa armeijoista on käytännössä lopettanut pistimien käyttämisen. Eli toisin sanoen vastoin kuin mitä perinteinen sotilasoppi on aikoinaan opettanut (ja jossain maissa edelleen uskottiin), alakynteen jäävä osapuoli harvoin jää käymään käsikähmää, vaan yleensä ottaa ns. "ritolat" ja lähti vetäytymään. Puukko oli erinomainen yleisveitsi armeijalle joka lämmitti puulla, ajoi puukaasulla ja rakensi korsunsa puusta ja oli muutenkin suurelta osalta varustettu ainakin osittain puisilla varusesineillä. Sen sijaan puukko oli samanaikaisesti aika kehno taisteluveitsi, mutta johtuen sen sopivuudesta muihin käyttötarkoituksiin vastasi hyvin sotilaiden arkipäiväisiä tarpeita. Osansa asiassa lienee ollut myös sillä että Suomen armeijan lähitaistelu-oppi oli itse asiassa sellainen että lähitaistelun pääasialliset välineet olivat käsiaseet, käsikranaatit (jos tilanne salli käytön) ja liekinheitin (jos tarjolla) - eivät teräaseet, joihin (lue: pääasiassa kivääriin kiinnitettyihin pistimiin) oli tarkoitus turvautua vasta siinä vaiheessa jos lähitaistelu meni käsikähmäksi. Lisäksi mikään erityinen pyrkimys käsikähmä-tilanteeseen ei myöskään kuulunut suomalaiseen sotilasoppiin.
Onko tuo "Iso-Ilves" kokoelmistasi? Jos on, niin voisin ehkä käyttää kuvaa siitä, mutta kuvan koko saisi olla vähintään kolminkertainen että taustan saa poistettua siististi.
Osana tätä projektia aloin alkuvuodesta lueskella puukkokirjoja sekä keräillä vanhoja käyttöpuukkoja. Iso-Ilves kuuluu keräilysuunnitelmassani oleviin, mutta toistaiseksi ei ole tullut vastaan sopivaa yksilöä. Pistimien kuvia en tällä hetkellä erityisesti kaipaa vaan sen osalta asia on aika lailla jo hoidettu.
Kaksineuvoista kaipailin mukaan vain osaksi puukkojen lajikirjoa sekä koska perinteinen pohjalainen selitys kyseiselle puukkoyhdistelmälle on mielestäni samanaikaisesti sekä verbaalisesti hauska että kertoo jotain puukkojunkkaritkin ilmiönä luoneen maakunnan perinteisestä ajattelusta. Käyn tuossa puukko-osiossa samalla läpi erilaisia perinteisiä puukkomalleja ihan jo senkin takia että ainakaan kansainvälinen lukijakunta ei taatusti hahmota koko kirjoa miniatyyri-puukoista turisti-leukuihin.
Mielestäni nimenomaan yksi perustavista syistä siitä miksi puukko käytännössä korvasi pistimen liittyi siihen että käsikähmä-tilanteet jossa teräaseita tarvittiin taisteluvälineiksi olivat loppujen lopuksi erittäin harvinaisia. Minkä seurauksena puolestaan nykyään osa armeijoista on käytännössä lopettanut pistimien käyttämisen. Eli toisin sanoen vastoin kuin mitä perinteinen sotilasoppi on aikoinaan opettanut (ja jossain maissa edelleen uskottiin), alakynteen jäävä osapuoli harvoin jää käymään käsikähmää, vaan yleensä ottaa ns. "ritolat" ja lähti vetäytymään. Puukko oli erinomainen yleisveitsi armeijalle joka lämmitti puulla, ajoi puukaasulla ja rakensi korsunsa puusta ja oli muutenkin suurelta osalta varustettu ainakin osittain puisilla varusesineillä. Sen sijaan puukko oli samanaikaisesti aika kehno taisteluveitsi, mutta johtuen sen sopivuudesta muihin käyttötarkoituksiin vastasi hyvin sotilaiden arkipäiväisiä tarpeita. Osansa asiassa lienee ollut myös sillä että Suomen armeijan lähitaistelu-oppi oli itse asiassa sellainen että lähitaistelun pääasialliset välineet olivat käsiaseet, käsikranaatit (jos tilanne salli käytön) ja liekinheitin (jos tarjolla) - eivät teräaseet, joihin (lue: pääasiassa kivääriin kiinnitettyihin pistimiin) oli tarkoitus turvautua vasta siinä vaiheessa jos lähitaistelu meni käsikähmäksi. Lisäksi mikään erityinen pyrkimys käsikähmä-tilanteeseen ei myöskään kuulunut suomalaiseen sotilasoppiin.
