tappiotilastot
Moderator: Juha Tompuri
tappiotilastot
Onkos tietoa mikä porukka joutui kovimmille tappioille viime sodissa?
Tai mikä tehtävä oli vaarallisin suhteellisilla tappioilla mitattuna?
Tai mikä tehtävä oli vaarallisin suhteellisilla tappioilla mitattuna?
Re: tappiotilastot
Joskus jostain lukeneena, oliko Kansa taisteli lehti. Vaarallisin ammatti taisi olla Jv Vänrikki.
Ja joskus kuulleena, Konekivääri ampujan keski-ikä on 2 minuuttia taistelun alettua.
Onko kenelläkään tarkempaa tietoa?
Ja joskus kuulleena, Konekivääri ampujan keski-ikä on 2 minuuttia taistelun alettua.
Onko kenelläkään tarkempaa tietoa?
Re: tappiotilastot
von Essenin komentama KevOs9 kärsi Kuhmon taisteluissa Talvisodan viimeisinä päivinä pahat tappiot ja kaatui tai haavoittui "lähes viimeiseen mieheen". ( Mononen:Kuoleman kujanjuoksu s.195.)
Re: tappiotilastot
muistaisin porin prikaatin muistopaasilehdossa olevan kivi jossa on eri joukkoosastojen tappioita...ja joissain on tappiot suuremmat kuin sotaan lähteneen porukan määrä...
Re: tappiotilastot
Eikös ne Keinosen porukankin tappiot jatkosodassa olleet noin 5 kertaa vahvuus. Muistelen.
Re: tappiotilastot
Tappioista puhuttaessa täytyy muistaa, että lukuun sisältyvät pääsääntöisesti sekä kaatuneet, haavoittuneet, että kadonneet.
Esimerkkinä Jatkosodan 7. divisioonan keskivahvuus oli reilut 13 000 ja tappiot 12 500. Näistä kaatuneita oli 2 334.
Esimerkkinä Jatkosodan 7. divisioonan keskivahvuus oli reilut 13 000 ja tappiot 12 500. Näistä kaatuneita oli 2 334.
Re: tappiotilastot
jos lähtövahvuus oli 13000 ja 12500 tappioita niin moniko meni läpi taisteluiden ilman osumia....ehkä muutama tuhat?
Re: tappiotilastot
Eikös ns. "hölmön tölväyksessä" kaatunut 1600 miestä, jos muistan oikein?
"Mies miestä vastaan taistelussa voittaja on se, jolla on yksi patruuna enemmän lippaassaan."
Erwin Rommel
Erwin Rommel
-
- kers
- Posts: 145
- Joined: Fri Aug 17, 2012 10:24
Re: tappiotilastot
Jos haavoittunut sotilas toipui ja palasi yksikköönsä, mutta myöhemmin haavoittui uudelleen,
niin näkyykö tämä yksittäinen sotilas kahtena haavoittuneena yksikön kokonaisluvuissa?
Samoin jos aiemmin haavoittunut kaatui myöhemmin, onko sama taistelija sekä haavoittuneiden,
että kaatuneiden kokonaisluvuissa?
Sotavuosia oli monta, joten näitäkin tapauksia on tilastoissa varmasti monia.
niin näkyykö tämä yksittäinen sotilas kahtena haavoittuneena yksikön kokonaisluvuissa?
Samoin jos aiemmin haavoittunut kaatui myöhemmin, onko sama taistelija sekä haavoittuneiden,
että kaatuneiden kokonaisluvuissa?
Sotavuosia oli monta, joten näitäkin tapauksia on tilastoissa varmasti monia.
-
- res luutn
- Posts: 992
- Joined: Tue Mar 28, 2006 10:01
- Location: Häme
- Contact:
Re: tappiotilastot
Asiaa voi lähestyä myös esittämällä kysymyksen "Mistä kunnista kuoli eniten miehiä sodissa?". Ja sen jälkeenhän tuleekin mieleen, että mistä vähiten...?
