Sotilaskantakortin tilaus

[sotavanhus]

pyysin sotilasläänin esikunnasta vuonna 2006 kopioita omista sotilastiedoistani.olen kuitenkin jo niin vanha,että kehoitettiin ottamaan yhteyttä asiassa sota-arkistoon,jonne ikäluokkani kanta-kortit ym paperit on siirretty.
10.10.2006 sota-arkisto lähetti minulle kopiot kantakortit liitteineen 27 sivua.
hinta oli: 14,31 euroa.

[Rokka]

Suojeluskuntien paperitkin ovat Sörnäisten toimipisteessä ,niiltäosin ,kun ovat säilyneet ja sinne luovutetut.

Näytti olevan noin:

"Suojeluskuntia koskevia aineistoja ollaan paraikaa kunnostamassa Mikkelissä, minkä vuoksi tietty osa suojeluskunta-aineistosta on käyttökiellossa. Tarkempia tietoja käyttökiellossa olevista aineistoista saa Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteen asiakaspalvelusta. Tiedustelut pyydetään tekemään ensisijaisesti sähköpostitse.
(7.2.2008) "

[sotavanhus]

kun pyysin sota-arkistosta myös isäni sk-kortit,niin miespuolinen virkailija sanoi minulle puhelimessa;" ethän sinä vain aio julkaista niitä missään julkisesti?" vastasin,että ne tulee vain yksityiskäyttööni.

[TeeJii]

Olenko käsittänyt oikein...?

Eli haluan molempien ukkieni sotilaskantakortit, jolloin aloitan homman täyttämällä Puolustushallinnon henkilöasiakirjojen tilauslomakeen ja lähetän sen kirjeellä Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteeseen ja minulle tulee aikanaan kopiot kantakorteista ja samalla lasku?

Koska haluan kahden eri henkilön tiedot, täytänkö kaksi lomaketta eri henkilöiden (tässä tapauksessa molempien ukkieni) tiedoilla ja lähetän ne?

Hintaa tulee kotiin kopiot toimitettuina siis... paljonko, noin keskimäärin? Jotain osviittaa sain aiemmista keskusteluista, mutta pitää varmistaa ettei tule yllätyksenä iso lasku.

[Rokka]

Kaikista henkilöistä pitää täyttää oma kortti ja ne täytyy allekirjoittaa. Kortti tilaukset voi skannata ja lähettää myös tuonne toimipisteeseen.

Lomakkeen löydät tästä

kansallisarkisto.sornainen [at] narc.fi

- j o n i -

p.s. vetkutteluni päättyi vihdoin, itsekkin tilasin juuri kortit isoisästäni ja hänen kahdesta veljestä, toinen kaatui 1941, joten jäädään jännityksellä odottelemaan.

[Rokka]

Lisäksi sörnäisistä löytyy seuraavat asiakirjat:

Henkilöhistoriallisia lähteitä
Nämä lähteet löytyvät pääasiassa Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä.

Ruotsin vallan ajan armeijassa palvelleet (-1812)
Suomen sota 1808-1809 ja tätä aikaisemmat sodat
Värvätyissä ja ruotujakoisissa joukoissa palvelleet (1812-1889)
Turkin sota (1877-1878)
Asevelvolliset (1881-1905)
Venäläisissä joukko-osastoissa palvelleet (1812-1917)
Vapaussodassa valkoisella puolella olleet (1918)
Vapaussodassa punaisten puolella olleet (1918)
Heimosotiin osallistuneet (1918-1922)
Suojeluskuntalaiset (1918-1945)
Itsenäisyyden ajan armeijan asevelvolliset (1919-)
Sodissa 1939-1945 mukana olleet
Joukko-osastojen miehistöluettelot
Puolustusvoimien kantahenkilökunta (1919-)
Ruotsin vallan ajan armeijassa palvelleet (-1812)
Suomen sota 1808 ja tätä aikaisemmat sodat
Suurin osa Kansallisarkistossa olevasta materiaalista on mikrofilmikopioita Ruotsissa olevasta aineistosta. Tietoja voi kysellä myös Ruotsin Sota-arkistosta.
Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteen vanhimmat asiakirjat alkavat vuodesta 1812.

