Laatikainen väärällä paikalla, mutta miksi?
Moderator: Juha Tompuri
Laatikainen väärällä paikalla, mutta miksi?
Teidänkin sivuilla on kenraali Laatikaisen ammattitaito kyseenalaistettu. Itse ja paljon sotahistoriaa lukeneena ihmetelen miksi hänet määrättiin vielä 1944 polttopisteeseen, kun oli jo näyttänyt luontonsa 1941? Kesällä 1944 yliikäinen Laatikainen ei ollut tilanteiden tasalla ja turvautuikin pulloon yhtenään. Rauhan oloissa hän oli käsitykseni mukaan loistava kouluttaja, mutta sotaoloissa rintamakomentajana väärä henkilö! Miksi hänet oli siis nimetty Kannakselle, jos joku osaisi selittää?
- Sturmmann
- mars
- Posts: 2229
- Joined: Sat Feb 11, 2006 18:07
- Location: Kymijokilinja on viimeinen lukkomme!
- Contact:
Marskin suosikki
Itse kysyin Erkki Sutelalta tätä asiaa, kun hän oli päämajassa polttopisteessä sota vuosina. Hän sanoi ettei syytä tiedä, mutta kertoi myös silloin asian olleen ihmettelyn aiheena!
Marski ei varmasti tiennyt Laatikaisen juopottelusta tms. Laatikainen oli sukkela seuramies, joten ehkä Marski tykkäsi hänestä???
Marski ei varmasti tiennyt Laatikaisen juopottelusta tms. Laatikainen oli sukkela seuramies, joten ehkä Marski tykkäsi hänestä???
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.
Lueskelin tuossa joulupyhinä Jukka L. Mäkisen kirjat Teräsvyöry kannaksella ja Teräsvyöry Murtuu. Kirjat ovat erinomaisia kertomuksia tilanteesta johon jouduttiin 10.6.1944 alkaen päättyen lopulliseen torjuntavoittoon Kannaksella.
Kirjoissa selvästi nousee esille IV-Armeijakunnan komentajan Pappa Laatikaisen, kirjoittajan mielestä suuri osuus suurhyökkäyksen torjunnan epäonnistumiseen.
Siksi nostinkin tämän vanhan keskustelun pintaan, omilla ajatuksillani...
Pappa Laatikainen varmasti omalta osaltaan vaikutti valmistautumattomuuteen Etulinjassa, VT ja myöhemmin VKT asemissa. Etenkin VT aseman keskeneräisyys vieritetään Laatikaisen niskoille. Laatikainen oli tunnetusti hyvin jääräpäinen järkähtämätön ja määrätätietoinen komentaja, jonka päätä ei käännetty enää siinä vaiheessa kun hän oli tehnyt päätöksen jostain asiasta. Hän oli komentaja tyyppinä sellainen joka ilmeisesti antoi muiden kertoa asioiden laidasta, mutta ei antanut heidän vaikuttaa millään tavalla omaan päätöksen tekoon.
Laatikainen toimi selvänä tulppana Päämajan ja pääpuolustussuunnan yhtymien ongelmien ratkaisemisessa, mutta hänestä oli tehty ko. yhtymän komentaja vasta muutamaa kuukautta ennen kun neuvostoliitto aloitti hyvin valmistellun suurhyökkäyksen kannaksen suunnassa.
Mistä Laatikainen oli muodostanut kuvan tulevista tapahtumista ja joukkojen valmiudesta.
Hän ei suostunut suorittamaan "peliä" kannaksella tulevista tapahtumista divisooniensa komentajien kanssa. Hänellä oli henkilökohtaisia erimielisyyksiä komentajiensa kanssa, joten kommunikointi ei luonnistunut tämänkään johdosta divisiooniin, mm. Paalun hyllytys.
Myöhemmässä vaiheessa päämäja komensi kannaksen puolustussuunan komentajaksi Lennart Oeschin, jonka jälkeen Laatikainen siirsi esikuntansa kymmenien kilometrien päähän rintamasta Mustolaan, jäikö hän tässä vaiheessa hieman ulos Armeijakunnan komentajan tehtävästään.
