Käypää patruunaa Mauseriin
Onpa hirveä himo saada olkapää kipeäksi
Onneksi pahvin saa puhki vaikka kuinka pienellä latauksella.
Kyllähän tuollaisen lähes 13 grammasen noihin vauhteihin varmaan ladattua saa. Mutta siinä pitää aseen olla hyvässä kunnossa, että kestää tuollaiset. On sitä joskus mitattu 12,7g ylijäämäpaukun (7,62x53R) nopeudeksi - muistaakseni - 820 m/s. Ja ammuttuna lyhytpiippuisesta M44:sta. Ei kaveri viitsinyt niitä montaa kymmentä ampua
Onneksi pahvin saa puhki vaikka kuinka pienellä latauksella.
Kyllähän tuollaisen lähes 13 grammasen noihin vauhteihin varmaan ladattua saa. Mutta siinä pitää aseen olla hyvässä kunnossa, että kestää tuollaiset. On sitä joskus mitattu 12,7g ylijäämäpaukun (7,62x53R) nopeudeksi - muistaakseni - 820 m/s. Ja ammuttuna lyhytpiippuisesta M44:sta. Ei kaveri viitsinyt niitä montaa kymmentä ampua
- Elämä on ihmisen parasta aikaa -
-
- kaartsotvm3
- Posts: 569
- Joined: Mon Feb 13, 2006 9:04
Nyt ei kuullosta hyvältä....vai lussuja paukkuja?? Mikäli kysyjä ei tosiaankaan ole perehtynyt jälleenlataukseen aiemmin, kannattaa asiaa harjoitella jonku kokeneemman kaverin kanssa HUOLELLA JA HARTAASTI!
8x57 ei ole niitä kaliipereja, joiden kanssa etsitään uusia ennätystehoja ihan näppituntumalta...Mistä ihmeen taulukosta löysit 850 m/s latauksen noin raskaalle luodille? Jenkkien latausoppaissa painetaso on tarkoitettu nimenomaan vanhoille sotapyssyille, joiden kunnosta ei aina voi olla niin varma - sulkuväliongelmat ovat ERITTÄIN yleisiä "surplus"-kivääreissä! Esim. Speerin oppaassa nro 13 maksimilataus 13 gramman luodilla antaa noin 740 m/s vauhdit...Vihtavuoren kirjassa 13-grammainen on saatu laboratorio-oloissa lähtemään sen 820 m/s PAINEKOEPIIPULLA, ei 70 vuotta vanhalla ties mitä kokeneella kiväärillä. Vihtavuoren ja Lapuan lataukset on tarkoitettu moderneihin metsästysaseisiin, toki niitä voi vanhalla sotamauserillakin ampua, jos kantti kestää eikä olkapään mustuminen haittaa...kirjoittaa mies, jonka olkapää on vereslihalla tätä kirjoittaessa. Kuten FTR sanoi aiemmin, pahviin tulee reikä vähemmilläkin jouleilla, ja jos hirven aioit ampua, niin sillekin riittää se reilut 3000 joulea mainiosti, yhtään ei ole tähän mennessä jäänyt pystyyn osuman jälkeen noillakaan tehoilla.
8x57 ei ole niitä kaliipereja, joiden kanssa etsitään uusia ennätystehoja ihan näppituntumalta...Mistä ihmeen taulukosta löysit 850 m/s latauksen noin raskaalle luodille? Jenkkien latausoppaissa painetaso on tarkoitettu nimenomaan vanhoille sotapyssyille, joiden kunnosta ei aina voi olla niin varma - sulkuväliongelmat ovat ERITTÄIN yleisiä "surplus"-kivääreissä! Esim. Speerin oppaassa nro 13 maksimilataus 13 gramman luodilla antaa noin 740 m/s vauhdit...Vihtavuoren kirjassa 13-grammainen on saatu laboratorio-oloissa lähtemään sen 820 m/s PAINEKOEPIIPULLA, ei 70 vuotta vanhalla ties mitä kokeneella kiväärillä. Vihtavuoren ja Lapuan lataukset on tarkoitettu moderneihin metsästysaseisiin, toki niitä voi vanhalla sotamauserillakin ampua, jos kantti kestää eikä olkapään mustuminen haittaa...kirjoittaa mies, jonka olkapää on vereslihalla tätä kirjoittaessa. Kuten FTR sanoi aiemmin, pahviin tulee reikä vähemmilläkin jouleilla, ja jos hirven aioit ampua, niin sillekin riittää se reilut 3000 joulea mainiosti, yhtään ei ole tähän mennessä jäänyt pystyyn osuman jälkeen noillakaan tehoilla.