Värvätyissä ja ruotujakoisissa joukoissa palvelleet (1812-1880)
Turkin sota 1877-1878
Vuosina 1812-1880 sotaväessä olleista ei ole olemassa yhtä kattavaa hakemistoa, vaan tiedot sisältyvät vuosittaisiin joukko-osastokohtaisiin katselmusluetteloihin, joissa henkilöt eivät ole aakkosjärjestyksessä. Vaikka joukko-osasto olisi tiedossa, katselmusluetteloa on selattava läpi sivu sivulta. Tämä tekee tiedonhausta hidasta.

Varsinkin ruotuväen katselmusluetteloiden tietosisältö on hyvin niukka, eikä luettelossa välttämättä ole muita tietoja kuin henkilön nimi ja joukko-osasto. Jos joukko-osasto ei ole tiedossa, sitä kannattaa yrittää selvittää esimerkiksi kirkonkirjojen avulla. Turkin sotaan osallistuneista löytyy tietoja Suomen kaartin katselmusluettelosta.

Päällystön osalta erityisen suositeltava matrikkeli on Kaarlo Wirilanderin "Suomen armeijan upseeristo, aliupseeristo ja sotilasvirkamiehistö 1812-1871 (1880). Officerare, underofficerare och sivilmilitärer vid Finlands armé 1812-1871 (1880).

Asevelvolliset (1881-1905)
Vuonna 1878 säädetyn lain nojalla Suomessa toimeenpantiin yleinen asevelvollisuus vuonna 1881. Kaikki miehet tulivat kutsuntoihin sinä vuonna, jona he täyttivät 22 vuotta. Käytännössä asevelvollisuus koski vuosina 1859-1883 syntyneitä, koska sotaväki hajotettiin vuosina 1901-1905.

Asevelvolliset jakaantuivat kolmeen ryhmään. Huomattava osa vapautettiin jo kutsunnoissa asepalveluksesta sosiaalisista tai terveydellisistä syistä. Jäljelle jääneistä pienempi osa (28 000 miestä) joutui johonkin joukko-osastoon aktiivipalvelukseen kolmeksi vuodeksi. Useimmat (90 000 miestä) palvelivat ns. reservikomppanioissa, jotka harjoittelivat yhteensä 90 päivää kesäisin kolmen vuoden aikana. Se, millaisia tietoja henkilöstä löytyy, riippuu kategoriasta, johon hän kuuluu:

Periaatteessa kaikki asevelvolliset on merkitty kutsuntaluetteloon
Reservikomppanioissa palvelleista ei yleensä ole muita tietoja kuin komppanian päiväkäskyissä olevat merkinnät harjoituksiin saapumisista ja poistumisista - kolmas tavallinen merkintä on maininta korvauksesta, joka maksettiin omien saappaiden käytöstä
Vain aktiivipalveluksessa olleista pidettiin joukko-osastossa kirjaa, johon merkittiin henkilötiedot, sotilasarvo, mahdolliset ylennykset jne.
Venäläisissä joukko-osastoissa palvelleet (1812-1917)
Tietojen löytäminen venäläisistä sotilaista on yleensä erittäin vaikeaa. Venäjän maavoimien ja laivaston arkistot on pääosin luovutettu Neuvostoliittoon 1920-luvulla Tarton rauhansopimuksen ja arkistojenvaihtosopimuksen perusteella. Jäljelle jääneet arkistojen rippeet ovat venäläisten sotilasasiakirjojen kokoelmassa.

Vapaussodassa valkoisella puolella olleet (1918)
Valkoisella puolella taistelleista ei ole olemassa yhtä kattavaa hakemistoa, josta osallistuminen sotaan, joukko-osasto tai muut sellaiset seikat voitaisiin nimen perusteella todeta. Henkilöluettelot ja -hakemistot ovat hajallaan eri arkistoissa ja esimerkiksi sotilaskantakorttia ei usein ole henkilöstä.

Jos joukko-osasto ei ole tiedossa, tietojen löytyminen on epävarmaa. Näin on erityisesti, jos henkilö on selvinnyt sodasta vahingoittumattomana. Sodassa kaatuneista on koottu kattavasti tietoja ns. Boströmin kokoelmaan (julk. painettuna nimellä "Sankarien muisto").