Lukiessa väistämättä tulee mieleen, että Laatikaisen toiminta oli lähellä sabotaashia, jääräpäisyyden johdosta, mutta oliko se oikeasti sitä, vai oliko hänellä liian vähän aikaa valmistautua ja liian vähän valmistettua ennen kuin vastaanotti tehtävänsä. Kuinka Päämaja oli hänet tehtävään valmistellut ?
- j o n i -
Kirjoissa selvästi nousee esille IV-Armeijakunnan komentajan Pappa Laatikaisen, kirjoittajan mielestä suuri osuus suurhyökkäyksen torjunnan epäonnistumiseen.
Siksi nostinkin tämän vanhan keskustelun pintaan, omilla ajatuksillani...
Pappa Laatikainen varmasti omalta osaltaan vaikutti valmistautumattomuuteen Etulinjassa, VT ja myöhemmin VKT asemissa. Etenkin VT aseman keskeneräisyys vieritetään Laatikaisen niskoille. Laatikainen oli tunnetusti hyvin jääräpäinen järkähtämätön ja määrätätietoinen komentaja, jonka päätä ei käännetty enää siinä vaiheessa kun hän oli tehnyt päätöksen jostain asiasta. Hän oli komentaja tyyppinä sellainen joka ilmeisesti antoi muiden kertoa asioiden laidasta, mutta ei antanut heidän vaikuttaa millään tavalla omaan päätöksen tekoon.
Laatikainen toimi selvänä tulppana Päämajan ja pääpuolustussuunnan yhtymien ongelmien ratkaisemisessa, mutta hänestä oli tehty ko. yhtymän komentaja vasta muutamaa kuukautta ennen kun neuvostoliitto aloitti hyvin valmistellun suurhyökkäyksen kannaksen suunnassa.
Mistä Laatikainen oli muodostanut kuvan tulevista tapahtumista ja joukkojen valmiudesta.
Hän ei suostunut suorittamaan "peliä" kannaksella tulevista tapahtumista divisooniensa komentajien kanssa. Hänellä oli henkilökohtaisia erimielisyyksiä komentajiensa kanssa, joten kommunikointi ei luonnistunut tämänkään johdosta divisiooniin, mm. Paalun hyllytys.
Myöhemmässä vaiheessa päämäja komensi kannaksen puolustussuunan komentajaksi Lennart Oeschin, jonka jälkeen Laatikainen siirsi esikuntansa kymmenien kilometrien päähän rintamasta Mustolaan, jäikö hän tässä vaiheessa hieman ulos Armeijakunnan komentajan tehtävästään.
Lukiessa väistämättä tulee mieleen, että Laatikaisen toiminta oli lähellä sabotaashia, jääräpäisyyden johdosta, mutta oliko se oikeasti sitä, vai oliko hänellä liian vähän aikaa valmistautua ja liian vähän valmistettua ennen kuin vastaanotti tehtävänsä. Kuinka Päämaja oli hänet tehtävään valmistellut ?
- j o n i -
"Olen käyttänyt 90 % rahoistani viinaan ja naisiin. Ja loput olen tuhlannut."
- Komendantti
- komendantti
- Posts: 2682
- Joined: Wed Oct 17, 2007 10:19
- Location: Etelä-Suomen Sotilaslääni
- Contact:
Pappa-Laatikaiselle olisi hyvin voitu myöntää Kultainen tähti ja julistaa hänet Neuvostoliiton sankariksi toiminnastaan Karjalan kannaksella kesällä 1944...!
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... _medal.png
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... _medal.png
"Sotataidon huippu ei ole sadan voiton saavuttaminen sadassa taistelussa, vaan vihollisen kukistaminen ilman taistelua."
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
- Sturmmann
- mars
- Posts: 2229
- Joined: Sat Feb 11, 2006 18:07
- Location: Kymijokilinja on viimeinen lukkomme!
