Bismarck

[Sturmmann]

Niin lopuksi kävi, kun ensin brittien laivatykit olivat möyhineet aluksen aivan ajelehtivaksi romukasaksi. Bismarckilla pelättin vielä loppuvaiheesa, että alus kaapataan, joten näin tapahtui.

[Canet]

Tässä taas asia, josta on väitelty aika paljon. On kyllä mahdollista, että Bismarkin miehistö teki upotustoimia, mutta mitä ilmeisemmin alus olisi uponnut muutenkin, saihan se aika pahasti siipeensä brittien torpedoista taistelun loppuvaiheessa. Täysin pitävästi asiaa tuskin pystytään selvittämään.

[Sturmmann]

Britithän olivat aivan ihmeissään, kun hylky vain kellui ja ei edes osoittanut suuria merkkejä uppoamisesta. Vaikka hävitttäjät ampuivat hylkyyn lukuisia torpedo-osumia.
Tietty jos vedenpitävät osastot ja laipiot kestävät, niin nehän pitäisi puhkaista vesirajan alta yksi toisensa jälkeen, kunnes alus hörppää tarpeeksi vettä.

[LV]

Britithän olivat aivan ihmeissään, kun hylky vain kellui ja ei edes osoittanut suuria merkkejä uppoamisesta. Vaikka hävitttäjät ampuivat hylkyyn lukuisia torpedo-osumia.
Tietty jos vedenpitävät osastot ja laipiot kestävät, niin nehän pitäisi puhkaista vesirajan alta yksi toisensa jälkeen, kunnes alus hörppää tarpeeksi vettä.

En tiedä, muistanko väärin mutta jossain kerrottiin että Bismarckiin osuneet torpedot olisivat lähinnä puhkoneet varsinaisen rungon ulkopuolella olevat torpedopanssarit, vai mikä se torpedo bulge suomeksi sitten onkaan.

[sarvipää]

Torpedo bulkheadit olivat rungon sisällä olevia laipioita. Tuolta löytyy.
http://www.kbismarck.com/proteccioni.html

[LV]

Torpedo bulkheadit olivat rungon sisällä olevia laipioita. Tuolta löytyy.
http://www.kbismarck.com/proteccioni.html

Joo, totta. Rungon ulkopuoliset torpedopanssarit taisivat olla jo tuolloin vanhentunutta teknologiaa.

Ilmeisesti asia oli niin, että torpedot olisivat repineet rungon vain kuvassa näkyvien 45 mm paksujen pitkittäissuuntaisten laipioiden ulkopuolelta.

[Wittmann]

Eipä Bismark näytä kovin huonolta atlantin pohjassakaan, joten taisi sakujen omat toimet laivan upottaa.

[Jusu]

Eipä Bismark näytä kovin huonolta atlantin pohjassakaan, joten taisi sakujen omat toimet laivan upottaa.

Tuosta linkistä melko kattava kokoelma kuvia hylystä
http://www.bismarck-class.dk/bismarck/w ... eck_1.html
Sivun alareunasta kohdasta next seuraavalle sivulle...

[jaska]

Jostain kirjasta muistan lukeneeni ,että Hood oli juuri tekemässä käännöstä päästäkseen käyttämään koko tykistöään kun Bismarckin täyslaidallisesta 3 tai useampia kranaatteja osui alukseen tunnetuin seurauksin.Ilmeisesti saksalaiset itse upottivat lähes tuhoutuneen aluksensa eikä britit pystyneet läpäisemään sen runkoa.Ehkä pitempi ampumaetäisyys olisi auttanut asiaa jolloin kranaattien tulokulma olisi ollut sopiva kannen läpäisyyn.

