Mielipiteitä Suomen herroista vuosilta 1941-1944

[Haudankaivaja]

Tämä on mielestäni erittäin puhutteleva ja ajatuksia herättävä kirjallinen lainaus.

"Reserviläisten asenne kantahenkilökuntaa kohtaan oli kauttaaltaan halveksiva. Heidän keskuudessaan oli varsin tavallinen käsitys, että "se, joka ei kelpaa muualle, hakeutuu Kadettikouluun". Miehistön silmissä alipäällystö kuului samaan luokkaan kuin poliisit, eli heidät rekrytoitiin sellaisista, jotka halusivat itselleen mukavamman ja "hienomman" ammatin kuin raskaan työn tekijät, mutta jotka eivät omanneet riittävää lahjakkuutta omistautuakseen korkeammalle ammattikoulutukselle.

Miehistön suhtautumiseen vakinaisen väen upseereita kohtaan vaikuttivat nähdäkseni vuorostaan reserviupseerien asenteet, jotka osittain olivat syntyneet ammattisotilaiden toisinaan alentavasta suhtautumisesta "amatööriupseereihin"...

...Käsite "herra" on nimittäin mielestäni perusta, kun analysoidaan miesten asenteita päällystöä kohtaan. Kansan suussa sanalla "herra" on suunnilleen sama kaiku, kuin sanalla "porvari" vasemmistopuhujalle, vaikka herra-sanaan ei välttämättä liity poliittista vivahdetta. "Herra" merkitsee työnantajaa, esimiestä, ylempään luokkaan kuuluvaa henkilöä, joka pitää ihmiset työssä ottamatta itse osaa sen toteutukseen. Sana lienee parhaiten ymmärrettävissä nimityksestä "sotatyönteettäjä", jota käytettiin ennen kaikkea aktiiviupseereista."


Lainaus teoksesta: "Komppania pienoisyhteiskuntana, Sosiologisia havaintoja suomalaisesta rintamayksiköstä vuosilta 1941-1944." Kirjoittanut Knut Pipping.

Kirja on edelleen tänäkin päivänä lukemisen arvoinen, koska sen luettuaan ymmärtää paremmin suomalaisen miehen luonteen erityispiirteitä. (ns. Antti Rokka-ilmiö).

Ovatko reserviläisten mielipiteet vakinaisen väen päällystöä ja alipäällystöä kohtaan muuttuneet minkään vertaa vuonna 2010 noista Jatkosodan ajoista... Keskustelua asiasta...

[Sapööri]

Tottakai asenne ja oikeastaan lähes kaikki muutkin asiat ovat muuttuneet, koska maailma on muuttunut. Suomi ei ole sellainen luokkayhteiskunta, kun se oli tuolloin. Eikä nykyään ole samanlaista jakoa herroihin ja rahvaaseen.

Tämä nyt menee vähän asian vierestäkin, mutta olkoon. Ennen sotaherrat tehtiin siviiliherroista. Siinä on yksi iso ero. Ennen RUK:iin meni enimmäkseen ylioppilaaksi lukeneet herraspojat. Niistä sitten osa jatkoi aktiiviupseereiksi. Eli rekrytointipohja oli suhteessa varsin pieni. Nykyään on toisin. Suuri osa ikäluokasta käy lukion. Ja RUK:iin pääsee ilman sitäkin, minun aikana, 10 vuotta sitten, siellä oli mm. CNC koneistaja ja metsäkonekuljettaja. Se on sitä yhteiskunnan demokratisoitumista.

Ennen sotia työläisellä ei ollut käytännössä mitään asiaa RUK:iin, silloin RUK:n paikat oli jaettu perhetaustan ja perheen/oman poliittisen taustan mukaan. Kärjistettynä siten, että pätevää, luontaisia johtajan ominaisuuksia omannutta työmiestä ei välttämättä otettu edes RAUK:iin, mutta tohelo papinpoika sukkana RUK:iin.Tosin harvemmalla työläisellä sinne ennen sotia oli halujakaan.

Lisäksi myös poliittinen kontrolli seuloi päteviä johtajaehdokkaita pois ja samalla lisäsi "herrojen" polarisoitumista tiettyyn ryhmään. Jos vaikka oli sukua ollut punakaartissa tai oli työväenyhdistyksen jäsenkirja taskussa niin eipä ollut johtajapaikoille asiaa jne.

Eli tämä suhtautuminen herroihin silloin oli ihan yhteiskunnan rakenteista lähtöisin. Ja yhteiskunnan ollessa nykyään aika lailla täysin erilainen kuin tuolloin, ei vastaavuutta kovin paljoa löydy.