- Contact:
Tai hänen lausahdus Nihtilälle Viipurin valtauksen aikaan 1941: Eversti johtaa vain sotatoimia ja minä tulen paikalle, kun kunniamerkit jaetaan.
Laatikainen oli muutamia päiviä juopottelemassa, kun IV-AK oli hänen komennossaan. Ampuahan se olisi pitänyt, kele.
Laatikainen oli muutamia päiviä juopottelemassa, kun IV-AK oli hänen komennossaan. Ampuahan se olisi pitänyt, kele.
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.
- Komendantti
- komendantti
- Posts: 2682
- Joined: Wed Oct 17, 2007 10:19
- Location: Etelä-Suomen Sotilaslääni
- Contact:
Kyllä vain.Sturmmann wrote:Tai hänen lausahdus Nihtilälle Viipurin valtauksen aikaan 1941: Eversti johtaa vain sotatoimia ja minä tulen paikalle, kun kunniamerkit jaetaan.
Laatikainen oli muutamia päiviä juopottelemassa, kun IV-AK oli hänen komennossaan. Ampuahan se olisi pitänyt, kele.
Olisikohan kenties yksi syy Laatikaisen koskemattomuuteen ollut myös se, että yhtenä korkeimmista Mannerheim-ristin ritareista ei Mannerheim tahtonut päästää Laatikaisen mainetta likaantumaan (olisihan siinä samalla julkisesti loattu ritari, joka kantoi ylipäällikön omalla nimellä kulkevaa arvostettua ristiä), samoin kuin että Mannerheimilla vanhana venäläiskoulutuksen saaneena upseerina oli se usko, että kenraalit olivat "aina oikeassa", jopa tehdessään vakaviakin virheitä, eikä näiden virheiden korjaukset tai niistä annetut mahdolliset seuraamukset saaneet päästä alaisten tai kansalaisten tietoon - ja olihan Mannerheim itse alkujaankin Laatikaisenkin tehtäväänsä nimennyt, jolloin hänenkin arviointikykynsä ylipäällikkönä olisi julkisesti kyseenalaistettu mahdollisten Laatikaisen ojennus- tai rangaistustoimien vuoksi. Mannerheim ehkä vain näkikin lopulta parhaaksi sen vaihtoehdon, että Laatikainen siirrettiin Kannaksen kesän -44 epäonnisen ensimmäisen viikon jälkeen pois painopistealueelta sellaiseen paikkaan, jossa tämä aiheuttaisi mahdollisimman vähän vahinkoa jatkossa. Uskoisin kyllä senkin, että Laatikainen oli ollut vielä ennen Talin ja Ihantalan tapahtumia tiukkasanaisessa ylipäällikön henkilökohtaisessa puhuttelussa, koska Laatikainenkin tuntui viimein heräävän tuosta koomastaan heinäkuun rytinöiden aikaan.
"Sotataidon huippu ei ole sadan voiton saavuttaminen sadassa taistelussa, vaan vihollisen kukistaminen ilman taistelua."
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
- Sturmmann
- mars
- Posts: 2229
- Joined: Sat Feb 11, 2006 18:07
- Location: Kymijokilinja on viimeinen lukkomme!
- Contact:
Jaa'a, ei ehkä Komendantti nyt ole ihan noin. Huomaa jo Talvisodan ajalta Kurt Wallenius, jonka Marski kyllä laittoi heti sivuun, kun kenraali Wallenius astui korkin päälle.Komendantti wrote:Kyllä vain.Sturmmann wrote:Tai hänen lausahdus Nihtilälle Viipurin valtauksen aikaan 1941: Eversti johtaa vain sotatoimia ja minä tulen paikalle, kun kunniamerkit jaetaan.
Laatikainen oli muutamia päiviä juopottelemassa, kun IV-AK oli hänen komennossaan. Ampuahan se olisi pitänyt, kele.
