4./JR5 muutaman päivän Sotapäiväkirja

[M-39]

[JR33]

Erinomaista toimintaa etsiä näitä sotapäiväkirjoja, vielä kun löytyisi 7. komppanian, isäukko haavoittui 14.2. Punnuksella.
Taidanpa kaataa illalla pitkään lasiin 013+puolukkamehua.

[Mangrove]

[...], vielä kun löytyisi 7. komppanian, isäukko haavoittui 14.2. Punnuksella.

Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste. 7./JR 5:n SPK 898.

11.2. 18,00. Lähti kompp. suorittamaan vastaiskua Kannilaan.

12-15.2. Oli kompp. puolustusasemissa Punnuksen kylässä. Suorittaa välillä hyökkäyksiä vih. valtaamia tukikohtaa vastaan. Menetykset kaat. 16, kadonnut 1 ja haavoittuneita 42.

16.2. 18,50. Lähti kuormasto vetäytymään taaksepäin. Kompp. tuli edestä suksilla seuraten myöhemmin kuormastoa.

17.2. 4,00. Saapui kuormasto Äyräpään kylän reunaan.

[JR33]

KIITOKSET Martille, erinomaista toimintaa!!!
Tässä ote Saarennon kirjasta Kymenlaaksolaisrykmentin mukana talvisodassa

[JR33]

Ja hiukan taustaa, rykmentin koko oli sodan syttyessä n. 3000 miestä!

[Seppo Jyrkinen]

Jos laskee, että rykmentin määrävahvuudesta (3.613) noin 60% oli etulinjassa, ja 1.500 miehen tappioista 90% kohdistuu etulinjaan, niin menetykset juoksuhautatasolla ovat olleet 62%. Komppanioissa on varmasti esiintynyt 70%, jopa 80% menetyksiä.

Omalta varusmiesajaltani 70-luvulta jäi mieleen nyrkkikaava, jonka mukaan joukko-osastoa kutsutaan tuhotuksi, jos se menettää 20% miehistään joko kaatuneina tai haavoittuneina. Eli osasto pitää vetää pois toiminnasta huoltoa ja täydennystä varten. Onko muistikuvani 20% kaavasta oikea, vai muistanko väärin?

[JR33]

Ei ollut talvisodan aikana reserveissä varmaankaan paljoa miehiä, jos JR5:n reservit oli tuossa vaiheessa esikuntakomppanian toimitusmiehet ja pioneerit, eli jokainen oli käsketty tukkimaan aukkoja.
Sivulla on myös maininta Nurmon miehistä, jotka saapuivat Vuoksen alapuolisiin maastoihin ennen kohtalokasta maaliskuun 5. päivän hyökkäystä.
Yksi setämies komennettiin helmikuun alussa Punnuksen alueelle ajomieheksi, ei ollut sekään homma kaikkein parhaita siinä vaiheessa kun ajaminen oli pelkkää haavoittuneiden ja kaatuneiden ajoa taaksepäin. Joukothan oli talvisodassa perustettu pääosin kylittäin ja pitäjittäin, siinä on mätetty tuttuja kyytiin.