Pahalta näyttää tämä nykyinen kehitys huumaavien aineiden käytössä tässä kalvinistis-luterilaisessa yhteiskunnassa, missä lähes hulluuteen menevää työntekoa ja suorituskykyä arvostetaan yli kaiken. Jos olet niin pöljä, että suorastaan tapat itsesi tänä päivänä tolkuttomalla työnteolla, niin sittenhän sinusta vasta suuri sankari tuleekin (ihan vähäksi aikaa)... työn sankari
Tosin hautauksen jälkeenhän sinua ei sitten enää kukaan jouda muistelemaankaan, kun kaikilla on riittävästi miettimistä oman selviytymisensä kanssa.
Pahaa pelkään, että jo tänä päivänä on olemassa joukko työnantajia, jotka "katsovat läpi sormien" sen, että osa porukasta vetää jonkin sortin piristeitä selviytyäkseen kunnialla työnantajan asettamista tavoitteista. Minkäänlaisia ikähuojennuksia ei työnteossa tunneta. 63-vuotiaalta odotetaan jämptisti sama työpanos, kuin 25-vuotiaaltakin. Mitä se työnantajaa liikuttaa, jos mömmöjen vetäjälle tulee myöhemmin ongelmia, kunhan porukka vaan painaa tolkuttomasti duunia ja firmalle tulee hyvää tulosta.
Vieläkö joku erehtyy luulemaan, että jos nyt tänä päivänä tulisi samanlainen 3,5-vuoden asemasotavaihe, mikä oli suomalaisillakin jatkosodan aikaan, että siellä sormuksia viilailtaisiin ja lampunjalkoja vuoleskeltaisiin? Ei takuulla. Kyllä siellä rintamalla olisi vaikka minkälaista "jämäkaulaa" huutamassa naama punaisena, että tee sitä ja tee tätä. "tee työtä jolla on tarkoitus"...
Huumaavat aineet ja muut piristeet näyttävät tulleen jäädäkseen kaikkialle yhteiskuntaan... niin sivareille, siviileille, kuin sotilaillekin... valitettavasti... niin kuin muuan Martti Ahtisaari aikoinaan sanoi...