Olisikohan kenties yksi syy Laatikaisen koskemattomuuteen ollut myös se, että yhtenä korkeimmista Mannerheim-ristin ritareista ei Mannerheim tahtonut päästää Laatikaisen mainetta likaantumaan (olisihan siinä samalla julkisesti loattu ritari, joka kantoi ylipäällikön omalla nimellä kulkevaa arvostettua ristiä), samoin kuin että Mannerheimilla vanhana venäläiskoulutuksen saaneena upseerina oli se usko, että kenraalit olivat "aina oikeassa", jopa tehdessään vakaviakin virheitä, eikä näiden virheiden korjaukset tai niistä annetut mahdolliset seuraamukset saaneet päästä alaisten tai kansalaisten tietoon - ja olihan Mannerheim itse alkujaankin Laatikaisenkin tehtäväänsä nimennyt, jolloin hänenkin arviointikykynsä ylipäällikkönä olisi julkisesti kyseenalaistettu mahdollisten Laatikaisen ojennus- tai rangaistustoimien vuoksi. Mannerheim ehkä vain näkikin lopulta parhaaksi sen vaihtoehdon, että Laatikainen siirrettiin Kannaksen kesän -44 epäonnisen ensimmäisen viikon jälkeen pois painopistealueelta sellaiseen paikkaan, jossa tämä aiheuttaisi mahdollisimman vähän vahinkoa jatkossa. Uskoisin kyllä senkin, että Laatikainen oli ollut vielä ennen Talin ja Ihantalan tapahtumia tiukkasanaisessa ylipäällikön henkilökohtaisessa puhuttelussa, koska Laatikainenkin tuntui viimein heräävän tuosta koomastaan heinäkuun rytinöiden aikaan.
Toiseksi huomauttaisin Laatikaisen saaneen ritari nimityksen vasta kesän 1941 töppäilyidensä jälkeen. Nihtilä eikä Oesch vieneet asiaa eteenpäin jostakin oudosta syystä. Ehkä Nihtilä pelkäsi saavansa paskan maineen kantelemalla jääkärikenraalista.
Laatikainen oli painopistealueelle myöskin jo sangen iäkäs komentajaksi.
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.
- Komendantti
- komendantti
- Posts: 2682
- Joined: Wed Oct 17, 2007 10:19
- Location: Etelä-Suomen Sotilaslääni
- Contact:
Aivan, tuo ei muistunutkaan heti mieleeni. Tosin tämä tunnettu Lapinkävijä Wallenius oli jo oikeistoaktivistina hieman jo ehkä "valmiiksi ryvettynyt" mm. Lapuan liikkeeseen liittyvistä oikeudenkäynneistä, vankeudestaan ja virastaerottamisestaan, ja talvisodan alussa hänet jätettiinkin kokonaan reserviin ennen kuin sai oman osaston komentoonsa, jolloin se kaikki kai tavallaan kevensi ylipäällikön taakkaa tuossa tilanteessa. Syynä on myös voinut osaltaan olla Mannerheimin henkilökohtaiset ja pitkäaikaiset antipatiat Walleniusta kohtaan.Sturmmann wrote:Jaa'a, ei ehkä Komendantti nyt ole ihan noin. Huomaa jo Talvisodan ajalta Kurt Wallenius, jonka Marski kyllä laittoi heti sivuun, kun kenraali Wallenius astui korkin päälle.
Täytyykin kai vielä hiukan kaivaa lisää noista maaliskuun -40 tapahtumista Walleniuksen osalta...
Täällä oli jotain: http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sot ... lenius.htm
Tuon kaiken tiesinkin ja pysyn yhä sanojeni takana.Sturmmann wrote:Toiseksi huomauttaisin Laatikaisen saaneen ritari nimityksen vasta kesän 1941 töppäilyidensä jälkeen. Nihtilä eikä Oesch vieneet asiaa eteenpäin jostakin oudosta syystä. Ehkä Nihtilä pelkäsi saavansa paskan maineen kantelemalla jääkärikenraalista.
Laatikainen oli painopistealueelle myöskin jo sangen iäkäs komentajaksi.
