olisiko kuvaa majuri haartmannista
Moderator: Juha Tompuri
olisiko kuvaa majuri haartmannista
olen käynyt useat kirjat läpi, mutta mistään en ole nähnyt valokuvaa panssaridivisioonaan kuuluneen täydennysjääkäripataljoonan, komentajasta majuri haartmannista.jos jollain on parempaa tietoa, olisi kiva nähdä
minkä näköinen hän oli.
minkä näköinen hän oli.
- Komendantti
- komendantti
- Posts: 2682
- Joined: Wed Oct 17, 2007 10:19
- Location: Etelä-Suomen Sotilaslääni
- Contact:
Re: olisiko kuvaa majuri haartmannista
Panssaridivisioonan TäydJP:n komentajana toimi kesällä -44 majuri Gunnar Torstensson Hartman.sotamies evp wrote:olen käynyt useat kirjat läpi, mutta mistään en ole nähnyt valokuvaa panssaridivisioonaan kuuluneen täydennysjääkäripataljoonan, komentajasta majuri haartmannista.jos jollain on parempaa tietoa, olisi kiva nähdä
minkä näköinen hän oli.
Vaikuttaisi valmistuneen ensimmäiseltä kadettikurssilta vuonna 1920, ainakin tuolloin ylennetty vänrikiksi.
Katsotaan, jos herrasta löytyisi jotain tarkempaa tietoa...
Last edited by Komendantti on Thu Feb 14, 2008 13:35, edited 1 time in total.
"Sotataidon huippu ei ole sadan voiton saavuttaminen sadassa taistelussa, vaan vihollisen kukistaminen ilman taistelua."
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
Re: olisiko kuvaa majuri haartmannista
sitä majuria juuri tarkoitin.oli isävainaan pataljoonankomentaja.suomessahan oli täysin samanniminen ev.ln haartmankin.nämä kaksi herraa sotketaan joskus keskenään.tämä toinen oli mm sotilasasiamiehenä espanjassa jonne muuttikin asumaan.häntä en tarkoita.Komendantti wrote:Panssaridivisioonan TäydJP:n komentajana toimi kesällä -44 majuri Gunnar Torstensson Hartman.sotamies evp wrote:olen käynyt useat kirjat läpi, mutta mistään en ole nähnyt valokuvaa panssaridivisioonaan kuuluneen täydennysjääkäripataljoonan, komentajasta majuri haartmannista.jos jollain on parempaa tietoa, olisi kiva nähdä
minkä näköinen hän oli.
Vaikuttaisi valmistuneen ensimmäiseltä kadettikurssilta vuonna 1920.
Katsotaan, jos herrasta löytyisi jotain tarkempaa tietoa...
Ei valitettavasti kuvaa, mutta tälläistä yleistä tietoa.
Hartman, Gunnar Torstensson
Synt. 2.11.1897 Helsingissä.
Otti vapaussodassa osaa Helsingin valloitukseen. Suoritti reserviupseeritutkinnon 1. Divisioonan Esikunnassa 1919 ja aktiiviupseerikurssin Kadettikoulussa 1920. Astui 23.1.1920 Suomen Valkoiseen Kaartiin joukk. johtajaksi, toimi v. a. aseteknikkona 1923 ja aliupseerien pedag. kurssien johtajana 1925. Määrättiin 31.5. 1926 kompp. varapäälliköksi ja 17.10.1927 rykmentin adjutantiksi. Siirrettiin 6.12.1928 Savon Prikaatin Esikuntaan ja 31.1.1929 takaisin Suomen Valkoiseen Kaartiin, määrättynä konekiväärikompp. päälliköksi. Suoritti 1931 TK:n kapt.kurssin. 1. DE:ssa 1.7.1933 ye.ups.
lähteet:
Puolustusvoimien upseeristo 1929
Puolustusvoimien upseeristo 1934
Hartman, Gunnar Torstensson
Synt. 2.11.1897 Helsingissä.
