Säkkijärven Ristniemi ?

[vilipoika]

Säkkijärven Ristniemessä oli ennen sotia ja sotien aikana rannikkotykistön varuskunta. Olen vähän yrittänyt etsiskellä siitä tietoja, mutta aika huonolla menestyksellä.
Olisikohan jollain havaintoja, mistä Ristnemi aiheesta löytyisi lisää tietoja ?

[Sturmmann]

Sota-arkistosta kannattaa etsiä!

[Tulenjohtomies]

Olisikohan jollain havaintoja, mistä Ristnemi aiheesta löytyisi lisää tietoja ?

http://erkkimarttila.blogspot.com/

[Canet]

Muistaakseni Arvo Kokon 1950 ilmestyneessä kirjassa "Mantsi, Järisevä, Koivisto - Karjalan kuulut linnakkeet" oli juttua myös Ristiniemestä. Saattaa löytyä kirjaston varastosta - tai antikvariaatista. Myös kirjassa "Koivisto ja Viipurinlahti 1939-44" (useita tekijöitä, 1958) taisi olla jotain asiaan liittyvää.

Lyhyesti sanottuna Ristiniemessä oli rannikkolinnake, jonka pääaseistuksena oli 2 kpl 305 O 52 -kanuunaa - eli suurinta Suomessa käytössä ollutta tykkiä. Linnake osallistui talvisodan taisteluihin pääasiassa yhdellä tykillä, koska toinen rikkoutui heti alkuunsa. Jäljelle jääneellä putkella ammuttiin n. 150% sen kestoikään nähden. Kuluneisuus vaikutti kantamaan, mutta "terveiset" menivät perille. Yksikin n. 470 kg:n miinakranaatti teki melkoista jälkeä. Aseesta tietoa tässä: http://www.navweaps.com/Weapons/WNRussi ... _m1907.htm

Tässä yksi tulenjohtajan muistelma (siellä muun tekstin joukossa): http://www.rannikonpuolustaja.fi/rp101/evkurki.htm

Ja tässä saman lehden toisen numeron juttua: http://www.rannikonpuolustaja.fi/rp100/tsota60.htm

Tuo edellä ollut Tulenjohtomiehen linkki oli hyvä! Eikä mitään tiedä, vaikka saataisiin lisätietoa yhdeltä foorumin jäseneltä, joka on tarkemmin tutkinut näitä asioita..

[smokeball]

Canetin mainitsemissa teoksissa on jotain pientä alkajaisiksi. Muistaakseni juuri tuon toisen tykin rikkoontumisesta oli juttua... Yli kymmenen vuotta aikaa, kun luin viimeksi, pitänee ottaa taas esille.

[vilipoika]

Olen pari kertaa käynyt näiden valtavien tykkien asemapaikoilla. Paikalla on vaikuttavat jäänteet mahtavista asemista, paikallemeno edellyttää nykyisin rajavyöhykeluvan, mutta alan harrastajien kannattaa sellainen hommata. Rannikkotykistö on ainakin meikäläiselle puskajussille mystinen aselaji johon kyllä kantsii tutustua, varsinkin historiallisissa kohteissa. Taitaa olla että nykykäytössä ei enää perinteistä rantapyssyä edes tunneta ?

Ristiniemen patteri valmistui 1939. Patterin toisen tykin putki halkesi usean metrin matkalta 20.2.1940. Toisella tykillä ammuttiin 298 laukausta , tulitus kohdistui Viipuriin johtavien teiden suuntaan Makslahden alueella 20.2., Tuppuran linnakkeen tukemiseen 2.3., Teikarin puolustustaistelujen tukemiseen 3.-4.3. ja Ristniemeen suuntautuneen hyökkäyksen torjuntaan.
Eräs Ristniemen tykkijättiläisen tärkeimmistä tehtävistä oli estää vihollisen eteneminen Viipurinlahdella suomalaisjoukkojen selustaan. Talvisodan jälkeen Ristniemen tykit räjäytettiin, eikä niitä jatkosodassa kunnostettu.

