Suojeluskunnan kiväärinhihnat

[CH]

Haparoivia askeleita kohti sarjatuotantoa. Kolmiosaisella muotilla saattaisi mennä jo kahteen kerrokseen. Tulisi viiden hihnan siirtosoljet yhdellä kaadolla.

[igorrock]

Mukavaa nähdä että "tuotantolinjallasi" on tapahtunut edistystä. Jotain tuollaista kaipailin jo silloin kuin aloittelit tätä topiccia.

[CH]

Juu, kyllähän se niin on, että osia täytyy tulla monta kerralla, jos tehdä meinaa. Näyttää siltä, että kehno sulatusmenetelmä oli syynä aikaisempiin epäonnistumisiin. Tuntui turhalta tehdä usean osan muotteja, kun yksinkertainenkaan ei välttämättä täyttynyt kunnolla.

Usean osan muotit kasvattavat painetta myös valumallien määrälle. Tähän asti on tullut käytettyä alkuperäisosia mallina, mutta varsinkin pikkuhihnan solkia on vaikea löytää useita, minkä lisäksi metallin kutistuminen tekee soljesta noin 1,5 % alkuperäistä pienemmän. Tätä ei silmällä juurikaan huomaa, mutta soikeat soljet ovat alun perinkin niin piikaisia, että helposti raatelevat nahkaa. Alkuperäisosien mallintaminen, koon hienoinen kasvattaminen ja 3D-tulostus saattaisi toimia, mutta tuottavatko nykytulostimet vielä riittävän sileitä pintoja näin pieniin osiin, onkin jo toinen juttu.

Olisipa hauska tietää, miten mallisepät tekivät nämä alun perin. Osat ovat heiveröisiä, joten puusta tekeminen saattaa olla haasteellista. Sen verran muotoeroja löytyy jopa saman valmistajan osista, että käsityön osuus valumalleissa lienee suuri.

[JackDaniel]

Anteeksi OT mutta olisiko innostusta uusia yhden miehistövyön ompeleet samalla kun teet ompeluhommia muutenkin? Sulta löytyy materiaalit ja ennenkaikkea taito. Helpointahan tuo olisi viedä jollekkin paikalliselle pikasuutarille mutta haluaisin pitää mahdollisimman alkuperäisessä kuosissa tämän. Menetetystä vapaa-ajasta maksaisin tietenkin sopivaksi katsomasi korvauksen.

Tuossa pari kuvaa tapauksesta:

http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... 78&t=16043

[igorrock]

Jos nyt olisin itse tuollaista valumallia tekemässä niin solkiaihiot olisi aika helppo tehdä kova-Polystyreenilevystä. Se on samaa tavaraa mitä käytetään muovisissa pienoismalleissa, helppoa työstää ja liimata. Ja ennenkaikkea, halpaa ostaa.
Vanhan ajan mallintekijä on voinut käyttää joko ihan puuta, kenties ohuista lastuista liimattuna aihiona tahi sitten vaikka luuta....

[CH]

Anteeksi OT mutta olisiko innostusta uusia yhden miehistövyön ompeleet samalla kun teet ompeluhommia muutenkin? Sulta löytyy materiaalit ja ennenkaikkea taito. Helpointahan tuo olisi viedä jollekkin paikalliselle pikasuutarille mutta haluaisin pitää mahdollisimman alkuperäisessä kuosissa tämän. Menetetystä vapaa-ajasta maksaisin tietenkin sopivaksi katsomasi korvauksen.

Ainakin päälipuolen perustella uskoisin onnistuvan, ellei sisäpuolella ole erikoisia "koristekuvioita". Onkohan siinä vain kolme normaalia ommelriviä?

Laittele vaikka YV:tä, jos homma kiinnostaa.

[Re-Activator]

Joitain himmeleitä alipainevalulla tehneenä tuli mieleen että se voisi olla kätevä menetelmä tuollaisille soljille, teettäisi jollain CNC koneistajalla alumiinista muotin 1,5% suurempana sillä tekisi vahamalleja joista kasaisi "kuusen" jonka valaisi kipsiin etc.

