Elokuva tuli sitten vihdoinkin katsottua ja ostettua ihan jo kotimaisen sotaleffojen tuotannon tukemisen vuoksi.
Tuosta Ruåtsalaisten seikkailuista elokuvassa luin jo täältä aikaisemmin ja ajattelin että reiluun tuntiin nyt mahtuu muutama hurrikin mukaan hetkeksi.
Mutta jollakin tapaa tuo jaksoi tosiaan ärsyttää..
En tiedä mutta mutta olisi antanut jo aikaa ja kunniaa vaikka Viron pojille
(Vilahtihan siellä tiedustelu puolella joku Viruskin hetkisen..)
jääkäri evp wrote:ned f kirjoitti samaa,kuin itsekin ajattelin.åke l sai leffan ansiosta ruotsin kuninkaalta korkean kunniamerkin.huomaa asiayhteys.
Totta hel..tissä sai,itse en aio ostaa en katsella kun jo kuullun ja luetun perusteella sodan pelasti suomen "ruotsinkieliset" länsinaapurin miesten kanssa.
Eikö tuohonkin elokuvaan paremmin olisi sopinut puhuttavaksi suomen murteita?Saanko veikata,siinä kaikki vängersivät kirjakielellä?Menikö pahasti arvaus metsään?
Vaikka vedotaankin selvään artikulointiin ja kaikki ymmärtävät kotimaista elokuvaa pitäisi silti tajuta suomalaisten ymmärtävän myös muita murteita kuin omansa.Vai onko elokuva tehty pääkaupunkiseutua varten.
Kotimaisissa elokuvissa puhutaan muutenkin liikaa kirjakieltä ja jos joku puhuu muuta on hän yleensä vähintään "tyhmä maalainen".Kyllä kelpasi sota-aikana kehä kolmosen ulkopuolinen maalaistollojen lauma maata puolustamaan,muutkin kuin ååkken sankarilliset ruotsin tyylistä puhuvat.
Kun täällä kuitenkin on joku ruotsin tyylistä kotonaan puhuva,tämä ei ole osoitettu heille vaan ååkken elokuvalle.Minäkään kirjakielellä puhu missään,80-luvun puolella kun olin helsingissä,kysyi eräs tuntematon minulta:Miksi katkaisette sanat "keskeltä",se kuullostaa hauskalta,johon vaatimattomasti vastasin:(Kirjakielinen versio)Ehtii puhumaan enemmän.
Menee taas hieman aiheesta kauas mutta eipä ole ensimmäinen kerta.
Arvosteluna ååkken elokuvalle annan,kuullun ja luetun perusteella,ison BUU:n!
Tämän ohimennen vilahtavan savolaisen panssarintuhoajakorpraalin (Ville Väisänen, katosi Ihantalassa ja sai Mannerheim-ristin katoamisensa jälkeen) puhe ei kyllä kuulostanut täysin aidolta näin savolaisen korvaan. Onko tämä niin kieroutunut murre ettei sitä osaa ulkopaikkakuntalainen opettelemallakaan?
Tosiaan, eipä tullut tästäkään sitä suurta SUOMALAISTA sotaelokuvaa. Toki kaikki kunnia sodissamme taistelleille ruotsalaisille ja suomenruotsalaisille mutta näiden kahden Lindmanin elokuvan jälkeen alkaa tuntua että toivoisi jo uutta sotelokuvaa elokuvaa puhtaasti suomalaisten sotilaiden näkökulmasta. Sellaista, tai uutta suomalaista (tai "suomalaista") sotaelokuvaa, taidetaan kuitenkin taas joutua odottelemaan pitkä tovi. En ole ainakaan itse kuullut mistään uudesta sotaelokuvahankkeesta Suomessa.
TeeJii wrote:Tämän ohimennen vilahtavan savolaisen panssarintuhoajakorpraalin (Ville Väisänen, katosi Ihantalassa ja sai Mannerheim-ristin katoamisensa jälkeen) puhe ei kyllä kuulostanut täysin aidolta näin savolaisen korvaan. Onko tämä niin kieroutunut murre ettei sitä osaa ulkopaikkakuntalainen opettelemallakaan?