Romanian ylijäämää testattu jälleen...
Tällä kertaa lähti joka laaki kerralla. Lääkkeenä oli iskuripiikin vasarointi suoraksi ja uuden iskurinjousen vaihto.
Tulokset eivät oikein häikäisseet Läjät olivat suurinpiirtein kasiringin sisällä (kivääritaulu) sadalta metriltä. Kokeilin oikein tueltakin, mutta ei sekään auttanut. Joten ei näistä paukuista taida vakavamieliseen ammuntaan olla.
Tällä kertaa lähti joka laaki kerralla. Lääkkeenä oli iskuripiikin vasarointi suoraksi ja uuden iskurinjousen vaihto.
Tulokset eivät oikein häikäisseet Läjät olivat suurinpiirtein kasiringin sisällä (kivääritaulu) sadalta metriltä. Kokeilin oikein tueltakin, mutta ei sekään auttanut. Joten ei näistä paukuista taida vakavamieliseen ammuntaan olla.
- Elämä on ihmisen parasta aikaa -
Ajattelin liittyä tähän keskusteluun kun on pari Mauser 98k (dot, dou). Dot:lla ammuttaessa hylsyyn syntyy pientä ohi virtausta, ja dou:lla ammuttaessa ei ole tätä ongelmaa. Eli toden näköisesti tuossa dot:ssa on horo pesä. Olen kokeillut eri latauksia näille aseille ja tullut siihen tulokseen että ruutina N140 on ollut paras vaihtoehto olen käyttänyt vihtavuoren opasta ja muita suomalaisia oppaita ja tervettä järkeä koska aina kun lataa itse on oltava tarkka ja varovainen varsinkin kun on vanhat aseet kyseessä. Luoteja olen kokeillut monenlaista esim. Sako, S&B, Norma joku mallia (Unkari) surkee . Nyt on menossa PPU kokeilu Kuulin toissa päivänä että N160 ruuti ja siihen 11-13g luoti olisi kertojan mukaan todella hyvä. Onko teillä kokemuksia N160 ruudin käytössä mauseriin?
Romanian ylijäämää testattu jälleen kerran...
Nyt uudelleenladattuna. Patruunoissa oli 36,2 gr pitkäjyväistä ruutia. Varmaan hieman N140:stä hitaampaa Luodit on aika karmean näköisiä, on nimittäin ollut niippauskoneessa voimaa
Uudelleenlataus siviilihylsyyn tiputti >15 cm kasan > 10 senttiin. Kokeillut lataukset (35 ja 36,5 gr) oli vielä alitehoisia, joten seuraava testi sitten paria pykälää suuremmilla ruutimäärillä. Nuo alustavat tulokset näyttäisivät kyllä siltä, että uudelleenlataamalla paukuista saa jotakuinkin harjoittelukäyttöön sopivia.
Nyt uudelleenladattuna. Patruunoissa oli 36,2 gr pitkäjyväistä ruutia. Varmaan hieman N140:stä hitaampaa Luodit on aika karmean näköisiä, on nimittäin ollut niippauskoneessa voimaa
Uudelleenlataus siviilihylsyyn tiputti >15 cm kasan > 10 senttiin. Kokeillut lataukset (35 ja 36,5 gr) oli vielä alitehoisia, joten seuraava testi sitten paria pykälää suuremmilla ruutimäärillä. Nuo alustavat tulokset näyttäisivät kyllä siltä, että uudelleenlataamalla paukuista saa jotakuinkin harjoittelukäyttöön sopivia.
