MYRSKY

[jaska]

Koska Suomi ei ilmeisesti edes yrittänyt hankkia konekalustoa Saksalta, vaan toiveet ja rahat laitettiin Myrsky-projektiin.
Ilmeisesti Myrsky-projektin takia mörkö-Moranien valmistus myöhästyi ja kapasiteetti oli poissa myös esim.Blenheimien valmistuksesta.Ilmavoimien johdon vikana voi pitää ettei esim.Moranejen tykkeihin saatu kunnollista a-tarviketta vuosiin.Olisi voinut luulla ,ettei muutaman tuhannen panssariammuksen valmistus olisi ollut mahdotonta.

[Juha Tompuri]

Alkaa mennä ohi Myrskyn mutta aihe on kiinnostava.

Osaltaan myös ilmavoimiemme johto (=komentaja) ei ilmeisesti ollut aivan tehtäviensä tasalla eikä tehnyt voitavaansa kaluston hankkimiseksi Saksasta.
t: Juha

Tuohon väitteeseen olen törmännyt usein, mutta en ole nähnyt perusteita. Onko sinulla antaa lähdeviitettä faktapohjaiseen perusteluun. Toki Lundqvistia voidaan kritisoida douhetismiin uskomisesta ja sodan jälkeisistä tekemisistä, mutta ne on syytä pitää erillään.

Lundqvistin ominaisuuksista: http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... lit#p38890
Lundqvist oli ilmeisesti siinä määrin anglofiili, että hän ei pystynyt luomaan tarvittavia henkilökohtaisia suhteita päättävissä asemissa olevien saksalaisten kanssa.

Vuoden 1941 jälkeen aina kesään 1944 asti Suomi oli käytännössä ei-sotaakäyvä valtio. Miksi Saksa olisi toimittanut varusteita sodankäyntinsä lopettaneeseen Suomeen, kun sen rinnalla taistelevilla romanialaisilla ja italialaisilla

Stalingradin jälkeen aina siihen asti kun rintama siirtyi Romanian rajoille ei muistaakseni romanialaisia juuri rintamilla näkynyt.
1943 virallinen Italia kääntyi Saksaa vastaan.

Rynnäkkötykkejä Suomi sai vuoden päivät lentokaluston jälkeen keväällä 1944. Ykkösluokan panssareita se ei toimittanut Suomeen lainkaan.

Rynnäkkötykit taisivat tulla edellisenä vuotena.
Tiikereiden ja Panttereiden ominaisuudet pääsivät paremmin esille aro-olosuhteissa, kuin Suomen enempi peitteisissä maastoissa.
Toisaalta Sotkaakin on mainittu toisen maailmansodan parhaimpiin kuuluvana vaununa.

t: Juha

[Juha Tompuri]

Ilmeisesti Myrsky-projektin takia mörkö-Moranien valmistus myöhästyi ja kapasiteetti oli poissa myös esim.Blenheimien valmistuksesta.

sekä lentokoneiden korjaustoiminnasta.

t: Juha

[mosu]

En lukenut alkupään artikkeleita. mutta noiden mörkö-moraneiden mainitseminen kyllä kuvaa kansan taistelua resurssipulaa vastaan.

[jaska]

Kunnollisia moottoreita oli kyllä tarjolla kopioitavaksi,mutta ilmeisesti kotimainen kapasiteetti oli surkea ja väärin kohdennettu.Ihmetyttää ettei esim.Brewstereitä edes yritetty modernisoida/lisätä moottorien tehoa.On totta ettei Saksa helpolla myynyt meille parasta kalustoaan,mutta yritettiinkö sitä todella edes hankkia?Mersujenkinhankintaa olisi voinut helposti perustella -43 vaikka saksalaisten merisulun vartijoiden suojaamisella,mutta kun Myrskyt olivat tulossa.Oikeastaan ainut todella merkittävä kotimainen raskaamman aseistuksen tuote, jota pystyttiin rakentamaan kohtuullisesti ja kohtalaisen nopeasti olivat omasta mielestäni kranaatinheittimet.Varsinkin 81mm.