Voidaan sanoa, että niin Laatikanen kuin jopa Talvelakin "töpeksivät" (tosin molemmat aivan eri tavoin) siinä jatkosodan alkumatkassa, mutta siinä tohinassa niitä ei jääty liikoja kaivelemaan ja mietiskelemään (ja kuten sanoit, kukaan ei halunnut mitään kantelijan leimaa...).
"Sotataidon huippu ei ole sadan voiton saavuttaminen sadassa taistelussa, vaan vihollisen kukistaminen ilman taistelua."
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
Oikeastaan mitä tuossa yritin pohdiskella, olisiko Laatikainen kovinkaan paljon voinut tehdä estääkseen Kannakselle tunkeutumiseen Valkeasaaren helvetin jälkeen, jotain varmaan olisi ehditty tehdä VT asemalle, etenkin Kuuteselässä ja Siiranmäessä, joita Laatikaisen divisioonan komentajat pitivät todennäköisenä hyökkäyssuuntana. Kuuterselässä ei ollut valmisteltu ollenkaan ampuma-alaa Laatikaisen ehdottomalla kiellolla, muiden tehtävien edetessä sen edellä... Kuuterselkä murtuikin heti 14.6. Siiranmäessä taistellut JR7 onnistui pitää puolustuksen kasassa noin 3 vuorokautta... olisiko näiden alueiden vahvistaminen edesauttanut torjuntan jo VT asemassa, vai oliko Neuvostojoukot vielä selvän suunnitelmansa edessä edennyt tästäkin vaikka puolustus olisi valmistettu VT asemalle jatkosodan asemavaiheen aikana ?
VKT asemassahan neuvostojoukoilla oli ilmeisesti liian kiire ja toiminta oli "suunnitelmatonta" läpi vyörytystä josta seurasi useita virheitä Suomalaisten edulliseen torjuntavoittoon niin Ihantalassa, Vuosalmella ja muualla Kannaksella...
löysin muutan netistä venäläisen VT asemaa käsittelevän sivuston
http://www.nortfort.ru/vtline/index_e.html
VKT asemassahan neuvostojoukoilla oli ilmeisesti liian kiire ja toiminta oli "suunnitelmatonta" läpi vyörytystä josta seurasi useita virheitä Suomalaisten edulliseen torjuntavoittoon niin Ihantalassa, Vuosalmella ja muualla Kannaksella...
löysin muutan netistä venäläisen VT asemaa käsittelevän sivuston
http://www.nortfort.ru/vtline/index_e.html
"Olen käyttänyt 90 % rahoistani viinaan ja naisiin. Ja loput olen tuhlannut."
- Sturmmann
- mars
- Posts: 2229
- Joined: Sat Feb 11, 2006 18:07
- Location: Kymijokilinja on viimeinen lukkomme!
- Contact:
Ehkä, ehkä ei, mutta varmasti olisi säästynyt suomalaista verta, jos olisi keskitytty Pajarin mielen mukaan Kuuterselässä linnoittamiseen. Eihän siellä ollut ainuttakaan betonitulikorsua valmiina tms. Keskeneräisiä imubetonikorsuja jotka olivat vain majoitukseen ajateltuja.
Toiseksi Laatikainen töppäsi pahasti viivyttelyllään lähettää Ps.Div. vastaiskuun ajoissa yms.
Toiseksi Laatikainen töppäsi pahasti viivyttelyllään lähettää Ps.Div. vastaiskuun ajoissa yms.
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.
Hmm eikös Lagus sitten vaan lähtenyt kun Laatikainen vielä tuumi juttuja????Sturmmann wrote: Toiseksi Laatikainen töppäsi pahasti viivyttelyllään lähettää Ps.Div. vastaiskuun ajoissa yms.
