Sisutabletteja

[Haudankaivaja]

Lainaus Ylioppilaslehti 05.10.2001

Suksien ja puukon lisäksi suomalainen korpisoturi turvautuu amfetamiiniin. Armeijan apteekin varastoissa on Stimulin nimellä kulkevaa puhdasta amfetamiinia. Amfetamiinitabletteja on tarkoitus jakaa erikseen käskettäessä tärkeimpiä tehtäviä hoitaville sotilaille, kuten korkea-arvoisille upseereille, lentäjille ja vihollisen selustassa toimiville erikoisjääkäreille, kertoo sotilasapteekin johtaja, professori Markku Rajaniemi. Kansainväliset sopimukset kieltävät amfetamiinin käytön ja hallussapidon.

Puolustusvoimien suhtautuminen huumeisiin on selvä. "Pyrkimyksenä on varmistaa se, ettei varusmiespalvelus ole se paikka, jossa nuori voisi aloittaa huumekokeilunsa", kirjoitettiin puolustusvoimien uutislehden Ruotuväen pääkirjoituksessa 01.08.2001. Puolustusvoimien huumekielto pätee vain rauhan aikana. Amfetamiini otettiin käyttöön Suomen puolustusvoimissa jatkosodan aikana. Silloin sotilaille jaettiin Pervitin-nimistä piristettä.

Pervitin on metamfetamiini ja läheistä sukua amfetamiinille. Pervitinin kaltaisia piristeitä, kuten benzedriiniä, käyttivät kaikkien maiden armeijat toisen maailmansodan aikana. Toisen maailmansodan jälkeen piristeistä on tullut sotilaslääkinnän vakiotavaraa. Esimerkiksi Yhdysvaltain Ilmavoimien lentäjät käyttävät dexedrin-merkkistä piristettä pitkillä pommituslennoilla. Samaan valmisteeseen turvautuivat myös Apollo-astronautit kuulennolla. Sotilas- ja huvikäytön lisäksi amfetamiinipohjaisia piristeitä käytettiin laihdutuslääkkeinä ennenkuin amfetamiinin hallussapito, myynti ja valmistus kiellettiin YK:n alaisissa kansainvälisissä sopimuksissa 1960-luvulla. Suomi on sitoutunut näihin sopimuksiin.

Pervitiniä käytti muun muassa Mannerheinristin-ritari, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth. Komentaessaan rykmenttiä Karjalan Kannaksen torjuntataisteluissa 1944 Ehrnrooth söi Pervitiniä niin ahkerasti, että hän joutui klassiseen päihderiippuvaisen kierteeseen: vuoroin piristeitä, vuoroin unilääkettä. Rintamatilanteen muuttuessa unilääkkeiden voimalla nukahtanut Ehrnrooth jouduttiin usein herättämään. "Tuskallisesti tajuihinsa" palanneen Ehrnroothin vihanpurkaukset rajoittuivat tavallisesti kiivaaseen sanailuun, kirjoittaa Ehrnroothin alaisena palvellut akateemikko Matti Kuusi (1914-1998). "Mutta kun tykistön yhteysmies viestitti, että Äyräpään Kirkonmäellä heilutettiin valkoista lippua, miltei tajuton everstimme tilasi sikäläisiin (suomalaisten) asemiimme patteriston iskun."

Komentajien harkintaan perustunut Pervitinin jakelu toimi ilmeisen hyvin. Piristeiden päihdehakuista käyttöä ei sota-aikana tapahtunut lähteiden mukaan lainkaan. Ongelmia tuottivat lähinnä korvikealkoholin sekä jossain määrin opiaattien väärinkäyttö. Pervitinin jakelu oli osin sattumanvaraista. Vuonna 1942 kotirintamalla vänrikkinä palvelleelle Jouko Teperille pataljoonan lääkäri yksinkertaisesti antoi "lasiputken, jossa oli sata Pervitiini-nimistä pikkutablettia. Hän sanoi saaneensa niitä kokeiltaviksi."" Joskus sodan kuluessa niitä otinkin ja piristyin."

Säännöllisimmin Pervitiniä käyttivät suomalaiset kaukopartiomiehet, jotka tekivät rasittavia tiedustelu- ja partioretkiä syvälle vihollisen selustaan. He marssivat kesäisin ja hiihtivät talvisin pitkiä matkoja joskus vihollisen takaa-ajamina. Matkat olivat henkisesti hyvin vaativia. Esimerkiksi vanginsieppauksien yhteydessä suomalaiset saattoivat joutua surmaamaan aseettomia neuvostosotilaita puukolla tai kirveellä, koska tuliaseita ei paljastumisen pelossa voitu käyttää.