Otti vapaussodassa osaa Helsingin valloitukseen. Suoritti reserviupseeritutkinnon 1. Divisioonan Esikunnassa 1919 ja aktiiviupseerikurssin Kadettikoulussa 1920. Astui 23.1.1920 Suomen Valkoiseen Kaartiin joukk. johtajaksi, toimi v. a. aseteknikkona 1923 ja aliupseerien pedag. kurssien johtajana 1925. Määrättiin 31.5. 1926 kompp. varapäälliköksi ja 17.10.1927 rykmentin adjutantiksi. Siirrettiin 6.12.1928 Savon Prikaatin Esikuntaan ja 31.1.1929 takaisin Suomen Valkoiseen Kaartiin, määrättynä konekiväärikompp. päälliköksi. Suoritti 1931 TK:n kapt.kurssin. 1. DE:ssa 1.7.1933 ye.ups.
lähteet:
Puolustusvoimien upseeristo 1929
Puolustusvoimien upseeristo 1934
- Komendantti
- komendantti
- Posts: 2682
- Joined: Wed Oct 17, 2007 10:19
- Location: Etelä-Suomen Sotilaslääni
- Contact:
Sitähän minäkin vähän arvelin, että kadettiupseeri oli kyseessä, herra G. Hartman kun löytyy upseeriluettelosta upseerit -otsikon alta, eikä reservin upseerien listalta. Samoin hänen on jääkärijoukkoyksikön komentajana käytännössä pakko ollut olla täysi ammattimies, kuten tuo em. luettelo jo hyvin kertookin. On ylipäätään erittäin epätavanomaista, että pataljoonan tasoisen joukon komentaja olisi reserviläinen, korkeintaan res.ups. voi toimia VT-komentajana kunnes saadaan ammattimies tehtäviin. (Onpahan toisaalta esimerkiksi talvisodassa ollut uskomattoman kuuloisia tilanteita, jossa pataljoonaa tai ennemminkin sen rippeitä on ollut tilapäisesti komentamassa nuori reservin vänrikki ja huvennutta komppaniaa päälliköimässä alikersantti!)timbba wrote:Ei valitettavasti kuvaa, mutta tälläistä yleistä tietoa.
Hartman, Gunnar Torstensson
Synt. 2.11.1897 Helsingissä.
Otti vapaussodassa osaa Helsingin valloitukseen. Suoritti reserviupseeritutkinnon 1. Divisioonan Esikunnassa 1919 ja aktiiviupseerikurssin Kadettikoulussa 1920. Astui 23.1.1920 Suomen Valkoiseen Kaartiin joukk. johtajaksi, toimi v. a. aseteknikkona 1923 ja aliupseerien pedag. kurssien johtajana 1925. Määrättiin 31.5. 1926 kompp. varapäälliköksi ja 17.10.1927 rykmentin adjutantiksi. Siirrettiin 6.12.1928 Savon Prikaatin Esikuntaan ja 31.1.1929 takaisin Suomen Valkoiseen Kaartiin, määrättynä konekiväärikompp. päälliköksi. Suoritti 1931 TK:n kapt.kurssin. 1. DE:ssa 1.7.1933 ye.ups.
lähteet:
Puolustusvoimien upseeristo 1929
Puolustusvoimien upseeristo 1934
Sitä voidaan vielä myös ehkä hiukan ihmetellä, mikä sai esikuntahommiin ehtineen miehen lähtemään sodan loppurytinöihin kentälle. Kitkaa esikunnan henkilökemioissa? Vai henkilökohtainen kutsumus? Tuskinpa saamme koskaan tietää...
"Sotataidon huippu ei ole sadan voiton saavuttaminen sadassa taistelussa, vaan vihollisen kukistaminen ilman taistelua."