Keväällä 1918 otettiin valkoiselle puolelle miehiä vuoden 1878 lain nojalla. Tällöin jäljille voi päästä kutsuntaluettelosta, jos sellainen on olemassa. Pitää kuitenkin tietää kohdehenkilön asuinpaikkakunta. Kutsuntaluetteloita on tavallisimmin laadittu v. 1894-1896 syntyneistä. Muiden henkilöiden osalta paras lähtökohta etsinnöille ovat Sörnäisten toimipisteessä olevat hakemistot vapaussodan muistomitalilla ym. kunniamerkeillä palkituista henkilöistä (tästä ja muista lähteistä ks. Hämäläinen, Erkki J.: Sukututkija vapaussoturin jäljillä. Genos 4/1992, s. 101-124).

Vapaussodassa punaisella puolella olleet (1918)
Tietoja punaisista voi kysyä Kansallisarkiston ohella Työväen Arkistosta tai Kansan Arkistosta. Sörnäisten toimipisteestä löytyvät Vapaussodan historian komitean arkistossa olevat luettelot punaisista kaatuneista. Luettelossa on tavallisesti henkilön nimi, kuolinaika, paikkakunta ja mahdollisesti jokin huomautus.

Heimosotiin osallistuneet (1918-1922)
Heimosotiin osallistuneista ei ole olemassa yhtä kattavaa hakemistoa, josta osallistuminen sotaan, joukko-osasto yms. seikat voitaisiin nimen perusteella helposti todeta. Tietojen löytyminen on epävarmaa, vaikka lähtötiedot olisivatkin hyvät, sillä erityisesti Aunuksen ja Karjalan retkiltä ei ole säilynyt kaikkia asiakirjoja ja arkistot ovat usein huonokuntoisia ja sekaisin.

Suojeluskuntalaiset (1918-1945)
Suojeluskunnan jäsenistä pidettiin tavallisesti kortistoa, joka löytyy suojeluskunnan arkistosta. Valitettavasti nämä henkilökortistot eivät ole yleensä säilyneet, ainakaan täydellisinä. Lisäksi kortistot ovat usein menneet sekaisin. Tietoja voidaan yrittää etsiä, jos suojeluskunnan nimi on tiedossa.

Itsenäisyyden ajan armeijan asevelvolliset (1919-)
Sodissa 1939-1945 mukana olleet
Joukko-osastojen miehistöluettelot
Sörnäisten toimipisteen käytetyin henkilöhistoriallinen lähde on sotilaskantakortit, jotka tulivat käyttöön 1920-luvun alussa. Niitä ennen käytettiin sotilaskantakirjoja. Sotilaskantakirjoja pidettiin joukko-osastoittaan, eikä niihin ole yhteistä nimihakemistoa; siksi on tiedettävä joukko-osasto, jossa henkilö on palvellut.

Sotilaskantakortista näkyvät merkinnät asevelvollisuuden suorittamisesta, palvelusaikatiedot, joukko-osastot, ylennykset, tärkeimmät taistelupaikat, kunniamerkit yms. Kannattaa kuitenkin huomioida, että esimerkiksi kunniamerkkitiedoissa saattaa olla puutteita.

Kantakortin liitteenä on yleensä asiakirjoja, joissa on tietoja henkilön terveydentilasta. Kantakortit ovat tärkein lähde, kun lähdetään selvittämään osallistumista sotiin vuosina 1939-1945. Kantakorttitietojen pohjalta on mahdollista jatkaa muihin lähteisiin. Lähtötiedoiksi riittää nimi ja syntymäaika.
Joukko-osastojen miehistöluetteloita löytyy eri yksiköiden arkistoista vaihtelevasti. Luetteloiden tarkka ajoittaminen on usein vaikeaa ja niiden tiedot puuttellisia.

Puolustusvoimien kantahenkilökunta (1919-)
Puolustusvoimien kantahenkilökunnassa palvelleista löytyy sotilaskantakorttien lisäksi tietoja myös ns. nimikirjaotteiden kokoelmasta.

[TeeJii]

Hinta kotiin toimitettuna 2-3 kortille ei siis liene hirvittävä (n. 15-20€), mitä tuolta Homie74:n viestistä edelliseltä sivulta sain pääteltyä? Jos kerran noin edullisesti selviää niin taidanpa laittaa samoilla tulilla tilaukseen myös -44 kadonneen mummoni veljen kantakorttikopiot.