- Elämä on ihmisen parasta aikaa -
-
- sotvm3
- Posts: 559
- Joined: Sun Oct 29, 2006 0:53
Itse mitä olen näillä paukuilla nyt sitten ammuskellut niin pienimmät kasat satkusta ovat olleet kymmenen sentin luokkaa. Ilmeisesti ei siis mikään kaikkien aikojen tarkin paukku (tai ampuja).
Wikipedia mainitsee tavalliseksi 8mm paukkujen nopeudeksi 800m/s 12-13g sarjassa. Kaupalliset massaluodit jäävät tästä kuitenkin melkein 100 metrisekuntia vaille
Tuolla kaupiteltiin hiljan jotakin sakon tai tällaisen vasaralataussarjaa mauserille. Mitä kaikkea roinaa tämän setin lisäksi tarttee jotta voi latailla paukkuja ite? Vois alkaa latailla tätä roinaa ite kun ei tossa poksissa ole enää kun max. 150-200ptr jäljellä. Vois latailla hieman kovempia latauksia - latausoppaiden mukaisesti tietty - ei mitään räjäytyskamaa vaan sellaiset mitkä ovat turvallisia, kevyemmistä latauksista aloittaen, tietty
Kysytään nyt myös sellainen kun käytännön ballistiikka kiinnostaa että kuinka HITAASTI luodin saa matkaan alimmillaan? Alilatausdetonaatio on aikas epätodnäk tapaus mutta voi luoti vielä jäädä piippuun.. Eikös muuten hylsyn sisään voisi asentaa sellaisen muovisen insertin jolla tilavuutta sais laskettua näitä supulatinkeja varten?
Wikipedia mainitsee tavalliseksi 8mm paukkujen nopeudeksi 800m/s 12-13g sarjassa. Kaupalliset massaluodit jäävät tästä kuitenkin melkein 100 metrisekuntia vaille
Tuolla kaupiteltiin hiljan jotakin sakon tai tällaisen vasaralataussarjaa mauserille. Mitä kaikkea roinaa tämän setin lisäksi tarttee jotta voi latailla paukkuja ite? Vois alkaa latailla tätä roinaa ite kun ei tossa poksissa ole enää kun max. 150-200ptr jäljellä. Vois latailla hieman kovempia latauksia - latausoppaiden mukaisesti tietty - ei mitään räjäytyskamaa vaan sellaiset mitkä ovat turvallisia, kevyemmistä latauksista aloittaen, tietty
Kysytään nyt myös sellainen kun käytännön ballistiikka kiinnostaa että kuinka HITAASTI luodin saa matkaan alimmillaan? Alilatausdetonaatio on aikas epätodnäk tapaus mutta voi luoti vielä jäädä piippuun.. Eikös muuten hylsyn sisään voisi asentaa sellaisen muovisen insertin jolla tilavuutta sais laskettua näitä supulatinkeja varten?
- Sturmmann
- mars
- Posts: 2229
- Joined: Sat Feb 11, 2006 18:07
- Location: Kymijokilinja on viimeinen lukkomme!
- Contact:
Huomannutkaan että täälä oli tämmöinen kyssäri.Vertti wrote:Ajattelin liittyä tähän keskusteluun kun on pari Mauser 98k (dot, dou). Dot:lla ammuttaessa hylsyyn syntyy pientä ohi virtausta, ja dou:lla ammuttaessa ei ole tätä ongelmaa. Eli toden näköisesti tuossa dot:ssa on horo pesä. Olen kokeillut eri latauksia näille aseille ja tullut siihen tulokseen että ruutina N140 on ollut paras vaihtoehto olen käyttänyt vihtavuoren opasta ja muita suomalaisia oppaita ja tervettä järkeä koska aina kun lataa itse on oltava tarkka ja varovainen varsinkin kun on vanhat aseet kyseessä. Luoteja olen kokeillut monenlaista esim. Sako, S&B, Norma joku mallia (Unkari) surkee . Nyt on menossa PPU kokeilu Kuulin toissa päivänä että N160 ruuti ja siihen 11-13g luoti olisi kertojan mukaan todella hyvä. Onko teillä kokemuksia N160 ruudin käytössä mauseriin?
