Missähän tämmöinen on

[HL/A]

Eikös tuossa kuutostien levennystyömaan vieressä Korkea-ahon risteyksessä ole venäläisten hautapaikka

[S.Kolkka]

Muistelen jostain lukeneeni sielläpäin olevan haudan ,joka on sähkölinjalla ...

[Tulenjohtomies]

Korkea-ahon risteyksessä ole venäläisten hautapaikka

Muistelen jostain lukeneeni sielläpäin olevan haudan ,joka on sähkölinjalla ...

Tätä tarkoitatte...mutta nyt ei kuitenkaan olla siellä.

[tokarev38]

noita hautoja on täällä kolmessa eri paikassa...

[Tulenjohtomies]

Se on nyt näköjään paikallisten "veijarien" lähdettävä tutkimaan omaa lähiympäristöään kun tätä paikkaa ei tiedetty.
http://kartta.lappeenranta.fi/Web/Defau ... nguage=fin

[High Power]

[Paatti]

Kuva on melko huono, mutta mistä?

[Tulenjohtomies]

Lännemmäs on tultava, vaan Utin valleilta itään.

Onko se lentokentän panssariesteeltä, mikä näkyy 6-tieltä?

http://www.valkealankylat.fi/kulttuuri/ut-uimm.html
Salpalinjan rakentajien muistokivi: Utin lentokentän itäpuolelle rakennettiin Talvisodan aikana kivilohkareista panssariesteitä, jotka kuuluivat osana Salpalinjana tunnettuun puolustuslinjan rakenteisiin. Tehtävään oli määrätty Pohjanmaalta kotoisin olevia nostomiehiä. Muistolaatta on kiinnitetty kiveen 1970- tai 1980- luvulla rakentajien toimesta.

...näillä esteillä ei kylläkään ole oikein mitään tekemistä Salpalinjan kanssa,Kymijokilinjan kanssa kylläkin.

[Paatti]

Tuo laatta sijaitsee kirkonvuoren pohjoispäässä ja kaivantoja on siitä itään kaartaen etelään. Korsuja kirkonvuoressa ja Marjomäessä. Toinen laatta tossa Marjomäki sanan i kirjaimesta 150 metriä itään.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ool=siirra

[Kauko Partio]

Tirvan linnoitteista. Olen käynyt joskus tuolla iltarasteilla. Kartassa oli erityinen merkki "syvä juoksuhauta".

Nuohan ovat vesistön itäpuolella. Siitä voisi päätellä, että ne on rakennettu torjumaan lännestä tulevaa vihollista.

[Komendantti]

- - Nuohan ovat vesistön itäpuolella. Siitä voisi päätellä, että ne on rakennettu torjumaan lännestä tulevaa vihollista.

Mikäli tarkoitat noita jäsen Paatin kartalla näkyviä mäkiä (Kirkonvuori, Marjomäki), niin ne ovat selvästikin taktisesti nähtynä hallitsevina maastonkohtina tuon kyseisen alueen avainkohtia, eikä silloin ole erityistä sotilaallista merkitystä sillä, ovatko ne jokiuoman itä- tai länsipuolella - kyseistä maastonkohtaa kun voidaan esimerkiksi käyttää tehokkaasti niin ilma- kuin pintatähystykseen samoin kuin jokilinjan puolustuksen eräänä merkittävänä sillanpää-puolustusasemanakin, tarvittaessa mihin pääpuolustusilmansuuntaan tahansa.

[Komendantti]

Voi verrata vaikkapa Äyräpäänharjun merkitykseen Vuosalmen alueen puolustuksessa.

No siinä on oikein hyvä vertaus. Tuon Kirkonvuori-Marjomäki -maaston tekee silti vieläkin arvokkaammaksi kuitenkin se, ettei se rajoitu miltään sivultaan mihinkään laajempaan aukeaan, jonka kautta tai yli esimerkiksi vastustajan panssariyksiköt tai suora-ammuntaan ryhmitetty tykistö kykenisivät kauempaakin lähes esteettömästi vaikuttamaan sillanpäätä puolustavaan joukkoon, kuten esimerkiksi Äyräpäässä osittain tapahtui.