[S.Kolkka]

Tuo hinta pitäisi kyllä riittää komeasti. Jos ilmenee mitätahansa asiaan liittyvää epäselvyyttä ,ota empimättä yhteyttä arkistoon ja kysy. Ovat erittäin avuliaita selvittelemään ko asioita.

[Rokka]

3 henkilön kantakortit tulivat !

Kaikki ovat aivan erilaisia nippuja, yhdessä nipussa on Kaksi erillaista A korttia, lisäksi kortit K ja V, yhdellä velejeksellä on 3 erilaista A korttia ja vanhimmalla joka kaatui 1941 löytyy kaksi A ja yksi C kortti, lisäksi myös lääkärikortti, sotilaspassi ja ansioluettelo ?

Mutta mitä nämä A,B,C K ja V näissä korteissa tarkoittaa, kaikki kortit on käsin kirjoitettu ja hieman eri tiedoilla, siis kohtia jätetty täyttämättä, osassa on laatimispäivämäärät ja leimat osassa ei ? yhdessä lukee jäljennös, mutta se on melko erilaisilla tiedoilla !

Onko tämä ansioluettelo ainastaan valtioon työsuhteissa olleisiin, koska tämä kaatunut veljeksistä toimi rajalla töissä ennen sotia ? Se on kaikista näistä papereistä selkein !

Suojeluskunnista ei ole mainittu muuta kuin mihin suojeluskuntiin ovat kuuluneet.

- j o n i -

- j o n i -

[Rokka]

Niin hintaa tuli noille kopiolle 22 euroa verolla ? Ei paha, muttei niinkään valaisevaa kuin odotin

[TeeJii]

Kuinkas pitkä oli toimitusaika noille? Itse laittelin postiin viime maanantaina paperit, tilaukseen kolmen henkilön paperit, vielä ei ole mitään kuulunut.

[Rokka]

Ei siinä kauan nokka tuhissut, Laitoin noi korttitilaukset .pdf muodossa sähköpostilla näköjään 17.3. Seuraavana päivänä kysyivät kaivetaanko suojeluskuntietoja, kun olin niitäkin kysellyt ?

Lähete tänne päin oli siis kirjattu 25.3.2009 eli melko pikaan tulee !

- j o n i -

[TeeJii]

Suojeluskuntaan ei tietääkseni kukaan noista kolmesta henkilöstä kuulunut.

Syntymäajan ja -paikan (samoin kuin kuolinajan ja -paikan) suhteen oli hieman epäselvyyttä, kahdelle henkilölle löydettiin tarkka syntymä- ja kuolinaika (toisen muisti mummoni ja toinen, -44 kadonnut sukulaismies, löytyi netistä sodissa menehtyneiden tietokannasta syntymäaikoineen, -paikkoineen sekä katoamisaikoineen ja paikkoineen). Kolmannen henkilön paperit piti laittaa ainoastaan syntymä- ja kuolinvuodella varustettuna, tarkkoja päivämääriä en millään saanut käsiini vaikka kävin läpi hirvittävän nipun papereita ja sukulaisilta kyselin enkä hautausmaallekaan viitsinyt toiselle paikkakunnalle lähteä. Kaipa osaavat soittaa mikäli niitä tietoja tarkemmin kaipaavat...

[High Power]

Tilasin ukkini ja hänen veljensä kantakortit. Kestiköhän pari viikkoa kun saapuivat. 22 kpl. kopioita. Loppusumma 13.15 euroa. Ei paha!!

[TeeJii]

Odotetut kantakortit tulivat tännekin... ainakin melkein!

Toisesta ukistani tuli hirvittävä määrä paperia, jopa hammaskarttoja myöten. Toisesta ukista taas vain muutama erilainen kantakortti ja kolmannen sukulaismiehen kantakorttia ei kuulemma oltu etsinnöistä huolimatta arkistosta löydetty, muuta materiaalia ja mm. tietoja hänen katoamiseen liittyen kylläkin. Kokonaiskustannukset olivat yhteensä noin 29€ - ei paha.

Nyt vain innolla tutkailemaan ja selvittelemään joukko-osastojen lyhenteitä.