Suomen armeijan Britti panssarit, ja muu Britti kalusto.

Wittmann · Post by **Wittmann** » Sat Dec 15, 2007 23:41

LV wrote:
Komendantti wrote:Tässä muutama osasyy:
- prisma- ja tähtäinlaitteistojen rikkoutuminen ja sirpaloituminen (ammunnanhallintatoimintojen menetys, silmävammat)
- osumaiskuista aiheutuvat kuulovauriot ja tasapainoelinvammat (vaunupäähine on riittämätön)
- panssarin sisäpinnoista irtoavat sirpaleet ja metallikappaleet
- sisäpuolisten polttoaine-, sammutusaine- ym. säiliöiden rikkoutuminen ja tyhjentyminen taistelutilaan
- mekaaniset vauriot liikkuvissa laitteistoissa
- sähköisten, elektronisten ja hydraulisten ja laitteiden vaurioituminen
- psykologinen vaikutus: keskittymis- ja yhteistyökyvyn menettäminen, täysi paniikki

Tuossa siis muutama yksityiskohta aivan listan alkajaisiksi.
Nykyaikainen tst-panssarivaunu kestää kyllä melko paljon ennen kuin sen toimintakyky on täysin menetetty, mutta taistelussa heikoin lenkki on lopulta kuitenkin itse kyseistä panssarivanua käyttävän miehistön kestäminen - niin sekä fyysisesti kuin erityisesti myös psyykkisesti.
.
♦

Totta. Kärjistin mielipidettäni liikaa. Ajatukseni ydin on oikeastaan siinä, että vaunu todennäköisesti ei tule välittömästi toimintakyvyttömäksi läpäisemättömästä osumasta. Ainakin vielä 2. MS:ssä raskaat vaunut näyttävät kestäneen hyvin panssarivaunukanuunoiden osumia. Tietysti 15 PST-ohjusta rupeaa varmaan riittämään miehistölle kuin miehistöllekin ja vaunulle kuin vaunullekin.

2MS oli vähän eri paukut millä ammuttiin. Panssari kuula voi ottaa sen kimmokkeen, mutta alikali ja ontelo tulee pääsääntöisesti läpi. Ihminen siellä vaunussa on se heikoin lenkki ja se ei kestä osumaa. Elokuvissa ehkä, mutta todellisuudessa se on selväpeli. Tietysti tulee nämä onnenkantamoiset jos ammutaan polttoainesäiliöihin tai varuslaatikoihin. Ne ei tule läpi, mutta pauketta löytyy.

Kaikille on opetettu varusveijarina, että vaunua pitää ampua tornin ja rungonliitokseen??? Noita laatikoita ja säiliöitä on sijoitettu niin, että ne suojaa arat paikat.Ainakin ontelolta. Alikali on erijuttu.

Noo toistelen herr Kommendantin sanoja, mutta turha kuvitella, että tänäpäivänä vaunua ammutaan 15 kertaa ja jätkät senkun porskuttaa.

Ainiin ja nyt kun aloitin,niin jatketaan. T-72 ja vastaavan vaunun saa tst-kelvottomaksi 338LM yhdellä laukauksella. Edestä tähtäimen yläpää rikki. Tähtäin ole hirmukestävä luukkuauki. Saahansiihenkin panssaria eteen, mutta vaunu ei ole tst-valmis sillä hetkellä.

smokeball · Post by **smokeball** » Sun Dec 16, 2007 14:18

Brittikalustosta pitää vielä muistaa laivaston käytössä olleet, tosin lisenssillä Crihton-Vulcanin telakalla Turussa rakennetut, Thornycroft torpeedoveneet.

Lentokoneista tuli mieleeni vielä Blacburn Ripon ja pienessä maassa otettiin puolustusvoimien käyttöön kaikki lentävä ja pörisevä, niin myös DeHavilland Dragon Rapid matkustajakone.

Post by **Sturmmann** » Sun Dec 16, 2007 17:17

Boys pst-kivääreitä oli vähäisesti. Tuleeko mieleen vielä jotain muuta? Pioneereilla oli brittien mess kit ruuanlaittoa varten. Niinkuin pienemmästä varustuksesta, jos halutaan mainita.

Ned Flanders · Post by **Ned Flanders** » Sun Dec 16, 2007 17:56

Asepuku P-37, stenit ja käsikranaatteja mills,jne..

Post by **Sturmmann** » Sun Dec 16, 2007 18:17

Vickersin it-tykkejä oli käytössä.

Ned Flanders · Post by **Ned Flanders** » Sun Dec 16, 2007 18:28

Sturmmann wrote:Vickersin it-tykkejä oli käytössä.