Pervitin, kuten muutkin amfetamiinijohdannaiset, nostavat verenpainetta, tihentävät pulssia, kiihdyttävät keskushermoston toimintaa ja avaavat hengitysteitä. Viimeksi mainitun ominaisuuden vuoksi amfetamiinijohdannaisia käytettiin pitkään astman hoidossa. Nimensä mukaisesti piristeet piristävät. Käyttäjä tuntee olonsa hyväksi. Jano, nälkä ja väsymys kaikkoavat. Keskittymiskyky ja itseluottamus vahvistuvat. Sopivina annoksina suun kautta nautittuina piristeet ovat suhteellisen turvallisia. Riski riippuvuuden kehittymiseksi on pieni. Jos annostelu on kohtuullista ja aineet puhtaita, myös myrkytysriski on vähäinen. Piristeiden jatkuva käyttö suurina annoksina suurentaa vaaroja nopeasti. Pitkä valvominen voi aiheuttaa vainoharhaisuutta ja agressiivista käyttäytymistä. Myös päihderiippuvuuden todennäköisyys suurenee. Käyttäjä saattaa kuolla aivoverenvuotoon tai sydänkohtaukseen.

Suomeen Pervitinit tuotiin Saksasta. Saksan armeijassa pervitiniä oli käytetty paljon. Vaikka Pervitin oli parantanut joukkojen suorituskykyä, siitä oli saatu myös huonoja kokemuksia. Haittojen johdosta Pervitin määriteltiin huumeeksi Saksassa 12.06.1941, ja sen jakelua rajoitettiin. On mahdollista, että Pervitinit päätyivät Suomeen, koska saksalaiset halusivat pienentää varastojaan. Suomalaisen jakelukäskyn päivämäärän perusteella näin on saattanut käydä. Suomessa Pervitinia ei koskaan mainittu puolustusvoimien lääkeluetteloissa tai lääkintäoppaissa. Sen sijaan nykyisin varastoissa olevat Stimulin-tabletit ovat mukana sodan ajan lääkeluetteloissa. Puolustusvoimien amfetamiinivarastot ovat peräisin jatkosodan ajalta. Amfetamiinin lisäksi Stimulin-tableteissa on sidosaineena tärkkelystä. Tablettien tehoa valvotaan säännöllisin kemiallisin testein.

[Spieß]

Ei mitään uutta....auringon alla

[Haudankaivaja]

Voi mahoton... ...kyllä mulle oli uutta... minä kun olen aina luullut sen kuuluisan suomalaisen Sisun tulleen sota-aikana siitä, että kun täällä syötiin ruisleipää ja kaurapuuroa... ainakin kansakoulunopettaja meille kertoi näin...

[Canet]

Et kai sinä opettajia usko? Noita maailman kurjimpia manipulaattoreita..

En nyt ihan pistäisi kaikkia saavutuksia pervitiinin piikkiin - ei sitä kaikille piisannut.

[Sapööri]

Olikos se jollain se Kansa Taisteli-lehti, missä oli Aimo Koivusen Pervitin-yliannostuksesta se juttu?

Joku lupasi sen tänne aikaa sitten laittaa. Joskus olen sen jostain muusta lähteestä lukenut. Siinä on aika hyvä juttu noin hiukan pieleen menneen annostuksen näkökulmasta. Seikkailukertomus parhaasta päästä.

[leon]

Aiheesta tuli joskus dokumentti tv:stäjoka kertoi Suomalaisista kaukopartiomiehistä jotka olivat sodan jälkeen huumekoukussa juurin noihin...ja taisipa joku niitä silloin dokumentin mukaan varastanutkin isomman määrän armeijalta ja kauppasi noita entisille kaukopartio miehille.

[Tulenjohtomies]

Ei mitään uutta....auringon alla

Jep!

http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... mfetamiini

http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... f=4&t=4111

Laukun varusteluettelon päiväys (julkaisu) 10/1942...sisältänyt mm.Diasetylmorfiini-ja Oopiumtabletteja,molempia 1/4 rasiaa.
Mikä sitten mahtanutkaan olla rasiankoko/tablettien määrä...

[Sapööri]

Löysin tuon Hesarin jutun koneelta, mutta olisi hauska lukea se alkuperäinen siitä Kansa Taisteli-lehdestä. Että jos jollain se on, niin eikun skanneja kehiin.

HS 26.5.2002

Piriöverit erämaassa Maaliskuun 18.3.1944.


