Valittuja paloja Lentorykmentti 1:n toimintakertomuksista ajalta 1.5.1942 - 31.7.1944. Toimituksen huomiot suluissa. SPK 25739 (F124/914). Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste.
20.7.(1942) sai yksi CU(-504) ilmataistelussa osumia bentsiinitankkiinsa sillä seurauksella että kone kentälle laskeutuessaan syttyi tuleen ja sen keskiosa paloi.
24.8.(1942) sai yksi CU ilmataistelussa 20 mm osuman moottoriinsa, mutta kykeni kone sitä huolimatta lentämään kotikentälle.
Raskaiden kk:n tehosta voidaan mainita esimerkkinä 5.5.43 Aunuksen kannaksella käyty ilmataistelu, jolloin eräs kahdella raskaalla runkokk:lla varustettu CU tulitti erästä Lagg-3:sta kaarrosta ja kk-sarjan osuessa viholliskoneen tasoon, se katkesi ja kone oli tuhon oma.
sussu olisi ollut erittäin tehokas kone Talvisodassa. Niitä tarjottiin Suomelle joskus 1938 32-33 kpl. Koneet menivät Ranskaan, josta sittemmin saksaliset myivät ne Suomelle. Lisäksi Norjasta saatuja sotasaaliskoneita ostettiin Suomeen.
Ei tainnut olla paljoakaan heikompi kone kuin Brewster
Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks suuri on Suomen valta. Ylituubamestari
smokeball wrote:
Ei tainnut olla paljoakaan heikompi kone kuin Brewster.
Hitaampi kuin B-239 kun Le.Lv.24 sai etuoikeuden Cyclone-moottoreihin 1941 ja kaikkiin "Sussuihin" asennettiin Twin Waspit. Lisäksi aseistus oli heikompi kuin Brewsterissä ennen .5:n asentamista. Kaartotaistelussa melko tasaveroisia.
24.8.(1942) sai yksi CU ilmataistelussa 20 mm osuman moottoriinsa, mutta kykeni kone sitä huolimatta lentämään kotikentälle.
Raportista tuskin ilmenee, millainen ammus oli kyseessä(?). Olisikohan mahdollista nilkuttaa kotikentälle, jos moottorin lohkon läpi olisi ammuttu panssarikranaatti/-ammus? Ehkäpä sirpalekranaatin moottori voi kestää, jos se ei läpäise.
Ilmajäähdytteinen tähtimoottori kestänee hiukan paremmin vaurioita kuin nestejäähdytteinen rivimoottori - kun jäähdystysneste alkaa vuotaa, ei moottori enää kauaa käy. Tähtimoottori pyörinee, vaikka kaikki "pytyt" eivät enää sytyttäisikään.
Muuan tuttu oli aikanaan Kemin lentokentällä töissä mekaanikkona ja kertoi silloisten Convair Metropolitanien 'ominaisuuksista', että niissä oli aina muutama pytty pimeänä lennon jälkeen.
Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks suuri on Suomen valta. Ylituubamestari
Convairin Pratt & Whitney -kaksoistähtimoottoreissa oli kokonaista 16 sylinteriä, joten kai siinä oli varaa parin olla pimeänä.
Karhumäen lentäjäveljeksistä kertovassa kirjassa (nyt en muista missä) kerrotaan, miten tähtimoottorista oli sylinteri murtunut. Näppärä pilotti/mekanikko sahasi kiertokangen poikki, irroitti sylinterin jääntet ja männän. Paikallinen rukkimestari sorvasi koivupuusta sylinterin kokoisen kalikan, joka sitten kiinnitettiin tyhjälle paikalle - eikä muuta kuin moottori käyntiin ja nokka kohti kotia ja varaosia. Tasapainon vuoksi oli pakko täyttää tyhjä kohta, ilmeisesti se puukalikka oli sitten aika lailla oikean painoinen - muuten olisi lento loppunut lyhyeen - josko tähän legendaan sitten voi luottaa.