[mosu]

sehän se on köyhän valtion probleemi, ellei sitten dilemma. Joka päivä kaaatuu sotilaita rintamalla, ja heitä ei pystytä aseistamaan kohtuullisestiMutta kyllä meidän esi-isiemme ansioksi voitaisiin lukea, että he yrittivät. Eikö se vanha suomalainen kansanlaulu, ja myös linnan Tuntemattomasta läpi tihkuva. Se parhaiten nauraa, joka kuoppaa toiselle kaivaa.

[igorrock]

Minulla ei ole asiasta faktaa mutta epäilen suuresti että merkittävimmät tekijät jotka vaikuttivat siihen että omaa konetuotantoa pyrittiin edistämään, olivat lähinnä sisäpoliittisia.

Suomalaisilla on aina ollut pyrkimys "tulla toimeen omillaan" ja tässäkin tapauksessa varmaan oltiin yli-optimisteja ja kuviteltiin että oma kone saadaan kilpailukykyiseksi ja ennenkaikkea halvemmalla tuotantoon kuin ulkomailta ostettavat, joihin piti samalla ostaa myös varaosia aimo määrä. Tämän ja vastakkaisen ajatustavan ts. ostokoneisiin turvautuvien välillä on taatusti "kulisseissa" käyty melkoista "kissanhännän vetoa"...

[Seppo Jyrkinen]

Saksa toimitti ajanmukaista lentokalustoa Suomeen 1943 ja 1944 jolloin Lundqvist oli Ilmavoimien komentaja elikkä hänen persoonansa ei ollut toimitusten este. Suurlähettiläs Blücher kirjoitti sodan aikana: "Saksan valtakunta ei ole mikään Punainen Risti, joka suorittaa toimituksia hyväntekeväisyyssyistä, vaan valtio, joka tähtää toimillaan poliittisiin tavoitteisiin. Toimituksia koskevat lupaukset ja niiden toteutus voidaan siksi ilman epäilyksiä valjastaa poliittisiin tarkoituksiin suomalaisten pitämiseksi Saksan leirissä." - Myrskyn kehitystyö oli osa politiikkaa, jolla pyrittiin hankkimaan liikkumavaraa Saksaan nähden.

Aseteknologiassa oltiin kilpasilla 20-40 kertaa suurempien valtioitten kanssa, joten ei ole ihme, että myöskin tulokset olivat rajalliset. Kehityspuolella saatiin menestystä pienissä aseissa: konepistooli, kranaatinheitin, jäämiina ja sotilasahkio. Oli muuta?

Suomen lentokoneteollisuuden tekninen taso oli vaatimaton. Myrskyn suunnittelun aluksi piti ensin selvittää koivun lujuusarvot, jotta insinöörit pääsivät tekemään laskelmansa. Tämä lienee ollut yksi syy koneen suureen painoon. Puumateriaali valittiin siksi, että sitä oli saatavilla. Alumiinia ei ollut. Teollinen kehitystyö on ketjussa, vaikka tuotteet ovatkin itsenäisiä. Fokkereiden lisenssivalmistus Suomessa kasvatti alan osaamista, jota hyödynnettiin Myrskyssä. Sen kehitystyön tuloksia puolestaan voitiin hyödyntää Pyörremyrskyssä.

Ilmavoimien ankaran kalustopulan vuoksi vaihtoehtoina oli rakentaa huonoja koneita tai olla kokonaan ilman. Selvimmin tämä näkyy Fokker D 21 kohdalla. Vielä 1944 niitä kasattiin 5 kappaletta ja sodan päättyessä syksyllä 1944 toinen viiden koneen sarja oli työn alla. Fokkeriin verrattuna Myrsky oli erinomainen vaikkakin Jak-7 verrattuna korkeintaan tasaveroinen (se ainoa ilmataistelu).