[Mavortius]

Nimeämällä maailman huonoimmat sotalaivat Preston haluaa näköjään kirjoittaa Hymy-lehtimäistä historiaa. Ammattimiehenä hän tietää että sotalaiva on tulos suuresta määrästä kompromisseja. Luettelemalla piilevät puutteet ei tee laivasta välttämättä maailman huonointa. Esimerkiksi panssaroinnin ns. vanhanaikaisuus ei välttämättä ole syy Bismarckin tuhoon. Lisäksi tekniikka yksin ei taistele, siihen tarvitaan myös miehistö. Bismarckin tapauksessa yhteistulos oli kiistatta maailman huippuluokkaa.

Asiaa voisi tarkastella toisestakin näkökulmasta.

Saksassa oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen tauko taistelulaivojen suunnittelussa, niin oli muuallakin. Taistelulaivoja alettiin rakentaa vasta 30-luvulla uudelleen. Laivastojen uudelleenvarustelun alkuna voidaan pitää Deutschland luokkaa, johon ranskalaiset vastasivat rakentamalla Dunkerque- luokan taisteluristeilijät johon saksalaiset vastasivat Gneisenaulla jne.

Englantilaiset rakensivat 20-luvulla kaksi taistelulaivaa, Nelsonin ja Rodneyn joissa oli
sisäänpäin kallistuva kylkipanssari. Tämä ratkaisu kuitenkaan ei ollut tyydyttävä, sillä sopivassa kulmassa tuleva järeä ammus saattoi mennä kylkipanssarin alareunan alta laivan sisätiloihin. (Nämä olisi ominaisuuksiensa puolesta ehdottomasti pitänyt sisällyttää huonojen listaan.) Seuraavassa taistelulaivaluokassa, King Georg V. britit palasivat samanlaiseen kylkipanssariin kuin Bismarckin.

Bismarck oli saksalaisen taistelulaivasuunnittelun jatkumo. Heidän mielestään pystysuora ulkoinen kylkipanssari oli koeteltu ratkaisu jota ei ollut tarpeen muuttaa, varsinkin kun he olivat kehittäneet erinomaisia panssariteräksiä.
Tämä päätös ei johtunut ainoastaan konservatiivisuudesta, vaan saksalaiset suorittivat 30-luvulla testejä järeällä tykistöllä noin 25 km:n päässä olevaan maaliin. Tuloksena oli: osumatodennäköisyys 2%, 8% osumista osui kylkipanssariin ja 92% kanteen. Jos vastustaja oli King Georg V-luokan laiva kymmenellä järeällä tykillä, joka viidennestä täysilaidasta yksi kranaatti osui. Tilastollisesti tarvitaan 50 täysilaitaa jotta voidaan taata yksi osuma kylkeen.
Tämä saattaa tuntua viisastelulta, mutta todennäköisyyksiä on pakko käyttää koska eksakteja faktoja ei ole.
Bismarckissa oli vain yksi pitkittäinen torpedolaipio, vastaavissa amerikkalaisissa ja englantilaisissa oli useampia. Tosin torpedolaipion ja laidan välissä oli panssaroimaton pitkittäislaipio jonka tehtävä oli vaimentaa torpedoräjähdyksen vaikutusta varsinaiseen torpedolaipioon.

Panssarikanteen tuli kiinnittää erityistä huomiota. Epäkohtana kansipanssarin suunnittelussa oli, että kansi suunniteltiin kaukaa ammuttuja raskaita kranaatteja vastaan, lento pommeja ei otettu huomioon. Käytännössä tämä ei koskaan tullut esiin Bismarckin elinaikana. Tirpitz tosin upotettiin lentopommilla, mutta paikallaan satamassa. Merellä Lancasterit tuskin olisivat onnistuneet osumaan liikkuvaan laivaan. Mahdolliset syöksypommittajan osumat kansi todennäköisesti olisi kestänyt.