Lainaan tähän tekstiä:
"Suomen sota-arkiston mukaan talvi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa menehtyi yhteensä 93 500 suomalaista. Kaatuneiden prosentuaalinen osuus koko väestöstä oli 2,5.
Pahiten kärsinein paikkakunta oli Pirkanmaan maakunnassa sijainnut Längelmäki, jossa prosentuaalisesti miespuolisesta väestöstä kaatui noin 9,8 prosenttia eli lähes joka kymmenes paikkakunnan miehistä. Toiseksi pahiten kärsi Taipalsaari, 9,3 prosenttia. Kylmäkoskella, Somerniemellä, Kesälahdella, Virtasalmella ja Humppilassa prosentti oli 8,5 tietämillä.
Vertailun vuoksi, helsinkiläismiehiä kuoli noin 5 800 eli 5,5 prosenttia miespuolisista helsinkiläisistä.
Jos miestappioita tarkastellaan läänien kautta, kaatui eniten miehiä suhteessa väkilukuun Lapin läänissä. Toiseksi suurimmat tappiot koki Mikkelin lääni ja kolmanneksi Kuopion lääni.
Siviiliväestön kärsimistä tappioista ei tarkkoja lukuja löytynyt, arviot liikkuvat jossain 2 000 paikkeilla. Siviiliväestöä kuoli etenkin pommituksissa.
Sodissa kaatuneiden lukumäärää ei voida koskaan määrittää yksittäisen taistelijan tarkkuudella, koska tietoja puuttuu ja laskentaperusteetkin eroavat. Sotien päätyttyä on yleensä ilmoitettu sen hetkiseen tietoon perustuva luku, joka vuosien varrella on tarkentunut, useimmiten aiempaa suuremmaksi.
Miksi sitten toisissa kunnissa luvut olivat suurempia kuin toisissa?
Yksi selitys löytyy liikekannallepanon strategiasta.
Armeijan yksiköitä perustettiin sotien aikana paikkakunnittain. Näin kunkin joukon perustaminen silloiset kulkuyhteydet huomioon ottaen oli nopeaa ja sotilaat keskenään tuttuja, joten joukon kiinteys oli hyvä.
Ankariin taisteluihin joutuneet yksiköt saattoivat kuitenkin kärsiä suuria tappioita ja tällöin menetykset kohdistuivat samalle paikkakunnalle. Pääsääntöisesti ne olivat paikkoja, joissa perustettiin jalkaväkiyksiköitä.
Tunnetuimpia tapauksia tappioiden kohdistumisesta yhtenä päivänä samaan pitäjään on Nurmon pitäjän miehistä muodostetun Kevyt Osasto 8:n Eskadroonan hyökkäys Keski-Kannaksella Äyräpään kirkonmäelle maaliskuun 5. päivän aamuna. Rynnäkköön lähti 120 miestä, tappiot kaatuneina ja kadonneina olivat 42 miestä.
Uudempi tutkimus on löytänyt tiettyjen kuntien suurempiin lukuihin myös poliittisen syyn.
Vuonna 2005 Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jukka Kemppinen esitti näkemyksen, jonka mukaan 1930-luvulla vasemmistolaisittain äänestäneistä kunnista olisi kuollut suhteessa selvästi enemmän miehiä kuin oikeistolaisesti äänestäneistä.
Myös Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian professori Martti Turtola totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, etteivät kaatuneet jakautuneet tasaisesti. Niissä pitäjissä, joista tuli jalkaväkeä olivat miestappiot suhteessa suurempia. Turtolan näkemyksen mukaan vasemmistolaisilla teollisuuspaikkakunnilla väki oli huonommin koulutettua ja pääosin sotamiehiä, jotka palvelivat taisteluhaudoissa etulinjassa.
Tutkija Marko Tikan mukaan kutsunnoissa tiedettiin suojeluskuntajärjestelmän sisällä olevan tiedustelujärjestelmän kautta varsin hyvin miesten poliittisen taustat. Nämä väitökset eivät herättäneet kuitenkaan kaikissa vastakaikua.
Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2005 pahiten tappioita kärsineen kunnan, Längelmäen, veteraanit kertoivat, etteivät kokeneet rintamalla minkäänlaista erottelua poliittisen taustan perusteella. Politiikasta ei edes puhuttu: "Taistelimme rinta rinnan isänmaan puolesta.""
Ja siihen toiseen alussa esitettyyn kysymykseen vastaus:
Tarmo Metsälän Isänmaan puolesta 1939-1945 -kirjassa on kuntien suhteellisista miestappioista tällainen lista, vähiten tappioita kärsineestä päästä lukien. Tosin tässä ei ole kaatuneitten määriä, vaan sijoitus kuntalistauksessa (ja kuntia oli siis silloin 550 kpl):
"550. Jomala
549. Lemland
548. Hammarland
547. Mariehamn
546. Bergö
545. Iniö
544. Korpo
543. Kronoby
542. Karleby/Öja
541. Nagu
540. Nykarleby
539. Pedersöre
538. Övermark
537. Houtskär
536. Maksmo
535. Terjärv
534. Hiittis
533. Nedervetil
532. Närpes
531. Hangö
530. Munsala
529. Brandö
528. Paattis
527. Esse
526. Kaskö
525. St. Karins
524. Västanfjärd
523. Kristinestad/Tjöck
522. Snappertuna
521. Pargas
520. Lapfjärd
519. Jeppo
518. Korsnäs
517. Säkylä
516. Bromarv
515. Piikkiö
514. Hongonjoki
513. Pojo
512. Jacobstad
511. Oravais"
Jykka Kemppisen blogissa myös muuta aiheeseen liittyvää: http://kemppinen.blogspot.fi/2008/04/ja ... telua.html
Lainaan tähän tekstiä:
"Suomen sota-arkiston mukaan talvi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa menehtyi yhteensä 93 500 suomalaista. Kaatuneiden prosentuaalinen osuus koko väestöstä oli 2,5.
Pahiten kärsinein paikkakunta oli Pirkanmaan maakunnassa sijainnut Längelmäki, jossa prosentuaalisesti miespuolisesta väestöstä kaatui noin 9,8 prosenttia eli lähes joka kymmenes paikkakunnan miehistä. Toiseksi pahiten kärsi Taipalsaari, 9,3 prosenttia. Kylmäkoskella, Somerniemellä, Kesälahdella, Virtasalmella ja Humppilassa prosentti oli 8,5 tietämillä.
Vertailun vuoksi, helsinkiläismiehiä kuoli noin 5 800 eli 5,5 prosenttia miespuolisista helsinkiläisistä.
Jos miestappioita tarkastellaan läänien kautta, kaatui eniten miehiä suhteessa väkilukuun Lapin läänissä. Toiseksi suurimmat tappiot koki Mikkelin lääni ja kolmanneksi Kuopion lääni.
Siviiliväestön kärsimistä tappioista ei tarkkoja lukuja löytynyt, arviot liikkuvat jossain 2 000 paikkeilla. Siviiliväestöä kuoli etenkin pommituksissa.
Sodissa kaatuneiden lukumäärää ei voida koskaan määrittää yksittäisen taistelijan tarkkuudella, koska tietoja puuttuu ja laskentaperusteetkin eroavat. Sotien päätyttyä on yleensä ilmoitettu sen hetkiseen tietoon perustuva luku, joka vuosien varrella on tarkentunut, useimmiten aiempaa suuremmaksi.
Miksi sitten toisissa kunnissa luvut olivat suurempia kuin toisissa?
Yksi selitys löytyy liikekannallepanon strategiasta.
Armeijan yksiköitä perustettiin sotien aikana paikkakunnittain. Näin kunkin joukon perustaminen silloiset kulkuyhteydet huomioon ottaen oli nopeaa ja sotilaat keskenään tuttuja, joten joukon kiinteys oli hyvä.
Ankariin taisteluihin joutuneet yksiköt saattoivat kuitenkin kärsiä suuria tappioita ja tällöin menetykset kohdistuivat samalle paikkakunnalle. Pääsääntöisesti ne olivat paikkoja, joissa perustettiin jalkaväkiyksiköitä.