[Kauko Partio]

Ajatukseni oli, että linnoitteet olisivat venäläisten 1. maailmansodan aikana rakentamia. Samoja mitä on esim. Iitissä.

Kartan tarkempi tutkiminen paljastaa, että juoksuhauta on mäen itäpuolella ja estekivet juoksuhaudan itäpuolella. Sopii kovin huonosti siihen tilanteeseen, että vihollinen tulee lännestä.

Eli nämä ovat 1939 - 44 välillä rakennettuja. Onko joen länsipuolella vastaavia linnoitteita?

[Komendantti]

Kartan tarkempi tutkiminen paljastaa, että juoksuhauta on mäen itäpuolella ja estekivet juoksuhaudan itäpuolella. Sopii kovin huonosti siihen tilanteeseen, että vihollinen tulee lännestä.

Oletetaanpa esimerkisi, että vastustajan joukot ovat murtaneet läpi Luumäen-Kaipiaisten suunnalta ja pyrkii levittämään joukkojaan edetessään kohti länttä. Yksi luonnollinen sivustavarmistussuunta olisi tällöin ollut (ja olisi edelleenkin) selkeästikin Tirvan-Rämälän kautta kulkevien teiden suuntaisesti pohjoiseen ja luoteeseen, ensisijaisena tavoitteenaan Mikkeliin johtavan VT15:n tasa.
Eli: miten ja mistä em. joukot pyrkisivät etenemään? Ensisijaisesti hyökkäämällä panssari- ja jalkaväkiyksiköillä VT6:lta pohjoiseen Kiurin tien suuntaisesti, joka kulkee aivan Marjomäen länsipuolelta. Tämän vuoksi on täysin luonnollista - ja jopa perusedellytys - , että puolustaja ryhmittää Marjomäen maastossa joukkonsa siten, että se kykenee torjumaan pohjoiseen suuntautuvan hyökkäyksen tien suuntaisesti, ja samalla myös pitämään kyseisen toimintasuunnan ensimmäisen selkeän maastollisen avainkohteen, joka on siis Marjomäki. Tällöin siis kaikki puolustukselliset valmistelut tulee alueella tehdä siten, että puolustaja kykenee torjumaan kaikki Marjomäkeä vastaan kohdistetut hyökkäykset erityisesti sen vierestä kulkevan tien suunnalla, siis lounais- ja länsipuolelta - mutta aivan luonnollisesti myös itäisemmiltäkin suunnilta puolustusalueen sivustasta tai selustasta, jotka ovat erittäin odotettavissa olevia suuntia mäellä olevia joukkoja vastaan koukkaavalle jalkaväelle.

Eli nämä ovat 1939 - 44 välillä rakennettuja. Onko joen länsipuolella vastaavia linnoitteita?

Eipä ole tietoa, mutta sotilaan silmin karttatiedusteltuna lähtisin nuuskimaan aivan ensimmäiseksi Kirkonvuoren vastapäätä joen länsipuolella olevan Kiimäen maastoja, josta ehkä voisi jotain tehtyjä puolustusvalmisteluja löytyä. Voisin melkein myös veikata, että jotain pientä on saatettu myös tehdä joen länsipuolella olevassa Virranmäen jokilinjaa lähempänä olevassa maastossa.
Myös syvemmällä pohjoisessa saman tien suunnassa olevat Esanvuori ja Korkiamäki olisivat erittäin merkittäviä puolustuksellisia maastonkohtia, mutta epäilenpä vahvasti, ettei niille ole missään vaiheessa tehty juuri mitään puolustusvalmisteluita.


Ja silti ei ole sekään kai mitenkään aivan mahdotonta, että venäläiset olisivat aikanaan rakentaneet Marjomäkeen jotain linnotteita, mutta...

[Paatti]

Asemat on selkeästi kaivettu idästä / etelästä tulevaa vihollista ajatellen. Joen länsipuoli on tarkistamatta, eli itselläni ei ole tietoa onko kaiveltu vai ei. Esanvuoressa ei ole mitään silmiin sattunut.
Tirvalla on esim Kalliosalmen rannassa kivistä panssariestettä ja paikka on todellakin niin sivustassa, että esteet on rakennutettu täysin harjoitusmielessä eli varmasti muutenkin osa linnoitustöistä on teetetty todella toisarvoisiin asemiin.