TIETOJA 305 MM:N (12") RANNIKKOTYKEISTÄ SUOMESSA
Putkia saatiin Inon linnakkeelta 5 kpl ja panssarilaiva Emperor Aleksander III:lta 8 kpl 1940 Ransakan lahjoituksena sekä Virosta 4 kpl 1941.
Vuonna 1939 tykkejä oli asennettuin seuraavasti:
- Viipurin lohkon Ristniemessä 2 kpl
- Helsingin lohkon Kuivasaaressa 2 kpl
- Helsingin lohkon Mäkiluodossa 2 kpl
- Hangon lohkon Örössä 2 kpl

12" tykkejä asennettiin rt-linnakkeille taisteluun panssarilaivoja vastaan.
- putken pituus 15,85 metriä
- tykin kokonaispaino 150 tonnia
- perääntyvien osien paino 60 tonnia
- putken paino 50 tonnia
- lukon paino 2 tonnia
- Kaksoistornin painot olivat
- kaksoislieriö 135 tonnia
- lavettipöytä 140 tonnia
lavetti, haarukka, kehto ja kilpi 650 tonnia
- kiinteät panssarit 200 tonnia
- liikkuvat panssarit 300 tonnia.

Suurin kantama oli yli 40 kilometriä (korotus +52 astetta). Tulinopeus oli noin 0,5 ls/min. Kranaatteja oli erilaisia, keskimääräinen paino oli 450 kiloa. Ruutipanos oli keskimäärin 145 kg. Putken kesto normaalisti 185 laukausta. Miehistö: 5 upseeria, 26 au + 62 m, yhteensä 93 miestä.

(Lähteet: Ave Enqvist: Itsenäisen Suomen rannikkotykit 1918-1998 ja Rannikkopuolustaja-lehti 1/2000)

[Tulenjohtomies]

Olen pari kertaa käynyt näiden valtavien tykkien asemapaikoilla.

Onkohan ne matkakuvat täällä milloin nähtävillä?

http://www.nortfort.ru/coastal/foto_rist1_e.html

Reino Arimo.Suomen linnoittamisen historia 1918-1944

[smokeball]

On se vaikuttava sotakone ja kun ajattelee Suomen rannikkoa reunustanutta linnoitusketjua kokonaisuudessaan... Se kaikki oli tietysti alkuaan sitä suurta Pietarin linnoitussysteemiä ja sen modernisointia. Hyvä, että venäläiset teki linnoitukset, olisivat jääneet visulta Suomelta tekemättä, jos alusta olis pitänyt aloittaa - ehkä talvisotaan mennessä olisi ollut komitean ensimmäinen suuntaa antava muistio kasassa.

[jaska]

Eipä kyllä ihan pienellä laivastolla Viipurin lähelle olisi päässyt.Talvi sitten teki tepposet ja jäädytti venäjän pojille reitin.Onneksi sentään rt.lle oli kohtuullisesti ammuksia joten aika monen aronpojan matka päättyi noiden linnakkeiden tuleen!

[Canet]

Järeä rannikkotykki on JÄREÄ - tosin kuin eräät muut aseet, joita toimittajat sellaisiksi sanovat. Kun tuli aikoinaan palveltua rt:ssä (kuten nimimerkkikin kertoo..), niin on myöhemmin tullut kerättyä alaan liittyvää kirjallisuutta. Hyllyssä on mm. tuon 305 O 52:n tykkiopas. Pitänee skannata.. Ja Örön tykeistä tuli joskus tehty omilla valokuvilla ja tuon tykkioppaan kuvilla täydennetty kirjoitus - jonkinlainen kuvaus tykeistä ja niiden toiminnasta. Ristiniemen tykithän olivat Öröstä siirrettyjä - sinne jäi vielä 2 samanlaista tykkiä, jotka ovat edelleen paikoillaan.

Eli tarinaa 305 o-tykistä halukkaille word-tiedostona (on aika iso kun on niitä kuvia, ehkä pitää paistaa levylle) - "tilaukset" yv:nä. Tuon tykkioppaan osalta pitää palata asiaan joskus tammikuussa, kun olen ehtinyt skannailla..

Hyvä lähde rt:stä kiinnostuneille on justiinsa tuo edellä mainittu Ove Enqvistin kirja.

Suomella oli Venäjän perintönä suurvallan rannikkotykistöjärjestelmä Suomenlahden pohjoisrannikolla - itse asiassa se lienee ollut yksi harvoista aselajeista, joka itsenäisyyden alkuaikoina oli riittävän vahva tehtäväänsä (sitäkin tosin vain rajoitetulla alueella) - siis kalustollisesti - henkilökunnasta oli kyllä aluksi paha pula.