Sturmannin avulla tuli mieleen vielä Vickers konekiväärit.

Britti roinaahan olikin näemmä kertynyt paljon käyttöön.

JTV · Post by **JTV** » Sun Dec 16, 2007 20:29

Ned Flanders wrote:
Sturmmann wrote:Vickersin it-tykkejä oli käytössä.

Sturmannin avulla tuli mieleen vielä Vickers konekiväärit.

Britti roinaahan olikin näemmä kertynyt paljon käyttöön.

Mieleen tulee lisäksi ainakin:
- Lewis-pikakiväärit (pääasiassa Ilmavoimilla ja kotirintamalla)
- 30 kpl 84 K/18 kenttäkanuunoja
- 24 kpl 114 H/18 haupitseja (joita lisäksi 30 kpl Espanjasta)
- jokunen 81 Krh/39 kranaatinheitin (pelkässä koulutuskäytössä)

Noita Vickers:in it-tykkejä olivat sekä vuonna 1936 ostetut 12 kpl 76 ItK/34 V tykkiä että talvisodan aikana lahjoitetut 24 kpl vanhaa 76 ItK/16 V. Käsikranaatteja tuli Niukkasen kirjan mukaan 40,000 kpl, mutta olen itse löytänyt saapumisasiakirjat vain 10,000 kpl:eelle.

Lisäksi olen kuullut jotain väitteitä myös maamiinojen ja mahdollisesti merimiinojen toimituksista talvisodan aikana, mutta en ole löytänyt aiheesta mitään dokumentteja.

jarkko

smokeball · Post by **smokeball** » Sun Dec 16, 2007 21:06

Tuohon 114mm haupitsiin liittyy suomalainen panssariase-erikoisuus. BT-4(ja7) l. Christie-sotasaalisvaunuja muutettiin ns. rynnäkkötykeiksi asentamalla tuollainen hauperi isoon torninrohjoon. Sotilaallinen menestys oli heikko. Viipurin puolustuksessa esim. ratapiha-alueella telat putosivat pois paikaltaan kiskoja ylitettäessä ja tankki jäi siihen, vaikka olikin alunperin suunniteltu liikkumaan myös ilman teloja.

Kaarne · Post by **Kaarne** » Mon Dec 17, 2007 0:04

Brittikalustosta muistettakoon koululaiva Matti Kurki, entinen HMS Porlock Bay. 90-luvulla kertausharjoituksissa käytin Racal-kenttäpuhelinta, lienee myös Britanniasta peräisin.

Post by **Spieß** » Mon Dec 17, 2007 6:29

entäs Webley-revolverit, eivätkös nekin olleet PV:n kirjoissa?

smokeball · Post by **smokeball** » Mon Dec 17, 2007 11:09

Webley Mk IV (buurisodan malli) tuli ensi kertaa Suomeen John Grafton laivalla ja päätyi ensisijaisesti aktivisteille ja sitä tietä suojeluskuntalaisille. Olisiko niitä ollut armeijan kirjoihin merkittäviksi

Suomen sotaväkeä oli alkuaikoina organisoimassa (onanisoimassa kuten Pärmi sanoisi) myös brittejä. Suuren Sodan hävinnyt Saksa ei enää sopinut tehtävään ja tilalle saapui korkeita brittiupseereita.

LV · Post by LV » Mon Dec 17, 2007 18:54

Tässä ketjussa kun on panssarinläpäisystä ja läpäisemättömistä osumista puhuttu, niin semmoinen tuli mieleen, että Panssarilehdessä oli joskus juttu amerikkalaisen panssaroidun taisteluosaston tunkeutumisesta Bagdadiin. Jutussa kerrottiin taistelun kulku ja mainittiin että miltei kaikissa Abramseissa oli lopulta RPG-7:n ontelorakettien osumia, mutta kaikki vaunut jatkoivat taistelutehtäväänsä.

Jos vaunu tai miehistö ei kestä mitään läpäisemättömiä osumia, ei panssaroinnin paksuudestakaan ole paljoa hyötyä. Ennen Leopard 1:n suunnittelun aloittamista, ajateltiin yhtenä uuden vaunun kehityssuuntana hyvin kevyesti, vain konetykkien ammuksia vastaan, panssaroitua taistelupanssarivaunua, joka luottaisi pääasiallisesti liikkuvuuteensa ja aseeseensa selvitymiskeinona. Tässä ajatusmallissa panssarivaunusuunnittelun kolmesta periaatteesta (tulivoima, liikkuvuus ja panssarointi) oli viimeisenä mainittu jätetty pahasti huomiotta. Käytännössä on huomattu paksun panssarin välttämättömyys. Esimerkiksi kevyesti panssaroidut tykillä aseistetut PST-vaunut (mm. M36, AMX-13, Ikv 91 ja SK-105 Kurassier) olivat vain välivaihe panssarivaunujen historiassa.