Tunnetuimpia tapauksia tappioiden kohdistumisesta yhtenä päivänä samaan pitäjään on Nurmon pitäjän miehistä muodostetun Kevyt Osasto 8:n Eskadroonan hyökkäys Keski-Kannaksella Äyräpään kirkonmäelle maaliskuun 5. päivän aamuna. Rynnäkköön lähti 120 miestä, tappiot kaatuneina ja kadonneina olivat 42 miestä.
Uudempi tutkimus on löytänyt tiettyjen kuntien suurempiin lukuihin myös poliittisen syyn.
Vuonna 2005 Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jukka Kemppinen esitti näkemyksen, jonka mukaan 1930-luvulla vasemmistolaisittain äänestäneistä kunnista olisi kuollut suhteessa selvästi enemmän miehiä kuin oikeistolaisesti äänestäneistä.
Myös Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian professori Martti Turtola totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, etteivät kaatuneet jakautuneet tasaisesti. Niissä pitäjissä, joista tuli jalkaväkeä olivat miestappiot suhteessa suurempia. Turtolan näkemyksen mukaan vasemmistolaisilla teollisuuspaikkakunnilla väki oli huonommin koulutettua ja pääosin sotamiehiä, jotka palvelivat taisteluhaudoissa etulinjassa.
Tutkija Marko Tikan mukaan kutsunnoissa tiedettiin suojeluskuntajärjestelmän sisällä olevan tiedustelujärjestelmän kautta varsin hyvin miesten poliittisen taustat. Nämä väitökset eivät herättäneet kuitenkaan kaikissa vastakaikua.
Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2005 pahiten tappioita kärsineen kunnan, Längelmäen, veteraanit kertoivat, etteivät kokeneet rintamalla minkäänlaista erottelua poliittisen taustan perusteella. Politiikasta ei edes puhuttu: "Taistelimme rinta rinnan isänmaan puolesta.""
Ja siihen toiseen alussa esitettyyn kysymykseen vastaus:
Tarmo Metsälän Isänmaan puolesta 1939-1945 -kirjassa on kuntien suhteellisista miestappioista tällainen lista, vähiten tappioita kärsineestä päästä lukien. Tosin tässä ei ole kaatuneitten määriä, vaan sijoitus kuntalistauksessa (ja kuntia oli siis silloin 550 kpl):
"550. Jomala
549. Lemland
548. Hammarland
547. Mariehamn
546. Bergö
545. Iniö
544. Korpo
543. Kronoby
542. Karleby/Öja
541. Nagu
540. Nykarleby
539. Pedersöre
538. Övermark
537. Houtskär
536. Maksmo
535. Terjärv
534. Hiittis
533. Nedervetil
532. Närpes
531. Hangö
530. Munsala
529. Brandö
528. Paattis
527. Esse
526. Kaskö
525. St. Karins
524. Västanfjärd
523. Kristinestad/Tjöck
522. Snappertuna
521. Pargas
520. Lapfjärd
519. Jeppo
518. Korsnäs
517. Säkylä
516. Bromarv
515. Piikkiö
514. Hongonjoki
513. Pojo
512. Jacobstad
511. Oravais"
Jykka Kemppisen blogissa myös muuta aiheeseen liittyvää: http://kemppinen.blogspot.fi/2008/04/ja ... telua.html
Olipa miekka miestä myöten, kalpa kantajan mukahan,
jonka kuu kärestä paistoi, päivä paistoi lappeasta,
tähet västistä välötti, hevonen terällä hirnui,
kasi naukui naulan päässä, penu putkessa puhusi.
jonka kuu kärestä paistoi, päivä paistoi lappeasta,
tähet västistä välötti, hevonen terällä hirnui,
kasi naukui naulan päässä, penu putkessa puhusi.
Re: tappiotilastot
Olisi mukava kuulla sekin osaisiko joku antaa näille sota-ajan tappioluvuille jotain sellaista käytännön merkitystä joka jollain tavalla vaikuttaisi nykyaikaankin. Varmasti jotain mutta osaako kukaan sanoa mitään konkreettista vai onko taas kyseessä vain "tietoa tiedon vuoksi".