[mosu]

Hämmästyttävää, että ne Brewsterit pystyttiin pitämään ilmassa niinkin pitkää, vaikka jenkit eivät myynneet varaosia...

[mosu]

Ehkä voisi mainita Mosint-Nagant kiväärin modifioiminen armeijan käyttöön?

[jaska]

Mosineissakin suurin kiitos kuuluu suojeluskunnille.

[Juha Tompuri]

Saksa toimitti ajanmukaista lentokalustoa Suomeen 1943 ja 1944 jolloin Lundqvist oli Ilmavoimien komentaja elikkä hänen persoonansa ei ollut toimitusten este.

Se nyt vielä olisi siitä puuttunut.
Ei kait sentään hän estänyt toimituksia, mutta olisi voinut toimia aktiivisemmin asiallisen kaluston hankkimiseksi.

Suurlähettiläs Blücher kirjoitti sodan aikana: "Saksan valtakunta ei ole mikään Punainen Risti, joka suorittaa toimituksia hyväntekeväisyyssyistä, vaan valtio, joka tähtää toimillaan poliittisiin tavoitteisiin.

Tuo kait sopii useisiin jos ei kaikkin valtioihin. Suomi mukaanluettuna.

Suomen lentokoneteollisuuden tekninen taso oli vaatimaton. Myrskyn suunnittelun aluksi piti ensin selvittää koivun lujuusarvot, jotta insinöörit pääsivät tekemään laskelmansa.

Eiköhän niitä laskelmia oltu tehty jo aiemminkin.
Mänty taisi olla kantavana materiaalina, koivua käytettiin pintamateriaalina ja potkureissa.

Tämä lienee ollut yksi syy koneen suureen painoon. Puumateriaali valittiin siksi, että sitä oli saatavilla. Alumiinia ei ollut.

Alumiinia oli tonnikaupalla kerätty alasammutuista venäläisten koneista - sen kierrätyksessä takaisin lekomateriaaliksi oli kyllä ongelmia.

Ilmavoimien ankaran kalustopulan vuoksi vaihtoehtoina oli rakentaa huonoja koneita tai olla kokonaan ilman.

No ei nyt sentään. Ei ollut ihan pakko rakentaa huonoja koneita.

Selvimmin tämä näkyy Fokker D 21 kohdalla. Vielä 1944 niitä kasattiin 5 kappaletta ja sodan päättyessä syksyllä 1944 toinen viiden koneen sarja oli työn alla.

Tässä ei enää ollut kyseessä hävittäjäluokan kone.

Fokkeriin verrattuna Myrsky oli erinomainen

Jaa-a... paperilla kyllä.
Myrskyn saldo (omat-viholliset) oli kyllä aika murheelinen, ja käyttöikä/-aika oli aika vaatimaton.

vaikkakin Jak-7 verrattuna korkeintaan tasaveroinen (se ainoa ilmataistelu).

Jak-7 taisi olla naapurilla rynnäkkökoneena(?)


t: Juha

[jaska]

Saksasta saatiin kuitenkin ostettua materiaalia ,kuten Sturmit,Mersut,Junkkerssin88.t,Dornierit ja modernia panssarintorjuntavälineistöä.Itselle on tullut mielikuva, että materiaalia olisi saatu enemmänkin, jos sitä olisi haluttu ostaa.Tiedusteluja tehtiin,mutta oliko halua lyödä rahat pöytään kalustosta?Ylemmässä upseeristossa ja poliitikoissa taisi olla haluttomuutta kaluston ostamiseen ja optimismia oman tuotannon suhteen.

[Savu]

Sivuhuomautuksena. Dorniereitahan ei siis saksasta ostettu, ne oli herra Meijerin henkilökohtainen lahja suomelle.

[smokeball]

Sivuhuomautuksena. Dorniereitahan ei siis saksasta ostettu, ne oli herra Meijerin henkilökohtainen lahja suomelle.

Olen jostain lukenut, että lahjoittaja olisi ollut Göring.