BT-42 -"rynnäkkötykki" (
![Smile :)](./images/smilies/icon_smile.gif)
) oli kaiketi jotenkin välttävästi soveltuva vain epäsuoraa tulta ammuttaessa, eikä edes kovinkaan hyvä edes siihen. Syvärillä ko. vaunuja käytettiin mm. vihollisen asepesäkkeiden tuhoamiseen, mutta panssarintorjuntaan tämä vaunu oli auttamatta jäämässä tehottomaksi. Näin ollen todellisesta rynnäkkötykistä puhuttaessa voidaan melkeinpä sanoa, että BT-42:n liittäminen siihen kastiin oli melkeinpä pyhäinhäväistys...!
Näin jälkeenpäin jopa ihmetyttää se, että nähtiin vaiva rakentaa niitä yhteensä jopa 18 kappaletta. Mutta sitten toisaalta ymmärtäähän sen, että kun suuri pula ja hätä on käsillä, niin kaipa silloin koetetaan kehitellä edes jotain, josta saattaisi olla jotain hyötyä - BT-42:n osalta tuo vain ei mitenkään onnistunut, vaikka koettivat vieläpä kehitellä vaunun pääaseelle onteloammustakin, jonka läpäisykyky kuitenkin jäi tietojen mukaan aivan liian heikoksi esim. T-34 -vaunuja vastaan. Vaunun yksi heikkous oli myös se, ettei siihen ollut suunniteltu ollut minkäänlaista konekivääriä.
BT-42 -vaunujen käymä taistelu 20.6. -44 Viipurissa osoitti käytännössä kyseisen vaunun taisteluarvon - tai ehkä vielä paremminkin sanottuna niiden arvottomuuden. Taistelun lopputulos tosin oli varmaankin jo arveltavissa, olihan Viipurin muutamaa BT-42 -vaunua vastaan tulossa kolmen eri armeijakunnan modernilla ps-kalustolla varustetut panssaroidut kärkijoukot. Lagus esimerkiksi ei ollut halukas uhraamaan omia taisteluarvoltaan hieman parempia panssariyksiköitään Viipurin puolustuksen tukemiseen, ja joiden kin tietojen mukaan hän olikin tuolloin (jopa itsensä ylipäällikkö Mannerheimin antamaa käskyä vastaankin) yksi suurimpia puolestapuhujia sille, että vihollisen päähyökkäyksen tavoitten Viipurin puolustukseen ei sidottaisi mitään suuria voimia, vaan sen annettaisiin sitten vaikka joutua vihollisen valtaamaksi. Käytännössä tuohon tilanteeseen nähden ratkaisu oli lopulta aivan hyvä, olisihan se tarkoittanut esimerkiksi Laguksen ps-divisioonan yksiköiden sitomista "lopulliseen taisteluunsa" Viipurin edustalle ja kaduille, jolloin noiden joukkojen käyttö muualla olisi ollut mahdotonta. Nyt kuitenkin Laguksen ps-yksiköt - ja erityisesti
uudet saksalaiset rynnäkkötykkiyksiköt - voitiin uudelleenryhmittää jopa erittäin merkittäviin rooleihin muille painopistesuunnille, kuten Taliin - Portinhoikkaan, samoin kuin suurhyökkäyksen loppuratkaisun ajaksi vieläpä kauemmaksi Vuosalmellekin.
Tähän nähden Oeschin esikunnassa voitiin jopa viimein hyvinkin kylmästi katsoa, että vanhat ja tehottomat BT-42 -vaunut olivat lopulta "uhrattavissa" Viipurin hyvin heikon puolustuksen tukemiseen, ja Laguksen modernimmat ja tehokkaammat yksiköt vedetään irti tuolta suunnalta ratkaisevampia jatkotaisteluja varten.
Vielä lopuksi aiva lyhyesti: itse en BT-42 -vaunua osaa oikein millään mieltää rynnäkkötykiksi, vaikka sellaiseksi sitä kovasti suunniteltiinkin. Vaunua oltaisiin ehkä paremminkin voitu pitää eräänlaisena tulitukipanssarivaununa tai kenties telatykkinäkin, ...mutta käytännössä ei oikein millään todellisena rynnäkkötykkinä.
(Ja esimerkiksi: saksalaisista "esikuvista" poiketen BT-42:ssa oli mm. torni, ja jopa pyörivä sellainen...)