Kuten kunnioitettu vaari-vainaja sanoi..... "Kaikki mikä nousee itärajan takaa -auringon lisäksi- Otetaan vastaan tasajyvällä "
Nra of Finland
Nra of Finland
- Komendantti
- komendantti
- Posts: 2682
- Joined: Wed Oct 17, 2007 10:19
- Location: Etelä-Suomen Sotilaslääni
- Contact:
Nämä mietteet ja keskustelut Laatikaisen toiminnasta ja pätevyydestä (tai ennemminkin pätemättömyydestä) ovatkin jo aika vanhaa ja kaluttua aihetta, enkä itse enää osaa keksiä mitään uutta ja ennen lausumatonta sen sekaan. Silti aina voidaan tehdä yhteenvetoja, jossitteluja ja vaihtoehtoisia ajatusleikkejä kuinka kaikki olisi voinut mennä jotenkin hyvin toisin, ellei Laatikainen olisi ollut IV AK:n komentajana.
Kokonaisuuden kannalta siis ei valitettavasti ollut loppujen lopuksi kovin merkittävää se asia, että Siiramäki kesti, kun lännempänä jouduttiin jo vetäytymään kovaa vauhtia massojen alta pois. VT-aseman olisi täytynyt kestää sen 2 - 3 vrk:n ajan vihollispainetta, että onnistuneella puolustuksella olisi saatu esimerkiksi aikaan merkittävä taktinen aikavoitto omien joukkojen ratkaiseville siirroille ja vähäisimmillekin valmisteluille.
PsDiv:n toiminta on lopulta suorastaan surullista luettavaa, JPr teki siellä suurimman työn ja kärsi valtavat tappiot. Vahvennuksiakin olisi ollut Kuuterselkään tarjolla (ja jopa olisi ehtinytkin sinne ajoissa), mutta Laatikainen ei ottanut niitä vastaan ja jopa Lagus itsekin ilmeisesti uskoi joukkojensa kykenevän annettuun vastahyökkäystehtävään, vaikka tarkkaa tietoa ei enää edes ollut VT-linjan läpi tunkeutuneen vihollisen määrästä ja laadusta.
Ei varmaankaan mitään suurta ja mullistavaa, sen verran Puna-armeijalla oli materiaalista ylivoimaa, samoin kuin parasta kalustoa ja hyvin koulutettua väkeä läpimurtoa varten varattu. Kuitenkin kaiken taktisen pähkäilyn jälkeen VT-asemassa olisi pitänyt voida käydä paljon pidempää taistelua, siitäkin huolimatta että todelliset puolustusasemat olivat pääasiassa vain lähestulkoon viiva kartalla. Laatikaisen komentajuuden suurin henkilökohtainen virhe tapahtui nimenomaan VT-asemassa läpimurron jälkeen. Kuuterselkä oli katastrofi, vaikka sillä olisi erilaisella johtamisella ollut ainakin osittaisen onnistumisen edellytykset. Tämän jälkeenhän Oesch siirrettiinkin ottamaan komento.Rokka wrote:Oikeastaan mitä tuossa yritin pohdiskella, olisiko Laatikainen kovinkaan paljon voinut tehdä estääkseen Kannakselle tunkeutumiseen Valkeasaaren helvetin jälkeen, jotain varmaan olisi ehditty tehdä VT asemalle, etenkin Kuuteselässä ja Siiranmäessä, joita Laatikaisen divisioonan komentajat pitivät todennäköisenä hyökkäyssuuntana. Kuuterselässä ei ollut valmisteltu ollenkaan ampuma-alaa Laatikaisen ehdottomalla kiellolla, muiden tehtävien edetessä sen edellä... Kuuterselkä murtuikin heti 14.6.