Perinteinen, kiinteä rannikkotykistö on käytännössä tullut tiensä päähän myös Suomessa. Ampumakuntoisia tykkejä on vielä jonkin verran, mutta taitaapa olla niin, että uusia tykkimiehiä niihin ei enää kouluteta - ja linnakkeet alkavat olla kylmillään ja yhä useampi kokonaan lopetettuna - tykit purettu tai paikoilleen dekottu.

[smokeball]

Se on veli Canetilla sellainen harrastuskohde, ettei kannata vaimolle edes ehdottaa rautatavaran hankintaa kotipihan somisteeksi.

Nykyisillä aseilla nuo kiinteät asemat olisivat kai turhan helppoja tuhota täsmäpommeilla. Erilaiset liikkuvat ohjusjärjestelmät ovat saattaneet rannikkotykistön sinne nostalgiseen hämärään. Kunhan nyt killat pystyisivät pitämään edes yhden tykin kunnossa sadatta itsenäisyyspäivää varten.

[vilipoika]

Niin se vaan menee. Sata vuotta sitten oli meren herruus sodan kovinta voimaa edustava. Vielä toisessakin maailmansodassakin panssarilaiva oli paha vihollinen, jota vastaan piti varustautua millä hinnalla hyvänsä. Vielä 1980 luvulla Suomi linnoitti rt-asemia osittain varmaan yya sopimukseen liittyen. Osa rahoituksestakin taisi tulla sitä kautta.
Onpahan maailma muuttunut ja uhkatekijät toisenmoiset. Kukakohan lähtisi Suomea valloittamaan panssarilaivoilla ?
Rannikkotykistön linnakkeet, niin Pietari Suuren Merilinnoituksen -, kuin myös mm. Ristiniemen patterin osalta ovat maamme sykähdyttävintä historiaa johon on syytä perehtyä myös puskajussienkin.
Ristiniemen linnoitukset lienevät lähes ainoita suomalaisten rakentamia järeitä rt-linnoituksia.

[vilipoika]

Ilmakuva ristiniemen kohteesta on tosi vaikuttava ja selkeyttävä.
Hyvä, että tietoja on nyt tullut. Harmi vaan että jouduttiin viime keväänä lähtemään kohteelle jotakuinkin tyhjin käsin. Asiantuntemustahan on nyt löytynyt vaikka kuinka apaljon. Kiitos siitä nytkin.

[Canet]

Aika ajoi täsmäaseiden myötä ohi kiinteiden linnoitteiden ja aseiden. Vähän aikaa koettiin sinnitellä harhamaalien kanssa - esim. 120 TK:lle on olemassa kauko-ohjattava valelaite, joka pystyy ampumaan paukkulaukauksia. Kilven alle saa tietysti myös lämpölähteen. Ajatus oli, että jos näitä olisi linnakealueella kymmenkunta, niin ainakin ekan hyökkäyksen jäkkeen voisi vielä joku oikea ae olla ehjänä. Mutta vihulainenhan on tietysti laittanut oikeiden tykkien koordinaatit jo ajat sitten gps:nsä muistiin..että se siitä..

Saluuttilaukauksia ammutaan perusteltuun tarpeeseen tilauksesta - ikävä kyllä hinta on aika kova, kun ruuti on kallista. Aseena 152 50 T, sijainti Kuuskajaskarin linnake. Toivottavasti voidaan ampua myös tuo edellä mainittu 100 v itsenäisyyslaukaus.

Viimekesäisistä saluuteista on videokuvaa, mutta ei sitä uskalla "juutuuppiin" laittaa - menee luvat, kun poliisit pelkäävät virkavirhettä..

[jaska]

Tuli muuten käytyä jaskarissa kesällä kiertämässä tykkiasemat.Kiinteä RT.alkaa olla historiaa ,mutta niiden tulivöimaa ei ole kovinpaljoa korvattu.Tuskin se vihulainen ensiaallossa isoja paatteja tuleen laittaisi vaan pienempiä nopeita maihinnousuveneitä joten ohjuskalustoa taidettais tarvita melko runsaati niiden torjuntaan.