Itse latasin joskus Mauseriin N150:llä ja se oli kyllä väärä valinta täysin. Köh, 8 g luodilla. Sain komeat suuliekit iltahämärissä ammuttaessa. N140 on takuuvarmaa tavaraa tuolle kaliberille. Itse suosin mieluiten N130 ruutia ja meneehän silloin ruutia vähemmän kannuun.
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.
-
- sotvm3
- Posts: 559
- Joined: Sun Oct 29, 2006 0:53
Ovatko tämän latausoppaan latausannokset luotettavia ja suuntaa-antavia:
http://www.perunganeramiehet.net/files/latausopas.pdf
http://www.perunganeramiehet.net/files/latausopas.pdf
-
- sotvm3
- Posts: 559
- Joined: Sun Oct 29, 2006 0:53
Ainahan voi kysyä. Omaksi epäilyksekseni kyseisistä patruunoista jäi että saattoivat olla alunperin konekiväärejä varten valmistettuja. Luodit niipattu todella tiukasti hylsyihin kiinni. Nalleista noin kolmannes syttyi vasta toisella yrittämällä ja jokusessa patruunassa ei ensinkään. Tarkkuudessa ei kehumista. Kiväärinä jolla testasin 98k jossa uutta vastaavassa tehossa oleva lukon jousi.Bushmaster wrote:Oliskos kellään tuota jugopaukkua jota riistamaa taannoin myi? Mää vaa sitä meinasin jottakun väki jossakin taisi valittaa paukkujen olevan ihan roskaa. Voisin nääs ostaa jos eivät niillä mitään juuri aio tehdä
-
- sotvm3
- Posts: 559
- Joined: Sun Oct 29, 2006 0:53
Niippamisen voin agreeata mutta muut pitää falsifioida. Itellä on tällainen perus-mauseri PJltä ostettu eikä ole viritelty mitenkään ja olen ampunu kyseisiä paukkuja kohta 700 eikä yhtään syttymätöntä tai epäpaineista. Osumatarkkuudessa ei ole kehumista, johtuu varmasti myös ampujasta. Johtuisiko siitä että pyssyn iskurissa tuntuisi olevan voimaa yli oman tarpeen, kun nalliin tulee hurja lommo. Jslaavit ties vaihtaneet iskurin omia paukkujaan pelittäväksi?
Jos tulee paljon syttymättömiä on vika useimmiten iskujousessa tai iskupiikissä. Kun aseella alkaa olemaan +60 vuotta ikää ja maailmaa on nähty sotakäytössäkin, on odotettavissakin että nämä reistaa ensimmäisenä. Ulosvetäjä on sitten kolmas heikko kohta. Jousi on voinu kuoleentua jos sitä on pidetty varastoituna vireessä. Iskupiikin pää tylsyy tai vääntyy jos sitä on purettu jotain betonia vasten. Onneksi nämä on vaihto osia ja helppo korjatakkin.
Ei millään pahalla, mutta kuten jo mainitsin vika ei taatusti tällä kertaa ollut iskujousessa ja kyseinen Yugo 98k oli muutenkin uutta vastaavassa kunnossa. Ainoat jäljet siitä että sitä oli koskaan käytetty olivat jokunen naarmu perälevyssä - raapinut ehkä maahan paraatikäytössä? Kyseiset v. 1952 tai 1953 tehdyt paukut vain eivät tahtoneet syttyä - viitteitä oli että nallit olivat ehkä tavallisia kovempia - iskurin jättämät jäljet nalleissa selvästi matalampia kuin muilla paukuilla. Kaikki muut patruunat toimivat virheettömästi, mutta nämä eivät.monni wrote:Jos tulee paljon syttymättömiä on vika useimmiten iskujousessa tai iskupiikissä. Kun aseella alkaa olemaan +60 vuotta ikää ja maailmaa on nähty sotakäytössäkin, on odotettavissakin että nämä reistaa ensimmäisenä. Ulosvetäjä on sitten kolmas heikko kohta. Jousi on voinu kuoleentua jos sitä on pidetty varastoituna vireessä. Iskupiikin pää tylsyy tai vääntyy jos sitä on purettu jotain betonia vasten. Onneksi nämä on vaihto osia ja helppo korjatakkin.