Tämä on taktiikan perusteita. Puna-armeija eteni suunnitelmallisesti kärkijoukkojensa voimalla kahta eri päähyökkäyssuuntaa, joista varsinaiseksi pääsuunnaksi valittaisiin se suunta, joka antaisi periksi ensimmäisenä. Tuolla kertaa Siiramäki kesti ja pysäytti hyökkäävät joukot, jolloin Puna-armeija automaattisesti työnsi pääosat jälkimmäisen aallon joukoista etenemään Terijoki - Perkjärvi - Viipuri -suuntaisesti.Rokka wrote:Siiranmäessä taistellut JR7 onnistui pitää puolustuksen kasassa noin 3 vuorokautta... olisiko näiden alueiden vahvistaminen edesauttanut torjuntan jo VT asemassa, vai oliko Neuvostojoukot vielä selvän suunnitelmansa edessä edennyt tästäkin vaikka puolustus olisi valmistettu VT asemalle jatkosodan asemavaiheen aikana ?
Kokonaisuuden kannalta siis ei valitettavasti ollut loppujen lopuksi kovin merkittävää se asia, että Siiramäki kesti, kun lännempänä jouduttiin jo vetäytymään kovaa vauhtia massojen alta pois. VT-aseman olisi täytynyt kestää sen 2 - 3 vrk:n ajan vihollispainetta, että onnistuneella puolustuksella olisi saatu esimerkiksi aikaan merkittävä taktinen aikavoitto omien joukkojen ratkaiseville siirroille ja vähäisimmillekin valmisteluille.
Ei suunnitelmatonta, vaan kylläkin tällaisen Puna-armeijan suuroffensiivin perusmallin mukaista, aloite oli säilytettävä kaikin keinoin ja tappiosta riippumatta. Käytännössä nämä sitten aiheuttivatkin rajuja tappioita, kun suomalaiset viimein alkoivat saada toimintaansa organisoidummaksi, samoin kuin uusia pst-aseita ym. ym. tuli suurin määrin rintamalle. Viipurin nopea murtuminen oli kieltämättä Puna-armeijallekin aikamoinen yllätys, suurin osa kannaksella etenevistä joukoista kun suuntasi nimenomaan kaikkia mahdollisia reittejä pitkin kohti Viipuria. Siinä meni naapurilta pari ratkaisevaa päivää sitä valtavaa sotilasmassojen sumppua selvitellessä...Rokka wrote:VKT asemassahan neuvostojoukoilla oli ilmeisesti liian kiire ja toiminta oli "suunnitelmatonta" läpi vyörytystä josta seurasi useita virheitä Suomalaisten edulliseen torjuntavoittoon niin Ihantalassa, Vuosalmella ja muualla Kannaksella...
Tähän en voi muuta kuin yhtyä. Kuuterselän puolustus ja vastatoimet olisi täytynyt toteuttaa aika eri tavoin, ja sitä olisi tietenkin helpottanut se, jos VT-asema ylipäätään olisi ollut todellisestikin olemassa ja edes tärkeimmiltä osiltaan valmis, mukaan lukien että siellä tapahtuvaa taistelua oltaisiin jo ennalta harjoiteltu, ym...Sturmmann wrote:Ehkä, ehkä ei, mutta varmasti olisi säästynyt suomalaista verta, jos olisi keskitytty Pajarin mielen mukaan Kuuterselässä linnoittamiseen. Eihän siellä ollut ainuttakaan betonitulikorsua valmiina tms. Keskeneräisiä imubetonikorsuja jotka olivat vain majoitukseen ajateltuja.
Toiseksi Laatikainen töppäsi pahasti viivyttelyllään lähettää Ps.Div. vastaiskuun ajoissa yms.
PsDiv:n toiminta on lopulta suorastaan surullista luettavaa, JPr teki siellä suurimman työn ja kärsi valtavat tappiot. Vahvennuksiakin olisi ollut Kuuterselkään tarjolla (ja jopa olisi ehtinytkin sinne ajoissa), mutta Laatikainen ei ottanut niitä vastaan ja jopa Lagus itsekin ilmeisesti uskoi joukkojensa kykenevän annettuun vastahyökkäystehtävään, vaikka tarkkaa tietoa ei enää edes ollut VT-linjan läpi tunkeutuneen vihollisen määrästä ja laadusta.
"Sotataidon huippu ei ole sadan voiton saavuttaminen sadassa taistelussa, vaan vihollisen kukistaminen ilman taistelua."
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu