Asekätkentä

[Juha Tompuri]

Jos joku asia ei ole laillista se lienee sitten laitonta.

Niin, eli taas päästään kysymykseen: Oliko teon mahdollistavat syytteet pitäneet olla:
a) asekätkennästä
b) asiakirjaväärennöksestä?

Suomen oikeuskäytäntö ja perustuslaki kieltävät kaikki taannehtivat tuomiot, ja asekätkentälaki astui voimaan vasta tammikuussa -47.
Oikea vastaus näin ollen on: b).

Myös laitonta.
Joka liittyi puolustusvoimien materiaalin kätkemiseen.

Tuomio asekätkennästä aseiden hajasijoittamiseen osallistuneille oli siis laiton.

Käsittääkseni tuomioiden perusteita oli useita, ei voida puhua vain "tuomiosta asekätkennästä".

Ja toiseksi:
Suomen oikeuskäytännön mukaan kaikki sellainen on laillista, mitä ei ole Suomen laissa erikseen kielletty - ei siis päinvastoin.

Eiköhän väärennösrikokset löydy niistä erikseen kielletyistä.

Punainen Valpo syntyi vasta keväällä 1945.

Virallisesti näin, mutta valvontakomissiolla oli näppinsä vaatimuksineen koneistossamme jo heti välirauhan solmimisen jälkeen syksyllä -44 sillä perusteella, että välirauhanehdoissa oli määrätty "sotarikollisten pidättäminen ja tuomitseminen sekä fasististen järjestöjen toiminnan lakkauttaminen sekä saksalaisten joukkojen karkottaminen Lapista". Tämä ohjasi siis jo vuonna -44 myös ValPo:n toimintaa hyvin paljon.

Käsittääkseni vasta kun Leinosta tuli sisäministeri, Valpossa alkoivat puhdistukset.
Keväällä 1945.

t: Sven

[Komendantti]

Ja lainataan nyt vielä lakia:

Suomen perustuslaissa (11.6.1999/731) säädetään:

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.
(Suomen perustuslaki, 8 §)

[Komendantti]

Joka liittyi puolustusvoimien materiaalin kätkemiseen.

Eli puolustusmateriaalin hajasijoittamiseen mahdollisen kriisitilanteen varalta. Teko ei ollut laitonta aikana, jolloin kyseiset kätkennät aloitettiin.

Käsittääkseni tuomioiden perusteita oli useita, ei voida puhua vain "tuomiosta asekätkennästä".

Kyllä. Syytekohtia oli useita, mutta rangaistus Suomen oikeuskäytännön mukaan luetaan sen rikoksen mukaan, josta laissa on luettu raskain rangaistus. Ja se oli näiden asekätkentään osallistuneille henkilöille: asekätkentä.

Eiköhän väärennösrikokset löydy niistä erikseen kielletyistä.

Kyllä. Se oli siiihen syyllistyneiltä upseereilta puhdas virkarikos, josta eivät välttämättä edes näiden alaiset olleet tietoisia. Väärennöksiin osallistuneet henkilöt ottivat siis henkilökohtaisen riskin tekoon ryhtyessään - ainakaan minulla ei ole tietoa siitä, että joku esim. Päämajassa olisi kenenkään käskenyt tehdä niin.

Käsittääkseni vasta kun Leinosta tuli sisäministeri, Valpossa alkoivat puhdistukset.
Keväällä 1945.

Kyllä, huhtikuussa. Mutta poliittinen painostus Zhdanovin ja valvontakomission toimesta olivat jo kasvamassa myös ValPo:a kohtaa jo syksyn -44 aikana.

[Juha Tompuri]

Ja lainataan nyt vielä lakia:

Suomen perustuslaissa (11.6.1999/731) säädetään:

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.
(Suomen perustuslaki, 8 §)

Tuohan on ko. tuomioiden jälkeen säädetty.

Joten käsittääkseni myös näin:

Rikoslaki

33 luku

1 § (24.8.1990/769)
Väärennys
Joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta tällaisena todisteena, on tuomittava väärennyksestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava. (13.6.2003/514)

t: Sven

[Komendantti]

Tuohan on ko. tuomioiden jälkeen säädetty.

Kyllä, tuo on viimeisin tarkastus. Sota-aikana tämän pykälän asiasisältö oli samassa muodossa.
Uuteen perustuslakiin (v. 1999) on koottu aikaisempien perustuslakien, vuoden 1919 hallitusmuodon, vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksen sekä vuoden 1922 ns. ministerivastuulain ja valtakunnanoikeudesta annetun lain, samoin kuin niihin myöhemmin tehtyjen muutosten pohjalta kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia sekä keskeisiä valtioelimiä ja niiden keskinäisiä suhteita – Suomen kansanvallan perusteita – koskevat säännökset keskitetyssä ja nykyaikaisessa muodossa.
Kumotut kohdat voi tarkastaa täältä, alareunasta (joka ei sisällä em. pykälää):
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990731

Joten käsittääkseni myös näin:

Rikoslaki

33 luku

1 § (24.8.1990/769)
Väärennys
Joka valmistaa väärän asiakirjan ... - - (13.6.2003/514)

Kyllä, juuri näin.
Ja tämä onkin lain mukaan sellainen syyte, josta todistetusti osallistuneet henkilöt oltaisiin voitu tuolloin tuomita.

