Rannikkotykit
Rannikkotykit
Silloin kultaisella 70-luvulla Sa/int:ssä ollessani jossain en muista mutta joku rannikkolinnake Öröö tai jotain .Oli rannikkotykinpiippu makaamassa laiturilla.. Joku "viisas" yli-pursimeäs selitti että se on 12--tuumane . Kun kerran ampuu niin piippu kuluu 6 kiloo ? Että mitenkäs joka kranaatin oltava vähän suurempi ? Vai onks nää näitä lekenroja .
Re: Rannikkotykit
Kyllä noissa isoissa putkissa kulumaa tulee joka laukauksella, ei välttämättä noin paljoa - tai kaliberistahan se riippuu. Isojen putkien ammukset todellakin tehtiin eri läpimittaisina kuluman kompensoimiseksi ja ammuttiin numerojärjestyksessä.
Pienemmissä kalibereissa tulkattiin putkea matkan varrella ja sitten taulukon mukaan muutettiin tähtäysasetuksia.
Pienemmissä kalibereissa tulkattiin putkea matkan varrella ja sitten taulukon mukaan muutettiin tähtäysasetuksia.
Tutkimattomat ovat ihmismielen tiet ja ymmärrys usein niin heikko.
Re: Rannikkotykit
Onkos noissa minkälaiset johtorenkaat ammuksissa?
VRV - J
- kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia -
- kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia -
Re: Rannikkotykit
Kupariset johtorenkaat yleensä. Sakuilla saattoi sota-aikana olla myös sintterirautaisia. Ymmärtääkseni kuluma syntyy lähinnä ammusrungon laahaamisesta rihloja pitkin sekä ehkä osittain myös palamisesta.
Varmaan veli Canet ja muut tykkimiehet osaavat kertoa paremmin.
Varmaan veli Canet ja muut tykkimiehet osaavat kertoa paremmin.
Tutkimattomat ovat ihmismielen tiet ja ymmärrys usein niin heikko.
Re: Rannikkotykit
Jaahas..
Örön (32 km länteen Hangosta, 14 km luoteeseen Bengtskäristä) linnakkeella oli aikoinaan jopa kolme patteria, 305, 152 ja 120 - näin siis Suomen itsenäistyessä. Myöhemmin 120 patteri siirrettiin pois (lahonneita hirsiperustoja vielä löytyy..), 152-patteri siirettiin toiseen paikkaan hajaryhmitykseen - ja ovat siellä edelleen (dekottuna muistaakseni). Alkujaan nelitykkisestä 305 O 52 (tämä on siis se 12") siirrettiin 1930-luvun loppupuolella kaksi tykkiä Viipurinlahden Ristiniemeen, jossa ne saatiin juuri ennen talvisotaa ampumakuntoon.
Örössä on edelleen kaksi 305-tykkiä ja niille varaputket - tuollaiset 15..16 pitkät 50 tonnin järkäleet. Niiden käyttöiäksi on mainittu vain 200 laukausta. Ammus tosiaan kuluttaa putkea (rihloja) "hiihtäessään" sen läpi - pehmestä metallista tehdyt johtorenkaat eivät tätä kokonaan estä. Panoksen ruuti polttaa ja siirtää joka laukauksella rihlojen takapäätä eli ns. ylimenokartiota hiukan eteenpäin. Tuota siirtymää sanotaan "työntymäksi" ja se mitataan aika ajoin ja merkitään tykin kantakirjaan - sen mukaan tehtiin sitten tarvittaessa korjauksia ampuma-arvoihin..
Tietoni mukaan 305 O 52:n ammuksia ei numeroita ampumisjärjestykseen. Suomessa on ollut useampia erilaisia ampumatarvikkeita thän aseeseen, ammuspainot vaihtelivat välillä 355..470 kg. Panoksen paino oli 137..156 kg.
Kiinnostuneille kuvia teksteineen nettialbumissani http://www.canet.kuvat.fi/kuvat/Oro/. ERITTÄIN kiinnostuneille voin toimittaa aiheesta kirjoittamiani tekstejä (yv). Lisätietoja mm. Enqvistin "Itsenäisen Suomen rannikkotykit"-kirjasta.
Örön (32 km länteen Hangosta, 14 km luoteeseen Bengtskäristä) linnakkeella oli aikoinaan jopa kolme patteria, 305, 152 ja 120 - näin siis Suomen itsenäistyessä. Myöhemmin 120 patteri siirrettiin pois (lahonneita hirsiperustoja vielä löytyy..), 152-patteri siirettiin toiseen paikkaan hajaryhmitykseen - ja ovat siellä edelleen (dekottuna muistaakseni). Alkujaan nelitykkisestä 305 O 52 (tämä on siis se 12") siirrettiin 1930-luvun loppupuolella kaksi tykkiä Viipurinlahden Ristiniemeen, jossa ne saatiin juuri ennen talvisotaa ampumakuntoon.
Örössä on edelleen kaksi 305-tykkiä ja niille varaputket - tuollaiset 15..16 pitkät 50 tonnin järkäleet. Niiden käyttöiäksi on mainittu vain 200 laukausta. Ammus tosiaan kuluttaa putkea (rihloja) "hiihtäessään" sen läpi - pehmestä metallista tehdyt johtorenkaat eivät tätä kokonaan estä. Panoksen ruuti polttaa ja siirtää joka laukauksella rihlojen takapäätä eli ns. ylimenokartiota hiukan eteenpäin. Tuota siirtymää sanotaan "työntymäksi" ja se mitataan aika ajoin ja merkitään tykin kantakirjaan - sen mukaan tehtiin sitten tarvittaessa korjauksia ampuma-arvoihin..
Tietoni mukaan 305 O 52:n ammuksia ei numeroita ampumisjärjestykseen. Suomessa on ollut useampia erilaisia ampumatarvikkeita thän aseeseen, ammuspainot vaihtelivat välillä 355..470 kg. Panoksen paino oli 137..156 kg.
Kiinnostuneille kuvia teksteineen nettialbumissani http://www.canet.kuvat.fi/kuvat/Oro/. ERITTÄIN kiinnostuneille voin toimittaa aiheesta kirjoittamiani tekstejä (yv). Lisätietoja mm. Enqvistin "Itsenäisen Suomen rannikkotykit"-kirjasta.