Omasta puolestani voisin sanoa että se että lappi koki sodissa sekä suuret väistö- että aineelliset tappiot ei ole pelkästään huono asia; väestöllisessä mielessä vaikutus oli sikäli positiivinen että sodan jälkeen muuttoliike oli lappiin aika iso mikä taas puolestaan lisäsi geenien sekoittumista joka jo sinänsä on hyvä asia. Aineellisessa mielessä lapin tuhon hyvä puoli oli se että valtion oli kertakaikkiaan pakko uusia käytännössä koko lapin infrastruktuuri mitä ei rauhan oloissa taatusti olisi noin lyhyessä ajassa (n. 20 vuotta) ja laajalti tehty.
Omasta puolestani voisin sanoa että se että lappi koki sodissa sekä suuret väistö- että aineelliset tappiot ei ole pelkästään huono asia; väestöllisessä mielessä vaikutus oli sikäli positiivinen että sodan jälkeen muuttoliike oli lappiin aika iso mikä taas puolestaan lisäsi geenien sekoittumista joka jo sinänsä on hyvä asia. Aineellisessa mielessä lapin tuhon hyvä puoli oli se että valtion oli kertakaikkiaan pakko uusia käytännössä koko lapin infrastruktuuri mitä ei rauhan oloissa taatusti olisi noin lyhyessä ajassa (n. 20 vuotta) ja laajalti tehty.
"Aina on yritettävä
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
Re: tappiotilastot
Suurin yhtenä päivänä yhtä paikkakuntaa kohdannut tappio Talvisodassa oli 46 kaatunutta rantasalmelaista Petäjäsaaressa 6.3.1940. Lisäksi siellä kaatui 23 nilsiäläistä ja yhteensä kaatuneita oli ainakin 117. Tästä taistelusta on tullut jokunen vuosi sitten dokumentti tv:stä. Kerran ohikulkumatkalla tuli pysähdyttyä Rantasalmen sankarihaudoille ja aika pysäyttävä näky siellä olikin, kun yli 30:stä hautakivestä löytyi tämä kaatumispäivä / -paikka.1st Sergeant wrote:
Tunnetuimpia tapauksia tappioiden kohdistumisesta yhtenä päivänä samaan pitäjään on Nurmon pitäjän miehistä muodostetun Kevyt Osasto 8:n Eskadroonan hyökkäys Keski-Kannaksella Äyräpään kirkonmäelle maaliskuun 5. päivän aamuna. Rynnäkköön lähti 120 miestä, tappiot kaatuneina ja kadonneina olivat 42 miestä.
Re: tappiotilastot
misäs on kaikki suomenkieliset kunnat tuossa vähiten tappioita listalla...
No ei kait bättrefolkia kannata rintamalle rahdata lahdattavaksi...
No ei kait bättrefolkia kannata rintamalle rahdata lahdattavaksi...
Re: tappiotilastot
Voisikohan mitenkään mahdollisesti johtua siitä että rannikkopitäjien ruotsinkielisistä palveli suurin osa rannikkotykistössä ja laivastossa.....misäs on kaikki suomenkieliset kunnat tuossa vähiten tappioita listalla...
No ei kait bättrefolkia kannata rintamalle rahdata lahdattavaksi...
"Aina on yritettävä
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
-
- jvmaj
- Posts: 1834
- Joined: Mon May 01, 2006 22:28
- Location: Koljonvirta
Re: tappiotilastot
Voisi hyvinkin olla, että ymmärryksesi taso ylittää kysymyksen asettelun tason.igorrock wrote:Voisikohan mitenkään mahdollisesti johtua siitä että rannikkopitäjien ruotsinkielisistä palveli suurin osa rannikkotykistössä ja laivastossa.....misäs on kaikki suomenkieliset kunnat tuossa vähiten tappioita listalla...
No ei kait bättrefolkia kannata rintamalle rahdata lahdattavaksi...
t: Juha
"Älyä kyll' ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan,
pää huono oli, arveltiin"
pää huono oli, arveltiin"