Wittmann · Post by **Wittmann** » Mon Dec 17, 2007 20:07

Selvyyden vuoksi... Missä osumat oli rungossa vai esim lokasuojassa??? Vaunussa on paljon osumakohtia, mistä selviää. Ns. tuhoava osuma joka syystä tai toisesta ei tule läpi saa saman vaikutuksen. Kaikki varmaan ymmärtää,että tornin takaosan hipasun ja keskelle tornia tulevan kylkiosuman välillä on eroja.

LV · Post by LV » Mon Dec 17, 2007 20:23

Eri puolilla vaunua, muun muassa tornin ja rungon etupanssarissa, kyljissä ja varustelokeroissa, ym. Vaunut olivat todellisessa sinkosateessa.

Komendantti · Post by **Komendantti** » Mon Dec 17, 2007 20:35

LV wrote:- - Panssarilehdessä oli joskus juttu amerikkalaisen panssaroidun taisteluosaston tunkeutumisesta Bagdadiin. Jutussa kerrottiin taistelun kulku ja mainittiin että miltei kaikissa Abramseissa oli lopulta RPG-7:n ontelorakettien osumia, mutta kaikki vaunut jatkoivat taistelutehtäväänsä.

Jos vaunu tai miehistö ei kestä mitään läpäisemättömiä osumia, ei panssaroinnin paksuudestakaan ole paljoa hyötyä.

Osuman vaikutuksesta puhuttaessa on tietenkin olennainen merkitys sillä, millaisella ammuksella ammutaan. Esimerkiksi RPG-tyyppisten pst-aseiden vaikutus perustuu onteloammuksiin, eli varsinaista projektiilin kineettistä iskuenergiaa ei juurikaan synny osumapisteeseen, vaan ammuksen lataus suuntaa kartiopanoksen iskuenergian jopa 60-80%:sti tarkasti osumapisteeseen, jonka vaikutus ja läpäisy sitten riippuu luonnollisesti panssarin paksuudesta, rakenteesta ja tyypistä. Taistelupanssarivaunun parhaiten panssaroiduissa kohdissa oleva (kerros)panssari on rakenteeltaan sellaista, joka sitoo ja purkaa ontelopanoksen energian itseensä heti pinta- (tai lisä- / aktiivipanssarin) kerroksen jälkeen, jolloin läpäisyvaikutus pintakerroksen sisemmässä ja vahvemmassa panssarissa on huomattavasti vähäisempi. Ja luonnollisesti kun panssarilla on suuri massa, niin iskuenergia purkautuu siihen fysiikan lakien mukaan aina vain paremmin niin, ettei sen vaikutus välttämättä vaurioita vaunun sisällä olevia laitteita yms. Ja tottakai sekin vaikuttaa, mihin ja missä kulmassa osutaan.
Varsinaista tuhoavaa vaikutusta RPG-tyyppisillä sinkoaseilla on kyllä vaikea saada nykyaikaiseen (länsimaiseen) tst-panssarivaunuun, ellei tiedä tarkkaan sitä mistä ja miten laukaus olisi syytä yrittää saada läpäisemään (esim. katon läpi). Mutta ainakin saa panssariosasto myös RPG-sateessa taistella vetelät suklaavanukkaat haalareita lämmittämässä...

Eri asia on taas silloin, kun puhutaan vaikkapa panssarivaunukanuunan ampumasta nuoliammuksesta, jonka kineettinen energia ammuksen materiaalin suuren omp:n (esim. köyhdytetty uraani, volframi) ja sen suuren lentonopeuden (jopa 1500 - 2000 m/s) vuoksi on suuri, samalla kun ammuksen halkaisija on vain muutaman senttimetrin luokkaa. Tällaisen nuoliammuksen osuma tekee aina erittäin pahaa jälkeä kohteessa, ellei se sitten onnistu tuhoamaan sitä jo jopa aivan ensimmäisellä osumalla.
Sitten on vielä oma luokkansa maasta tai alustalta ammuttavilla pst-ohjuksilla, tai sitten ilmasta ammuttavilla pitkän matkan ohjuksilla... Niistä en viitsi nyt tässä yhteydessä vielä alkaa edes kirjoittamaan, sen verran niistä sitä tarinaa syntyisi.