MYRSKY

[Savu]

juu juu http://www.youtube.com/watch?v=z__YAGCPOv8

[Seppo Jyrkinen]

Pajari kirjoittaa: "Lentokoneita koskeneisiin kysymyksiin Saksan ilmavoimien yhdysupseeri Ilmav.E:ssa vastasi aina vastakysymyksellä: mitä te teette lentokoneilla, kun rintamalla ei tapahdu mitään? Saman kysymyksen saivat selitettäväkseen myös Berliinissä olleet Suomen ilmailuasiamies ja hankinta-asioiden hoitajat."

Elikkä kyllä suomalaiset kyllä yrittivät hankkia kalustoa, mutta saksalaisten vasta-argumentti heidän itsensä näkökulmasta oli hyvä. Se mitä suomalaiset halusivat oli Saksan kannalta merkityksetöntä. Kalustotoimituksen Suomeen riippuivat täysin Saksan omista tavoitteista kuten Blücherin tekstistä ilmenee. Saksan tavoitteena oli Suomen sitominen sotilasliittoon Saksan kanssa.

Montako tonnia alumiinia kierrätettiin ja leivottiin ohutlevyiksi? Alumiinin uusiokäyttö on eri asia kuin esimerkiksi teräksen. Itse asiassa Myrskyn siiven materiaaliksi kaavailtiin duralumiinia mutta päädyttiin puuhun koskapa metalleja ei ollut saatavilla.

Kalustotilanne oli epätoivoinen: haalitiin käyttöön sitä mitä saatiin. Fokkereiden kasaaminen vielä 1944 kertoo juuri tästä, samoin kuin 15 Curtiss Hawkin hankinta vielä 1943-44. Brewstereistä oli tarkoitus tehdä kopioita ja Saksasta tilattiin Shvetsov M-63 moottoreitakin sitä varten. Myrskyn lyhyt käyttöikä puolestaan johtui sota-ajan materiaaliongelmista: liimaukset eivät kestäneet säilytystä ulkosalla.

Koneiden pitäminen lentokelpoisina oli ongelma. Muistelen jostain lukeneeni, että Brewstereiden mukana olisi tullut niin paljon varaosia, että sodan kestäessä niistä olisi kasattu yksi kone lisää (43+1). Brewsterissä kokeiltiin myös sotasaalismoottoreita ja -potkureita huonolla menestyksellä. Loppuaikoina taidettiin harrastaa kannibalismiakin.

[Savu]

Brewster kokeiluja: "Kesällä 1942 suoritettiin kokeiluja venäläisillä 1000 hevosvoimaisilla M-63-sotasaalismoottoreilla. Koekoneina toimivat BW-363, BW-365 ja BW-392, joissa samalla kokeiltiin insinööri E. Wegeliuksen suunnittelemaa kaksilapaista puupotkuria ja venäläistä AW-1-metallipotkuria. BW-392 koneessa kokeiltiin lisäksi Suomessa suunniteltua puusiipeä. M-63-moottorit osoittautuivat kuitenkin epäluotettaviksi ja niissä esiintyi niin paljon häiriöitä ja osien rikkoutumisia, että Ilmavoimien esikunta määräsi kolmeen koneeseen vaihdettavaksi jälleen amerikkalaiset Cyclonit. BW-371:ssä ollut M-63-moottori leikkasi kiinni heti ensimmäisellä koelennolla ja koska siihen asennettu 850 hevosvoimainen M-62-moottori ei ollut edellistä parempi, koneeseen vaihdettiin uudelleen M-63 ja pian sen jälkeen amerikkalainen Cyclone.

Kaikkiaan kuuteen Brewsteriin asennettiin Valtion Lentokonetehtaalla venäläiset moottorit. Vuoden 1943 alussa Lentolaivue 24:lle luovutettiin rintamakäyttöön BW-363, BW-365, jossa oli kaksilapainen potkuri, BW-371 sekä BW-374. Kesäkuussa tehdas sai kuntoon vielä BW-379:n ja BW-392:n, mutta jälkimmäinen, ns. "puusiipi Brewster" tuhoutui Tampereella."