[Juha Tompuri]

Joka liittyi puolustusvoimien materiaalin kätkemiseen.

Eli puolustusmateriaalin hajasijoittamiseen mahdollisen kriisitilanteen varalta. Teko ei ollut laitonta aikana, jolloin kyseiset kätkennät aloitettiin.

Käsittääksen juridisesti kysymyksessä oli kätkeminen, kun asiakirjat, varastot ja todellisuus eivät olleet yksi yhteen.

Käsittääkseni tuomioiden perusteita oli useita, ei voida puhua vain "tuomiosta asekätkennästä".

Kyllä. Syytekohtia oli useita, mutta rangaistus Suomen oikeuskäytännön mukaan luetaan sen rikoksen mukaan, josta laissa on luettu raskain rangaistus. Ja se oli näiden asekätkentään osallistuneille henkilöille: asekätkentä.

Tuomioita sai ties kuinka moni, ja käsittäkseni kaikilla se ei tullut asekätkennästä sinänsä.

Eiköhän väärennösrikokset löydy niistä erikseen kielletyistä.

Kyllä. Se oli siiihen syyllistyneiltä upseereilta puhdas virkarikos, josta eivät välttämättä edes näiden alaiset olleet tietoisia. Väärennöksiin osallistuneet henkilöt ottivat siis henkilökohtaisen riskin tekoon ryhtyessään - ainakaan minulla ei ole tietoa siitä, että joku esim. Päämajassa olisi kenenkään käskenyt tehdä niin.

Kätkentäänän johti Maavoimatoimiston päällikkö, joka käsittääkseni antoi asiasta käskyt ja toimintaohjeet.

Käsittääkseni vasta kun Leinosta tuli sisäministeri, Valpossa alkoivat puhdistukset.
Keväällä 1945.

Kyllä, huhtikuussa. Mutta poliittinen painostus Zhdanovin ja valvontakomission toimesta olivat jo kasvamassa myös ValPo:a kohtaa jo syksyn -44 aikana.

Paineita varmasti oli, sehän lienee selvä.


t: Sven

[Komendantti]

Käsittääksen juridisesti kysymyksessä oli kätkeminen, kun asiakirjat, varastot ja todellisuus eivät olleet yksi yhteen.

Kyllä, mutta perustuslaki ei antanut mahdollisuutta nostaa syytettä asekätkennästä, korkeintaan muista tekoon liittyvistä toimista, jotka tapahtuma-aikana saattoivat rikkoa lakia.

Tuomioita sai ties kuinka moni, ja käsittäkseni kaikilla se ei tullut asekätkennästä sinänsä.

Totta, en itsekään todella muista kaikkea, mistä niitä tuomioita luettiin, mutta yleisesti tuomituista puhuttiin "asekätkijöinä" - joita melko moni heistä toki olikin - , josta heitä ei kuitenkaan olisi voinut edes tuomita.

Kätkentäänän johti Maavoimatoimiston päällikkö, joka käsittääkseni antoi asiasta käskyt ja toimintaohjeet.

Sieltä on aivan hyvin voinut tulla myös näitä "tarkempia toimintaohjeita", mutta tietoa asiasta minulla ei ole...

[Juha Tompuri]

Käsittääksen juridisesti kysymyksessä oli kätkeminen, kun asiakirjat, varastot ja todellisuus eivät olleet yksi yhteen.

Kyllä

Mielestäni esim asekätkentä on esimerkki isänmaallisesta sotilaiden suorittamasta lairikkomisesta.

Kätkentäänän johti Maavoimatoimiston päällikkö, joka käsittääkseni antoi asiasta käskyt ja toimintaohjeet.

Sieltä on aivan hyvin voinut tulla myös näitä "tarkempia toimintaohjeita", mutta tietoa asiasta minulla ei ole...

Kätkentä pääsääntöisesti oli organisoitua toimintaa jota johdettiin käskyttämällä.


t: Sven

[Komendantti]

Mielestäni esim asekätkentä on esimerkki isänmaallisesta sotilaiden suorittamasta lairikkomisesta.

Laitettaisiinko muotoon:
"Asekätkennän yhteydessä tapahtuneet rikokset ovat esimerkki isänmaallisesta sotilaiden suorittamasta lairikkomisesta."

Kätkentä pääsääntöisesti oli organisoitua toimintaa jota johdettiin käskyttämällä.

