Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Laitanpas kyselyä tänne, jos joku osaisi lonkalta heittää vastauksia.

Millainen koostumus kahvan pintakäsittelyssä oli alkujaan.

Kiinitysruuvit ilmeisesti smirglattiin jo valmistusvaiheessa kahvalevyjen kanssa tasan. (työstöjäljet karuja)

Tämmöisiä tuli mieleen, kun noita pistimiä pyörittelen käsissäni.

Olisko ollu alunperin lakkaus Ei liity kysymykseen mut taitaa olla ainoo pistinmalli missä tuppia on tyrkyllä enemän kun pistimiä,oli Tampereella laatikollinen,oman pistimen kahvat on rakennettu uudelleen visakoivusta mut ei oo lähelläkään alkuperäistä niitä vois tarjota jos joku on joskus esim.Kuopiosta varastoon ostan

Niin, ja tuo tuppien ylempiin niiteihin ilmenevä ns. kuparihome, niin mihin liemeen tuo parhaiten liukenisi vahingoittamatta nahkaosaa ja sen pintakäsittelyä. Tämä asiahan nyt tietysti kiusaa jossain määrin muissakin varusesineissä.

Kuparihomeen poistoon nahkaesineisen niiteistä voi kokeilla sitruunahappoon kasteltua pumpulipuikkoa. Usein home on kuitenkin sekoittunut nahkan käsittelyaineisiin muodostaen vahamaista mömmöä, se irtoaa parhaiten mekaanisesti - joko karkealla kankaalla hankaamalla, tai lasikuituisella raapekynällä.
En tiedä saako noita raapekyniä enää mistään mutta takavuosina niitä käytettiin kaikissa piirustuskonttoreissa kun työpiirustukset tehtiin tussilla kuultopaperille. Kynässä on noin tulitikun paksuinen lasikuitunippu teränä ja tussin lisäksi sillä paikallisesti rapsuttamalla irtoaa esimerkiksi pienet ruostetahrat aseista tai muut pienet hapettumat. Lasikuitukärki sietää myös samanaikaista liuottimien käyttöä.

Sturmmann wrote:Laitanpas kyselyä tänne, jos joku osaisi lonkalta heittää vastauksia.
Millainen koostumus kahvan pintakäsittelyssä oli alkujaan.

Minulla on käyttämätön ja alkuperäiskuntoinen kappale. Näyttäisi että kahvapuihin olisi pyyhkäisty ohut kerros vernissaa tai vastaavaa. Kahvan ruodon metallissa yläpuolella näkyy myös ohut kellertävä kalvo.
Olettaisin että kun kahvapuu on sovitettu paikalleen ja ruuvit hiottu puun tasoon on kahvan ympäri pyöräytetty kerran pensselillä vernissaa.

Kuparihomeen poistoon Raapekyniä saa edelleen elektroniikka liikkeistä ja saatavilla on sekä lasikuitu että lasikyniä. Toimii mutta suosittelen silmä suojaimia.

leon wrote:Raapekyniä saa edelleen elektroniikka liikkeistä ja saatavilla on sekä lasikuitu että lasikyniä. Toimii mutta suosittelen silmä suojaimia.

Ja lisäksi sormikkaiden käyttöä. Nyt kun Leon otti suojausasian puheeksi muistin että lasikuitukynästä irtoili pieniä lasikuidun pätkiä jotka ihoon painuessaan olivat varsin viheliäisiä poistaa.

HL/A wrote:

leon wrote:Raapekyniä saa edelleen elektroniikka liikkeistä ja saatavilla on sekä lasikuitu että lasikyniä. Toimii mutta suosittelen silmä suojaimia.

Ja lisäksi sormikkaiden käyttöä. Nyt kun Leon otti suojausasian puheeksi muistin että lasikuitukynästä irtoili pieniä lasikuidun pätkiä jotka ihoon painuessaan olivat varsin viheliäisiä poistaa.

Ja suurin virhe jonka tiedän on raapekynän käytön jälkeen puhdistaa esine paineilmalla ilman suojalaseja...

Mutta kaikesta huolimatta ja työturvallisuus huomioiden raapekynä on pikkuhommiin varsin hyvä työkalu.

Omakohtaisen kokemuksen mukaan Sinoliin kastettu pumpulituppo on hyvä vihreän homeen poistamisessa, kunhan varoo, ettei esim. pintaväri lähde mukaan liiallisen hinkkaamisen myötä.

Tai Bräkleen, joka on myös alkoholia. Mutta nämä tenut vain kuivattavat tietty nahkaosia ja maalit lähtee, kuten puukkopistimen vihreästä tupesta, joten muita aineita pitäisi keksiä. Liuottimethan on hyviä, kun ne tunkeutuvat väleihin, joista et pysty raaputtelemaan.

Pumpulipuikko on siitä hyvä että silloin ei tarvitse kemikaaleilla koskea nahkaan. Tosin puikkoja kuluu paljon eikä työ sovi Lauantaisaunan jälkeen tehtäväksi

Bräkleen a.k.a. "aivojensulatusaine" on pääosin teollisuusbensiiniä (lähde: http://www.crceurope.com/wwwcrc/msds/pd ... 1280-9.PDF) ja SITÄ KÄYTETTÄESSÄ NAHKAVAURIOT OVAT LÄHES VARMOJA, myös itselle , on sen verran kovaa kamaa. En suosittele homeenpoistoon.

Käsiini kulkeutui nahkainen tuppi joka ainakin kuvien perusteella kuuluisi m/39 pistimeen.
Tuppi on tehty aluenperin vaalean luonnonvärisestä nahasta, kasattu onpelemalla sekä alumiininiiteillä, joiden alla pienet messinkiset prikat. Tupen kärjen takapinnassa on metallinen levysuoja joka sekin on kiinnitetty alumiininiiteillä.
Ainoa hieman kummallinen juttu tupessa on sen pintakäsittely. Tupen pinnassa on nimittäin keskitummanvihreän sävyinen maali, aika korkea kiiltoasteeltaan eikä selvästikään ns. nahkamaali. Tämä on hilseillyt pois aika monesta kohtaa ja alta näkyy valkeahko väri, lieneekö pohjaväri vai mikä, vaikea sanoa....

Malli on siis täysin sama mistä kuva esim. ARMA FENNICAssa mutta tuo pintakäsittely vähän kummastuttaa....

Olen joskus nähnyt ruskeasta nahasta valmistetun M/39 tupen jossa ei ollut taustapeltiäkään mutta mielestäni oli vanha. Lienee tupistakin tehty erilaisia näytekappaleita ennenkuin lopullinen malli on päätetty