http://www.ksl.fi/files/muisti/sisallys.htm
Huh huh. mitä meininkiä! Mitenhän sotaa käyvässä maassa tavattiin suhtautua moisiin "sankareihin!??? Huh huh....
Ote käpykaartin perinnesivuston tekstistä:
"Nuorisoryhmän ensimmäinen kokeilu sotatarvikejunia vastaan oli keväällä 1942, jolloin pysäytettiin junat Pispalassa ja Rukkamäessä. Pispalassa, Santalahden pysäkin lähellä, räjähdyspanos lennätti useita kiloja painavia ratakiskon kappaleita jopa 135 metrin päähän."
Ja puna-armeijaan pidetty yhteyttä desanttiradiolla:
Tappis Tapanainen, missä olit??Talolan mökki Raholassa oli siihen aikaan myös rauhallinen paikka. Lähellä oli vain pari muuta taloa. Metsän laidassa oli liiteri, jonka vintissä oli miesten piilopaikka. He olivat Raholassa joskus kaksin, mutta yleensä Laakso käytti tätä paikkaa yksin.
Aune Talolan vanhempi sisar asui Pispalassa Haapaniemen talossa, ja tätä kautta hän tutustui Tammelundin Selmaan, jonka avulla Laakso sitten löysi turvapaikan. Pispala oli muutenkin tuttu paikka Aunelle, joka toimi siellä aikanaan järjestönuorissa. Siihen aikaan tehtiin veneretkiä Ala-Pispalan rannan lähellä sijaitsevaan Lehtisaareen, jossa kävi porukkaa paljon. Ennen sotaa Aune Talola liittyi myös kommunistiseen puolueeseen.
- Viinikassa tapahtuneesta ampumistapauksesta luin lehdestä. Sen jälkeen kului viikko ennen kuin Laakso taas tuli takaisin. Tällaista väliaikoja saattoi kyllä olla useamminkin.
Ruoka-apua saatiin jonkun verran Suoniemeltä, maalta, jossa Aune Talolan äidin veli asui. Hän toteaa, ettei paljon tiennyt miesten toimista, "se oli parempi niin". Kuvaavaa tiukalle salassapidolle oli, että Eino Laakson veli Leo Laakso oli Kumiteollisuudessa yhteydessä Aune Talolaan, mutta ei tiennyt, että hänen takaa-ajettu veljensä asuu työtoverin luona. (Viite 5)
Sodan jälkeen toimitti Liisa Laakso Kansan Arkistoon Laakson ja Mäkelän käytössä olleen radiolähettimen. Purettaessa sitä lokakuussa 1992 pienestä pahvisesta matkalukusta, osoittautui, että se oli amerikkalaista valmistetta. Mutta morse-avain oli osin itse tehty. Sen korvaavaksi tarkoitettu avain jäi valtiollisen poliisin haltuun Reino Tammelundin kotitarkastuksen yhteydessä.
sodanaikainen radiolähetin
Eino Laakson viimeinen radio, amerikkalaista alkuperää, kuuluu nykyisin Kansan Arkiston kokoelmiin. Kuvassa sitä tarkastelee sodanaikainen desantti Väinö Niilo-Rämä, jolla itsellään oli aikoinaan venäläisvalmisteinen lähetin