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
Veikkaan tuota kutsumusta, useilla ns.ammattisotilailla tuntuu olevan se, että rintamakokemusta on saatava, mikäli suinkin mahdollista. Onhan se tietysti ihan ymmärrettävää, vaikka sodasta onkin kyse.Komendantti wrote: Sitä voidaan vielä myös ehkä hiukan ihmetellä, mikä sai esikuntahommiin ehtineen miehen lähtemään sodan loppurytinöihin kentälle. Kitkaa esikunnan henkilökemioissa? Vai henkilökohtainen kutsumus? Tuskinpa saamme koskaan tietää...
koskien sitä seikkaa että isä oli täydjp:ssä sen perustamisesta 18.6.1944 saakka, jolloin sai siirron entiseen etenemisvaiheen ( 1941) toimeensa 1/ jp2 lääkintä-au:ksi.sotamies evp wrote:SUURI KIITOStimbba wrote:Ei valitettavasti kuvaa, mutta tälläistä yleistä tietoa.
Hartman, Gunnar Torstensson
Synt. 2.11.1897 Helsingissä.
Otti vapaussodassa osaa Helsingin valloitukseen. Suoritti reserviupseeritutkinnon 1. Divisioonan Esikunnassa 1919 ja aktiiviupseerikurssin Kadettikoulussa 1920. Astui 23.1.1920 Suomen Valkoiseen Kaartiin joukk. johtajaksi, toimi v. a. aseteknikkona 1923 ja aliupseerien pedag. kurssien johtajana 1925. Määrättiin 31.5. 1926 kompp. varapäälliköksi ja 17.10.1927 rykmentin adjutantiksi. Siirrettiin 6.12.1928 Savon Prikaatin Esikuntaan ja 31.1.1929 takaisin Suomen Valkoiseen Kaartiin, määrättynä konekiväärikompp. päälliköksi. Suoritti 1931 TK:n kapt.kurssin. 1. DE:ssa 1.7.1933 ye.ups.
lähteet:
Puolustusvoimien upseeristo 1929
Puolustusvoimien upseeristo 1934
otan tästä kirjoituksestasi kopion isävainaan sotilastietoihin
täydennysjääkäripataljoona perustettiin petroskoissa ( äänislinna) 26.10.1942
ja sen ensimmäinen komentaja oli kapteeni lounila.majuri hartman tuli seuraajaksi.isäni siirrettiin täydjp:hen sen perustamispäivänä 1 komppanian lääkintä-aliupseeriksi.
isäni komppanian tms päälliköitä oli 1941-44 järjestyksessä
( 1.jpr, osasto laagus, psd jne)
-kapteeni o.liukkonen ( everstinä eläkkeelle pääesikunnasta)
-luutnantti t.erikssson ( jp4 komentaja vähän aikaa 1944 vuosalmella haavoittumiseensa saakka)
-luutnantti u.bragge
-kapteeni h.s.niemi
sukututkijana kiinnostaa kaikki tällainen pikkutieto.
ja sen ensimmäinen komentaja oli kapteeni lounila.majuri hartman tuli seuraajaksi.isäni siirrettiin täydjp:hen sen perustamispäivänä 1 komppanian lääkintä-aliupseeriksi.
isäni komppanian tms päälliköitä oli 1941-44 järjestyksessä
( 1.jpr, osasto laagus, psd jne)
-kapteeni o.liukkonen ( everstinä eläkkeelle pääesikunnasta)
-luutnantti t.erikssson ( jp4 komentaja vähän aikaa 1944 vuosalmella haavoittumiseensa saakka)
-luutnantti u.bragge
-kapteeni h.s.niemi
sukututkijana kiinnostaa kaikki tällainen pikkutieto.
kumma juttu ettei tosissaan näy kyseistä herraa tossa kadettiupseerit teoksessa....tosin on niitä muitakin sellasia jota ei siellä näy...muistelen että jotkut suorittanu kadiksen "kuunteluoppilaina"...ei kuulu tähän, mutta eräs sukulaismiekkonen suoritti sotakorkeen everstilutina, oli "vanhempi evlut" ku koulun sillonen johtaja (lisätkää oman maun mukaan isoja kirjaimia ja pilkkuja )