[Haudankaivaja]

Aivan, koska ennen sotia RUK:uun valittiin porukkaa juurikin Sapöörin mainitsemilla perusteilla, ei Talvisodan syttyessä Suomen upseeriston taso ollut lähestulkoonkaan paras mahdollinen. Joukkoon mahtui "pöljää papin poikaa" ja Mikkelin Päämajaankin kaikenlaista "tiukkahousuista neitieverstiä" joilla ei todellisissa rintamaolosuhteissa olisi ollut mitään järkevää käyttöä. Olivatpahan Mikkelissäkin vaan "silmänruokana".

Jokin aika sitten haastattelemani sotaveteraani kertoi olleensa elokuussa 1944 Ilomantsin Hattuvaarassa piirittämässä suurta Lehmivaaran mottia, jonka sisään jäi kaksi venäläistä divisioonaa. Yhteensä noin 30 000 miestä. Tämä veteraani oli koko sodan ajan HRR:ssä ratsumiehenä, vaikka ei ollut Jatkosodan aikana oikeastaan enää missään tekemisissä hevosten kanssa. Tavallisena kiväärimiehenä oli, vaikka olikin ratsumies. Sodan jälkeenhän HRR lopetettiin.

Hänenkin päällikkönään oli aluksi ratsumestari Virkkunen-niminen mies, mutta hänellä oli sellainen tapa, että aina kun tuli rähinä päälle, tämä Virkkunen häipyi jonnekin. Sitten kun kahina oli päättynyt, ilmestyi tämä Virkkunenkin aina jostain piiskansa kanssa naputtelemaan saapasvarttaan.

Virkkusen lusmuilu huomattiin jo ylemmälläkin tasolla ja hänet siirrettiinkin johonkin toisarvoisiin esikuntatehtäviin. Uudeksi päälliköksi nimitettiin sitten ensimmäisen joukkueen johtaja nimeltään Mauno Meriläinen. Hän elää vielä tänäkin päivänä Siikajoella. Syntynyt v. 1919. Tätä uutta päällikköä ei tarvinnut taisteluiden aikana haeskella yhtään mistään, vaan hän oli aina siellä, missä hänen miehensäkin olivat.

[Haudankaivaja]

Löytyypä Mauno Meriläisestä näköjään juttua täältäkin http://www.hymy.fi/sotasankarit/mauno-m ... tsumiehena

[CampTaipale]

Mitä oon ymmärtänyt, niin ammattiupseerit eivät olleet mikään sama porukka ennen sotaa tai sodan aikana. Päämielipidelinjoja oli vähintään ne kaksi ja kaikki sivujuonteet mukaan. Suomalaisten upseerien pelkuruudesta on varmaankin turha tehdä numeroa. Ainakin kun katsoo upseeritappioita. Vähintäänkin normaalilla tasolla. Puhumattakaan viivytystaisteluista.
Enkä aivan allekirjoita näitä väittämiä, paskat armeijan hommiin. Kun katsoo esim. mitä työuria upseerit on sodanjälkeen tehneet.

[Spieß]

Reserviupseerit olivat usein eri alojen kokeneita ammattimiehiä ja armeijaan tullessaan olivat eri palkalla kuin vakiupseerit. Se ainakin kaiversi reserviläisten mieliä.

[Seppo Jyrkinen]

Minun oma isäni kertoi, että kun hän 1930 luvulla oli kotona kertonut aikovansa sähkömieheksi, niin hänen äitinsä oli ollut sitä mieltä, että "On sitä ennenkin työllä toimeen tultu". Hän ei pitänyt ajatuksesta, että pojasta tulisi "herra". On hyvin mahdollista, että "herranviha" on ollut tuolloin yleistä.

[Sapööri]

On hyvin mahdollista, että "herranviha" on ollut tuolloin yleistä.

Ei se ole vain mahdollista, se on tosiasia. Herraviha oli rahvaan tapa jäsentää maailmaa. Se oli erittäin yleistä ja ihan "normaali" olotila.

[Spieß]

Eikös vieläkin?

[smokeball]

^Tottakai, kun jotkut 'herrat' tekevät kaikkensa pitääkseen traditiota yllä.

Upseeristoon tuli varsin hyvää aineistoa jääkäreistä, mutta 1920-luvun kärhämät aiheuttivat monien lähdön siviilimarkkinoille. Jotain repsahdusta upseeriaineksessa oli 30-luvulla - toisaalta myös loistavia tekijöitä. Talvisota erotteli jyviä akanoista, mutta välirauhan ja jatkosodan asemasotavaiheen aikana näitä virkakierron mukaisesti palasi heille sopimattomiin tehtäviin. Halsti on maininnut kirjoissaan tapauksista.

[väärtti]

^Tottakai, kun jotkut 'herrat' tekevät kaikkensa pitääkseen traditiota yllä.

Upseeristoon tuli varsin hyvää aineistoa jääkäreistä, mutta 1920-luvun kärhämät aiheuttivat monien lähdön siviilimarkkinoille. Jotain repsahdusta upseeriaineksessa oli 30-luvulla - toisaalta myös loistavia tekijöitä. Talvisota erotteli jyviä akanoista, mutta välirauhan ja jatkosodan asemasotavaiheen aikana näitä virkakierron mukaisesti palasi heille sopimattomiin tehtäviin. Halsti on maininnut kirjoissaan tapauksista.

Mutta eikös juuri 1920-luvulla jääkäriupseerit pyrkineet sivuuttamaan ja saamaan tieltään hierarkkiassa pois nimeenomaan ns.ryssän upseerit ( muutami harvoja lukuun ottamatta esim;Mannerheim,Nenonen ym.)tästä ehkä parhaimman kuva mielestäni saa kun lukee Sihvon ja Talvelan kirjoittamia kirjojaja ja muistelmia.

[reka65]

^Tottakai, kun jotkut 'herrat' tekevät kaikkensa pitääkseen traditiota yllä.

Upseeristoon tuli varsin hyvää aineistoa jääkäreistä, mutta 1920-luvun kärhämät aiheuttivat monien lähdön siviilimarkkinoille. Jotain repsahdusta upseeriaineksessa oli 30-luvulla - toisaalta myös loistavia tekijöitä. Talvisota erotteli jyviä akanoista, mutta välirauhan ja jatkosodan asemasotavaiheen aikana näitä virkakierron mukaisesti palasi heille sopimattomiin tehtäviin. Halsti on maininnut kirjoissaan tapauksista.

Mutta eikös juuri 1920-luvulla jääkäriupseerit pyrkineet sivuuttamaan ja saamaan tieltään hierarkkiassa pois nimeenomaan ns.ryssän upseerit ( muutami harvoja lukuun ottamatta esim;Mannerheim,Nenonen ym.)tästä ehkä parhaimman kuva mielestäni saa kun lukee Sihvon ja Talvelan kirjoittamia kirjojaja ja muistelmia.

Tulikin mieleen olivatko venäläiset valmistautuneet taistelemaan "venäläisten" upseerien johtamia suomalaisia vastaan talvisodassa luullen heidän toimivan vanhalta pohjalta hyökkäyksissä ja puolustautumisessa?

[smokeball]

1920-luvun kärhämällä viittasin ns upseerikapinaan, kun erityisesti Wilkama ärsytti jääkäriupseereita ja porukka irtisanoi itsensä joukolla.

[Sapööri]

Tulikin mieleen olivatko venäläiset valmistautuneet taistelemaan "venäläisten" upseerien johtamia suomalaisia vastaan talvisodassa luullen heidän toimivan vanhalta pohjalta hyökkäyksissä ja puolustautumisessa?

Kyllä niitten tiedustelu sen verran pelasi, että ne tiesi, ketä Suomen armeijassa oli puikoissa. Ja minkälaiset on doktriinit noin pääpiirteittäin.

[reka65]

Tulikin mieleen olivatko venäläiset valmistautuneet taistelemaan "venäläisten" upseerien johtamia suomalaisia vastaan talvisodassa luullen heidän toimivan vanhalta pohjalta hyökkäyksissä ja puolustautumisessa?

Kyllä niitten tiedustelu sen verran pelasi, että ne tiesi, ketä Suomen armeijassa oli puikoissa. Ja minkälaiset on doktriinit noin pääpiirteittäin.

Kuitenkin puolustus oli hyvä ja reagointi vanäläisten oman hyökkäyksen muuttamisessa ei toiminut ainakaan hyvin.Jos kerran tiedettiin olivatko he laskeneet vain sen varaan että suomalaiset joko juoksevat,antautuvat tai he juoksevat suomaisen puolustuksen nurin?Miten paljon tätä on pohdittu,ei kai paljoakaan,noin yksittäisenä asiana.Oliko syynä Stalinin puhdistukset armeijassa ja korkeimman johdon likvidointi,eipä uskoisi,luulisi heidän ainakin sanoneen suomalaisten nykytaktiikan käytöstä siten että siihen olisi reagoitu,vai oliko vain toteutus mahdotonta kenraalikunnan puhdistamisen takia.Paljon mietittävää kun yrittää ajatellakin.