[jaska]

Hankittiinhan niitä Moranejakin sodan aikana.Ne Dornierit tosiaan olivat Göringin lahja,mutta yhtä kaikki Saksasta saatua/hankittua.Muistelen lukeneeni Magnussonin tuskastuneen konetilanteesta ja ihmetelleen ainakin myöhemmin, miksei koneita yritetty hankkia, vaikka niitä oli saksalaisten polttoainepulan takia Baltiassa käyttämättöminä.Unohtui listasta Saksasta ostetuista tavaroista ilmatorjunta-aseet ja mm.tutkat.Eiväthän saksalaiset toki kalustoa ilmaiseksi meille olisi antaneet,mutta todennäköisesti rahalla lentokoneitakin olisi ollut saatavilla!

[Juha Tompuri]

Pajari kirjoittaa: "Lentokoneita koskeneisiin kysymyksiin Saksan ilmavoimien yhdysupseeri Ilmav.E:ssa vastasi aina vastakysymyksellä: mitä te teette lentokoneilla, kun rintamalla ei tapahdu mitään? Saman kysymyksen saivat selitettäväkseen myös Berliinissä olleet Suomen ilmailuasiamies ja hankinta-asioiden hoitajat."

Elikkä kyllä suomalaiset kyllä yrittivät hankkia kalustoa, mutta saksalaisten vasta-argumentti heidän itsensä näkökulmasta oli hyvä. Se mitä suomalaiset halusivat oli Saksan kannalta merkityksetöntä. Kalustotoimituksen Suomeen riippuivat täysin Saksan omista tavoitteista kuten Blücherin tekstistä ilmenee. Saksan tavoitteena oli Suomen sitominen sotilasliittoon Saksan kanssa.

Aivan.
Pienen valtion tarvitsee tehdä itsensä tarpeelliseksi ison valtion silmissä - siinä lentokoneiden hankinta Saksasta yski.

Suurlähettiläs Blücher kirjoitti sodan aikana: "Saksan valtakunta ei ole mikään Punainen Risti, joka suorittaa toimituksia hyväntekeväisyyssyistä, vaan valtio, joka tähtää toimillaan poliittisiin tavoitteisiin. Toimituksia koskevat lupaukset ja niiden toteutus voidaan siksi ilman epäilyksiä valjastaa poliittisiin tarkoituksiin suomalaisten pitämiseksi Saksan leirissä."

"Montako tonnia alumiinia kierrätettiin ja leivottiin ohutlevyiksi?

Alumiinia ei ollut

Alumiinia oli tonnikaupalla kerätty alasammutuista venäläisten koneista - sen kierrätyksessä takaisin lekomateriaaliksi oli kyllä ongelmia.

Alasammuttujen koneiden (dur)alumiinin lisäksi yleisen romunkeräyksen kautta kiertoon tuli, luulisin, tonnikaupalla alumiinia ja duralumiinia. muusta kotimaisesta uusiokäytöstä kuin hevosenlängistä minulla ei ole tietoa.

Kalustotilanne oli epätoivoinen: haalitiin käyttöön sitä mitä saatiin. Fokkereiden kasaaminen vielä 1944 kertoo juuri tästä,

Eli kaikkea ei tehty riittävän ajanmukaisen lentokaluston saamiseksi Suomeen.
Oppia olisi voitu ottaa asiat toisin ymmärtäneistä valtioista.

t: Juha

[smokeball]

Jos oma teollisuus ei pystynyt kierrättämään, niin laivattiinko romua Ruotsiin tai Saksaan?

[HL/A]

Mahtoiko meillä sota-aikana edes olla teollisuuslaitosta joka pystyi valmistamaan alumiinilevyä? Ja onko vieläkään Luulisin että kerätty lentokonealumiini paljolti vietiin Saksaan, ellei sitten käytetty valimoissa joita meillä kyllä oli.

[Juha Tompuri]

Voin olla väärässä, mutta muistelisin lukeneeni, että Ruotsiin vietiin ainakin koe-eriä.

t: Juha

[Seppo Jyrkinen]

Pajari kirjoittaa: "Lentokoneita koskeneisiin kysymyksiin Saksan ilmavoimien yhdysupseeri Ilmav.E:ssa vastasi aina vastakysymyksellä: mitä te teette lentokoneilla, kun rintamalla ei tapahdu mitään? Saman kysymyksen saivat selitettäväkseen myös Berliinissä olleet Suomen ilmailuasiamies ja hankinta-asioiden hoitajat."