Siinähän se onkin että kenelle kuulostaa ja kenelle ei.
Saattais siinä muutama ylimääräinen hikipisara irrota kun Joensuulainen näyttelijä opiskelis puhumaan sujuvasti esim.Rauman murretta
Itse katsoin juuri kyseisen elokuvan... En ole tyytyväinen, ei alkua ei loppua.
Muutenkin jotenkin sekava... Voi että harmittaa, kun odotuksenikin oli niin korkealla.
Canet wrote:Tiedoksenne: Raumalla ei ole murretta vaan oma kieli..
Murrerooleihin kannattaisi kiinnittää vain ao. alueen omia kavereita. Muuten paikalliset AINA huomaavat "väärennöksen".
Murre se on Rauman kielikin Suomen kielestä ja ainahan se joku huomaa milloin näytellään.
Jo tämän foorumin yhdistyksen lähialueella on omat murteen piirteensä,ulkopaikkakuntalainen sen huomaa,ainakin minä.
Esim.Kouvolassa on oma murteensa kuin Kotkassa...näyttele nyt sitten siinä
Kuusankoskella on omansa ja Iitissäkin väännetään hieman eritavoin, kuin muualla laaksokunnassa. Vanha Kymenmurre on sotakamreeri Erkki Vitikaisen mukaan lällätystä, jossa puhekielessä vilisee L-kirjaimia. Tyyliin: Lähletään, meilän jne. Tällä tavoin ihmiset puhuivat 40-luvulla, mutta ei kovinkaan nykyisin. Haja-asutusalueilla murre on vielä voimissaan enemmin.
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.
Se on kumma miten huomaa monien ihmisten oikein korostavan ja kovalla äänellä murrettaan tultuaan turistireissulle johonkin kaupunkiin.Monet murteet ovat siten tuttuja kun kuulee niin tietää nyt suurin piirtein mistä päin maata puhuja on saapunut.Itsellä on ollut sellainen yritys aina jossa koetan puhua kirjakielellä vaikka helsinkiin mennessä,ei vain oikein jaksa sujua kun sitten vain jossain vaiheessa huomaa puheen muuttuneen kotikulmien tyyliin.
Sotaelokuvissa voisi noin yleisesti ottaa eri murteet huomioon vaikkapa kysymällä rooleja hakevilta mistä päin olet tai sukusi on ja osaatko sen suunnan murretta vai puhutko niinkuin uutisten lukija,pääset silloin kirjurin rooliin.Jo alkaisi näyttelijöiden murteet löytyä kirjakielen asemesta.Olen lopen kyllästynyt jos kotimaisessa sotaan liittyvässä elokuvassa joku puhuu murteella,on se joko karjalan asukki/evakko tai murtaen suomea puhuva venäläinen.Armeija sen sijaan vetelee virallista kieltä.Voi ...lauta sentään.Katsotaas kun Erkki Raappanasta kertova elokuva saadaan aikaiseksi miten äijä lienee kirjakielen mestaritulkitsija.
Tämä näin omana mielipiteenäni roolituksista,vaikka puheosuudet olisivat kirjakielellä kirjoitetut.Kyllähän nyt minäkin kertoessani jollekin kaverille jostain kirjasta otetusta lauseesta puhun sen omalla tyylilläni enkä ala sitä sanasta sanaan toistamaan virallisesti.
Ihan hyvä elokuva tuo on, reilusti erilainen kuin massatuotanto kuvat. katsokaa ainaki 3 kertaa niin aukeaa paremmin.
Mulle on käyny monien kirjailijoitten kanssa samoin että, sen kirjoitus asu ei aukea kuin vasta 30-40 sivun jälkeen sitten lähtee kulkemaan.
Ei net sielä JänkäjääkärikHän Hoota joka paikHan pannu, ja kuulinko kertaakHan meän kieltä
Last edited by Pikku-Berliini on Sun Jun 15, 2008 17:10, edited 1 time in total.