Kyllä, mutta sitä ei tänä päivänäkään tunneta kunnolla, miten paljon kukakin "tiesi" (tai ei halunnut tietää) toimintaan liittyvistä yksityiskohdista.
Esimerkiksi: jos esimies käskee tai yllyttää alaistaan rikokseen antamassaan tehtävässä tai sen yhteydessä, on alainen lain mukaan velvollinen kieltäytymään siitä. Mikäli alainen kuitenkin toteuttaa käsketyn tehtävän johon liittyy rikos, ei se poista häneltä teon rangaistavuutta, että on saanut siihen selkeän käskyn esimieheltään. Korkeintaan se voi lieventää tuomiota.
Esimies voisi tietysti ehkä "rivien välissä" suullisesti passiivimuodossa kertoa, mitä tulisi tehdä ja millä vaihtoehdoilla sen voisi toteuttaa, jonka jälkeen antaa alaisen itsensä päättää mitä tekee, haluamatta kuulla miten kyseinen alainen on päättänyt kyseisen tehtävän toteuttaa. Tällöin esimies voi kuulustelussa jälkeenpäin kertoa korkeintaan antaneensa käskyn tai luvan tehdä jotain, mutta ei mitään ohjeita siitä, kuinka se tulisi toteuttaa...
Tämä on sitä kikkailua, eikä se silti poista mahdollisen rikollisen käskyn rangaistavuutta, mutta silti vaikeuttaa tai jopa estää asian toteennäyttämisen jälkeenpäin.

[Juha Tompuri]

Mielestäni esim asekätkentä on esimerkki isänmaallisesta sotilaiden suorittamasta lairikkomisesta.

Laitettaisiinko muotoon: "Asekätkennän yhteydessä tapahtuneet rikokset ovat esimerkki isänmaallisesta sotilaiden suorittamasta lairikkomisesta."

Laitetaan vaan

t: Sven

[Komendantti]

Laitetaan vaan

t: Sven

Ja vielä, itse henk.koht. olen sitä mieltä, että niin Päämajan "asekätkentään" osallistuneet herrat samoin kuin myös heidän suorina alaisinaan toimineet "väliportaan herrat" toimivat vähintäänkin erittäin esimerkillisesti, epäitsekkäästi ja isänmaallisesti toimiessaan niin kuin toimivatkin - riippumatta siitä, että joutuivat mahdollisesti tekemään myös jotain "pientä vilppiä" hyvin paljon suuremman asian eteen siinä tehtävässä, jossa heillä tuolloin oli erittäin merkittävä rooli, ja aikana joka oli äärettömän tulenarkaa ja ratkaisevaa koko Suomen epävarman tulevaisuuden kannalta.


...Jos vaikkapa joku ihminen olisi välittömässä hengenvaarassa, niin olisin ainakin itse valmis äärimmäisessä tapauksessa tekemään tarvittaessa "pieniä oikaisuja" sen eteen, että kyseinen henkilö saisi välitöntä apua - riippumatta siitä, minkä mahdollisen rangaistuksen niistä jälkeenpäin saisin.
Tätä tulkitaan lainopillisesti pakkotilaksi - ja sellaiseksi voidaan omasta mielestäni jollain tavoin tulkita myös asekätkentään osallistuneiden henkilöiden mahdolliset mutta myös kokonaisuuteen nähden pienet rikokset.

"Pelastettavan ja uhrattavan edun välisen vertailun perusteella pakkotila voidaan katsoa oikeutusperusteeksi."

Ja tähän päätteeksi siniristilippu ja Maammelaulu...!

[Juha Tompuri]

Samaa mieltä olen itsekin.
Toivoisin itseltanikin vastaavassa tilanteessa löytyvän yhtä paljon rohkeutta ja neuvokkuutta.
Toisaalta sotilasvalan ...

SOTILASVALA
Minä lupaan ja vakuutan kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta.

Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista yhteiskuntajärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tahi maan yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa.

Joukkoa, johon kuulun, sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun.

Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja miehekkäästi, totella esimiehiäni, noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää hyvin minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon myös asetovereitani kohtaan olla suora ja auttavainen. Milloinkaan en sukulaisuuden, ystävyyden, kateuden, vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjain tahi muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani.

Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä.

Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää.

http://www.cs.helsinki.fi/u/tkjunkka/sotilasvala.html
...mukainen Isänman palveleminen lakeja rikkomatta ko. laisissa tilanteissa olisi...haastavaa.
Lopputuloksenhan ainakin osittain ratkaisisi olisinko asiassa "voittaneiden" vai "hävinneiden" puolella.


t: Sven

Vähän asian sivusta:
http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... E4tkent%E4

Ja vieläkö muistat

[Komendantti]

Ehkäpä tärkein onkin tiivistetty tässä:

"Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta."

Ja vieläkö muistat
http://img246.imageshack.us/img246/9459/xxxxva6.jpg

Kyllä vain.

[Juha Tompuri]

Ehkäpä tärkein onkin tiivistetty tässä:

"Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta."

Tuota rehellisyyttä ainakaan noin niinku periaatteessa unohtamatta.

t: Sven

[Komendantti]

Tuota rehellisyyttä ainakaan noin niinku periaatteessa unohtamatta.

t: Sven

...No mutta eikös se nyt ole ihan itsestäänselvä!