Tiedusteluretkellä oleva hiihtopartio etenee kolmatta päivää Lapissa Kantalahden maisemissa, kun neuvostojoukot yllättävät suomalaiset Kaitatunturin juurella. Kiivaan tulitaistelun aikana partio pääsee livahtamaan pakoon motitusta yrittäviltä vihollisilta. Erämaassa seuraa hurja takaa-ajo.Umpihankeen latua avaavan Aimo Koivusen voimat hiipuvat. Neuvostojoukot alkavat jo saavuttaa pakenevaa partiota, kunnes Koivunen muistaa, että hänellä on rintataskussaan koko partion Pervitin-annos.Tätä ennen hän on suhtautunut epäluuloisesti kaukopartiomiehille jaettuun voimakkaaseen piristeeseen, mutta nyt tilanne on vakava. Kovassa vauhdissa on kuitenkin vaikea kaivaa taskusta vain yhtä nappia suuhunsa. Käsineeseen tarttuukin useampi tabletti - itse asiassa 30 kappaletta.

Hetken päästä Koivusen hiihtoon tulee aivan uutta puhtia, ja partio kiitää eteenpäin kovaa kyytiä. Tätä kestää vain hetken. Pian Koivusen näkökenttä alkaa vääristyä ja tajunta kadota. Tablettien sisältämän metamfetamiinin yliannostus vie Koivusen päiväkausien mittaiseen sekavuustilaan, jota rytmittävät valve, uni ja hallusinaatiot. Seuraava muistikuva hänellä on seuraavana aamuna sadan kilometrin päässä. Hän on eksynyt partiostaan, eikä hänellä ole ammuksia eikä ruokaa. Alkaa todellinen selviytymistarina.

Seuraavien päivien aikana Koivunen pakenee venäläisiä partisaanijoukkoja, eksyttää ne, haavoittuu miinasta ja räjähdyspanoksesta sekä viruu viikon lumikuopassa odottamassa apua. Hiihtokilometrejä Koivuselle kertyy parinkymmenen asteen pakkasessa reilut 400. Kahden viikon aikana hänen ainoa ravintonsa on männynkasvaimet sekä yksi raakana syöty kuukkeli.

Kun hänet saadaan lopulta pelastetuksi sairaalaan, hänen sydämensä lyöntitiheys on lähes 200 kertaa minuutissa. Paino on pudonnut 43 kiloon

[Spieß]

Voi mahoton... ...kyllä mulle oli uutta... minä kun olen aina luullut sen kuuluisan suomalaisen Sisun tulleen sota-aikana siitä, että kun täällä syötiin ruisleipää ja kaurapuuroa... ainakin kansakoulunopettaja meille kertoi näin...

Lue enemmän, luulet vähemmän...

[leksa]

No tuo amfetamiini oli uusi juttu, kyllä Pervitin oli tuttu juttu.

[sniperi]

Mitäs se hokku, hofmanni sitten onpi josta sotakirjallisuus kertoileepi...????

[igorrock]

Hokmanni, vanha lapinmiesten suosikkijuoma oli sekoitus eetteriä ja pirtua. Erittäin nopea känni moisesta.

[JR33]

Aaah aah , on olemassa myös toinen kotimainen uutejuoma, mikä pistää nössipojat kontalleen:
juomalasiin kolmevarttia kossua ja loput hulluruohouutetta ja kahella ryypyllä kitaan;

se pervitiini vaan palasti aikanaan monta partiomiestä takaisin reissusta, mitä merkitystä on sillä jäätkö koukkuun ja joskus ehkä tokenet, kun että et jaksa enää mennä ilman ruokaa ja pysähtyä ei voi, radiot hajallaan, ilman karttoja ja jos jäät huilaamaan ja nukahat, niin tapetaan kuin koira johonkin korpeen.
Perkele, miten moni meistä sinnittelee työviikon loppuun buranan voimilla.

kuopankaivajahan voi vetäistä seuraavan kaukopartiohiihdon kaurapuuron voimilla, tänä vuonna ei pääse valittamaan hiihtokelien huonoutta.

[Canet]

Valittajalle löytyy aina aihetta vaikertaa..

Pervitiini oli varmasti ihan paikallaan sotaoloissa pakkotilanteissa. Buranan lisäksi moni taitaa nykyisin käyttää muitakin kemiallisia tuotteita selvitäkseen työviikostaan - kevyimmillään ehkä masennuslääkkeitä, mutta todennäköisesti myös "essoa"..

[jaska]

Sodassa ei pikku moralisointiin ole varaa.Jos henki meinaa mennä väsyyksen jne.takia niin kyllä sitä ottaisi mitä tahansa, jos sen avulla tilanteesta selviäisi.Jenkit ainakin käyttävät stimulantteja taistelukentällä nykyäänkin juuri taistelulentäjillä ja myös erikoisjoukoillaan.Ne lisäävät suorituskykyä ja tekevät käyttäjistään agressiivisempia!