On totta että Bismarckin panssarikansi on melko alhaalla koska painonsa takia sitä ei voitu tuoda ylemmäs vaarantamatta vakavuutta. Tätä puutetta pyrittiin kompensoimaan tekemällä yläkannesta ns. sirpalekansi joka esti kevyempien karanaattien ja sirpaleiden tunkeutumisen yläkannen alle.
Kompromissi tämäkin.

Ohjailu potkureilla on mahdollista tiettyyn rajaan asti. Bismarckin tapauksessa peräsimet jumiutuivat noin 15 asteeseen BB:hen. Tätä ei pysty kokonaan kompensoimaan potkureilla vaikka niitä olisi ollut neljä. Tämä puute on mielestäni puhtaasti spekulatiivinen.

Bismarckin uppoaminen on myös mielenkiintoinen aihe. On sanottu ettei kylkipanssaria pystytty läpäisemään. Tämä on kuitenkin aika yllättävää kun ottaa huomioon varsinkin Rodneyn ampumien 16 tuuman kranaattien ampumaetäisyyden. Brittien mukaan HMS Rodney lähestyi Bismarckia aina 4000 jaardin päähän. Huolimatta korkealaatuisesta panssariteräksestä on ihme ellei lähes suorasuuntauksella ammuttu 16 tuuman kranaatti läpäise panssaria. Kranaatin lähtönopeus on 700-800 m/s joten liike-energia on melkoinen.

Uppoamisen lopullinen syy jää arvailujen varaan. Bismarckin konehuoneesta ei pelastunut kukaan.
On kuitenkin todennäköistä että laivan päällikkö, kommodori Lindemann antoi käskyn räjäyttää pohjakaivot.
Ehdittiinkö se tehdä?

Tällaiset spekulaatiot ovat ihan mielenkiintoisia, mutta kompromissien tuomat puutteet ovat monesti piileviä eikä niillä välttämättä ole vaikutusta tapahtumiin.

Kuten Jaska totesi taistelun alkaessa Islannin vesillä saksalaisilla oli taktillinen etu. Kumpikin osapuoli eteni jonossa, Saksalaiset olivat jonossa brittien edessä jolloin britit voivat käyttää vain keulatykkejä saksalaisten täysilaitaa vastaan. Taistelun alkaessa saksalaisilla oli käytössään 8x15 tuumaa (Bismarck) ja 8x8 tuumaa (Prinz Eugen). Briteillä puolestaan vain keulatykit, 4x15 tuumaa (Hood)
ja 5x14 tuumaa (Prince of Wales). Yksi 14 tuuman tykki jumiutui ammuttuaan yhden laukauksen.

[Psjääkäri]

Paljon on kiistelty Bismarckin lopusta. Englantilaiset väittävät sen upottaneen. Toisaalta saksalaisilta sotavangilta on saatu yhdensuuntaisia vastauksi siitä että he itse laittoivat laivansa merenpohjaan, ainakin aloittivat toimenpiteet.
Kun hylky löydettiin se oli rungoltaan hämmästyttävän hyvässä kunnossa. Jos laiva olisi mennyt ulkopuolisten syiden takia pohjaan olisi rungossa havaittavissa vedenpaineen aiheuttamia vaurioita. Runko olisi osittain painunut kasaan. Jos alus on täynnä vettä upotessaan ei näitä vaurioita tule.
Voidaan oletta, miehistön ainakin vahvasti edesauttaneen aluksen upottamisessa. Dorsetshiren ampumat torpedot varmaan nopeuttivat uppoamista. No, taitaa tulla tasapeli.

[Psjääkäri]

Mutta minun pitikin kysyä, miten se kylkipanssari nyt oikein kiinnitettiin laivanrunkoon.
Jenkki panssarin kiinnitystekniikasta minulla on joku haju, mutta kuinka se oli briteillä tehty ja miten sakuilla.
Sen tiedän, että panssarin alla oli jonkinlainen lankkupeti. Pultattinko panssarit sitte varsinaiseen laivanrunkoon vai miten. Niin ja millalailla se pultattiin.