Onko tuo "Iso-Ilves" kokoelmistasi? Jos on, niin voisin ehkä käyttää kuvaa siitä, mutta kuvan koko saisi olla vähintään kolminkertainen että taustan saa poistettua siististi.
Osana tätä projektia aloin alkuvuodesta lueskella puukkokirjoja sekä keräillä vanhoja käyttöpuukkoja. Iso-Ilves kuuluu keräilysuunnitelmassani oleviin, mutta toistaiseksi ei ole tullut vastaan sopivaa yksilöä. Pistimien kuvia en tällä hetkellä erityisesti kaipaa vaan sen osalta asia on aika lailla jo hoidettu.
Last edited by JTV on Tue Oct 13, 2015 5:47, edited 1 time in total.
Re: Valokuvia webbisivuille?
Kuvan puukko ei ole minun mutta noita on juuri nyt myynnissä parikin kappaletta ruotsin Traderassa:
http://www.tradera.com/item/342912/2427 ... finsk-kniv
http://www.tradera.com/item/342912/2425 ... knivbladet
Suomalaisesta puukkokirjallisuudesta ylivoimainen ykkönen on Anssi Ruusuvuoren "tietojärkäle" Puukon historia osat 1 ja 2. Niissä olevaa tietomäärää voisi hyvin kuvailla sanalla "riittävä".
http://www.tradera.com/item/342912/2427 ... finsk-kniv
http://www.tradera.com/item/342912/2425 ... knivbladet
Suomalaisesta puukkokirjallisuudesta ylivoimainen ykkönen on Anssi Ruusuvuoren "tietojärkäle" Puukon historia osat 1 ja 2. Niissä olevaa tietomäärää voisi hyvin kuvailla sanalla "riittävä".
"Aina on yritettävä
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
Re: Valokuvia webbisivuille?
Tilanne on kuulemani mukaan vähän kuin nyt rauhanaikana korvaushinta on niin pieni ettei kannata edes jakaa ,kun kuitenkin "katoaisivat".JTV wrote:jossa pääkuviona kerron tarinan siitä miten kivääriin kiinnitetyn pistimen jv-sotilaan käsikähmä-aseeksi 20-luvun puolivälissä määrittänyt Suomen armeija päätyi jatkosodan aikana keräämään kenttäarmeijaltaan pistimet pois ja miten kyseiseen tilanteeseen päädyttiin.
Re: Valokuvia webbisivuille?
Kuulostaa hyvinkin mahdolliselta nykyään, mutta suomalaisen sotilaan "palkka" (päiväraha) ei ollut myöskään sota-aikana varsinaisesti korkea enkä usko pistimillä silloin olleen kovin suurta kysyntää siviilien joukossa.leon wrote:Tilanne on kuulemani mukaan vähän kuin nyt rauhanaikana korvaushinta on niin pieni ettei kannata edes jakaa ,kun kuitenkin "katoaisivat".JTV wrote:jossa pääkuviona kerron tarinan siitä miten kivääriin kiinnitetyn pistimen jv-sotilaan käsikähmä-aseeksi 20-luvun puolivälissä määrittänyt Suomen armeija päätyi jatkosodan aikana keräämään kenttäarmeijaltaan pistimet pois ja miten kyseiseen tilanteeseen päädyttiin.
Ostin itse täysin uutta vastaavassa kunnossa olevan RK 62:n pistimen joku vuosi sitten SA-kaupasta satasella.
Kirjoitin muuten tuon jutun ja puuhaan seuraavaan päivitykseen siitä parannettua versiota (lisää kuvia ja juttua myös Sk:ien teräaseista). Nykyinen versio löytyy täältä:
http://www.jaegerplatoon.net/BAYONETS_AND_PUUKKO.htm
Seuraavassa päivityksessä tulee uusi sivu rautatietykeistä.