Vaatii tosin hieman enemmän kalustoa kuin hiekkavalu mutta jälki on tarkempaa ja valu helpompaa. Ehkä jossain kurssilla voisi päästä työskentelemään jonkin oppilaitoksen laitteilla?

[CH]

Kadonneen vahan menetelmässä lopputuotteeseen ei taida tulla saumoja? Alkuperäisten saumat ovat siksi mutkittelevia ja rosoisia, että veikkaisin normaaleiksi hiekkavaluiksi. Omalla systeemillä tulee samanlaista. Julkisivuilta enimmät karheudet lienee viilattu käsin ja sitten heitetty rumpuun tms. siliämään. Pelkkä veikkaus tosin.

[igorrock]

Vahamuotti, siis se johon vaha-aihio ensin valetaan, voidaan tehdä myös useampaan kertaan käytettäväksi ts. vahan valun jälkeen se aina puretaan, otetaan vahamalli talteen, kootaan uudestaan ja tehdään taas uusi malli. Kun malleja on tarvittava määrä koossa, kasataan niistä "joulukuusi". Eli tässäkin systeemissä tulee valukappaleisiin hyvin helposti saumojen jälkiä.
Omissa soljissani viimeistely on viety sen verran pitkälle että niissä ei juuri saumoja näy, korkeintaan pientä "kuroutumaa" soljen pohjapuolella.

[CH]

Kuuleman mukaan Olavi Varoman kiväärin mukana tullut hihna. Niitatut valurautaiset soljet ja aikaisemmin täälläkin nähty erikoinen yhdyslenkki, johon magneetti ei ota. Ihan kuin olisi pinnoitettu. Nahkalenkki oli ompeleiltaan hajonnut ja joku oli yrittänyt sitä paikkailla rihmalangalla tai vastaavalla. Samalla teokseen oli ilmestynyt muutamia ylimääräisiä reikiä. Korjasin osan omalla pellavalangalla, eikä se niin pahalta näytä.

[CH]

Kele, olisi pitänyt tutustua tuohon yhteen REK:n kuvaan pari sivua aikaisemmin, siinähän lanka heittää ylimääräisen tikin tuossa keskellä, mikä nyt jäi tyhjäksi. Eipä ole tullut tällaista variaatiota ennen vastaan. Taas oppi jotakin.

[Sapööri]

Onkos tuo Varoman kivääri kanssa jossain tallessa? Siinäpä olisi vallan totinen keräilyase.

[CH]

Kyllä se on. Näin joskus vuosi sitten, mutta en muista speksejä kovin tarkasti. Olisikohan ollut siviilisarjalainen, joka oli muunnettu m/28-57:ksi. Piippu oli jossain vaiheessa ammuttu loppuun ja tilalle oli tullut uusi, jossa oli pelkkä sarjanumero.

[CH]

Hiljaista on, mutta sentään vähän edistystä. Tässä ensimmäiset periaatteessa kelvolliset koemallit. Muotoihin pitää tehdä vielä tarkistuksia ja pinnanlaatu saada sileämmäksi, joko käsin hiomalla/lakkaamalla tai tulostusspeksejä muuttamalla. Pikkuosien piirrustukset ovat vielä tekemättä, mutta näyttää siltä, että jonkinlaiset 3D-mallit on mahdollista tehdä.

[CH]

Sanovat, että vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Siispä malliosan tekoa yrittämään wanhan maailman standardeilla eli käsin. Kiinnityshihnan solkimallin ensikappale onnistui sen verran hyvin, että lisää on luvassa. Jos tässä kohta saa 10 tuntia lisää arkipäivän pituuteen, homma alkaa edetä. Ajatuksen valumallien valmistamisesta 3D-tekniikalla voi mahdollisesti hylätä.

Kuvissa pari alkuperäisosaa vertailun vuoksi. Malli on tukevan ja hintelän soljen eräänlainen välimuoto ja sen verran suurempi, että valmis osa kutistuu orkkisten kanssa samaan kokoluokkaan. Parasta käsin tekemisessä on, että autenttinen epäsymmetria tulee luonnostaan.