Kalustotoimituksen Suomeen riippuivat täysin Saksan omista tavoitteista kuten Blücherin tekstistä ilmenee. Saksan tavoitteena oli Suomen sitominen sotilasliittoon Saksan kanssa.

Aivan.
Pienen valtion tarvitsee tehdä itsensä tarpeelliseksi ison valtion silmissä - siinä lentokoneiden hankinta Saksasta yski.

Pajarin kirja osoittaa, että suomalaiset kyllä yrittivät saada ajanmukaista kalustoa, mutta Saksa ei sitä halunnut antaa. Curtisien hankinta puolestaan kertoo, että Saksa suostui luovuttamaan Suomelle sellaista kalustoa, joka sille itselleen oli tyystin arvotonta.

Aseiden myynti Suomelle ei ollut myöskään bisnes, sillä talvisota oli ammentanut maan valuuttavarannot tyhjiin ja sotatarvikkeet Suomi hankki Saksan myöntämillä luotoilla.

Hannu Valtosen kirja "Messerschmitt Bf 109 ja Saksan sotatalous" kertoo, että Saksalla itselläänkään ei ollut riittävästi ajanmukaista kalustoa. Kaikesta oli pula. Jokainen Suomelle luovutettu kone olisi ollut pois Saksan itsensä käytöstä. - Miksi Saksa olisi luovuttanut Suomelle ensi linjan kalustoa, jota se tarvitsi kipeästi itsekin? Varmaankin solmimalla liittosopimuksen Saksan kanssa mikä kuitenkin olisi ollut kansallinen itsemurha eikä lainkaan vaihtoehto.

Mahtoiko meillä sota-aikana edes olla teollisuuslaitosta joka pystyi valmistamaan alumiinilevyä? Ja onko vieläkään :miettii.

Minä mietin sama asiaa. Eipä tainnut olla.

Alumiinin puute oli Saksassakin niin ankara, että Me 109 koneisiin tehtiin puisia osia ja alkuaan metallirakenteista konetta alettiin kutsua sekarakenteiseksi. Jopa Me 262 hävittäjään suunniteltiin puusiipeä. - Ihan hyviä ajatuksia, jos olisi ollut brittien osaamista.

[Juha Tompuri]

Pajarin kirja osoittaa, että suomalaiset kyllä yrittivät saada ajanmukaista kalustoa, mutta Saksa ei sitä halunnut antaa. Curtisien hankinta puolestaan kertoo, että Saksa suostui luovuttamaan Suomelle sellaista kalustoa, joka sille itselleen oli tyystin arvotonta.

Aivan.

Hannu Valtosen kirja "Messerschmitt Bf 109 ja Saksan sotatalous" kertoo, että Saksalla itselläänkään ei ollut riittävästi ajanmukaista kalustoa. Kaikesta oli pula. Jokainen Suomelle luovutettu kone olisi ollut pois Saksan itsensä käytöstä. - Miksi Saksa olisi luovuttanut Suomelle ensi linjan kalustoa, jota se tarvitsi kipeästi itsekin?

No nyt alkaa polttaa...
Mikä olisi mahtanut olla tapa jolla Suomi olisi tehnyt itsensä tarpeelliseksi Saksan näkökulmasta ja molempien edut olisivat kohdaneet tässä leko asiassa?

Varmaankin solmimalla liittosopimuksen Saksan kanssa mikä kuitenkin olisi ollut kansallinen itsemurha eikä lainkaan vaihtoehto.

Näin pitkälle ei olisi tarvinnut mennä.
1. vihje - Unkari

Aseiden myynti Suomelle ei ollut myöskään bisnes, sillä talvisota oli ammentanut maan valuuttavarannot tyhjiin ja sotatarvikkeet Suomi hankki Saksan myöntämillä luotoilla.

Pieni täsmennys:

http://www.sakylantalvijajatkosotamuseo ... age_id=167


t: Juha

[sniperi]

MY-28 on edelleen Nakkilalaisella pellolla, maan alla.
Maanpäällä on muistomerkki.
Ohjaksissa edelleen K.Ikonen.

Maaperä ko paikassa on sellaista että kovan ohuen pintakerroksen alla on savea...johon sopivassa kulmassa lujaa tullut kone upposi vajaan parinkymmenen metrin syvyyteen. Sen aikaisella kaivukalustolla ei saatu konetta esiin koska reikä meni sitä mukaa umpeen kuin kaivettiin...
Koneestä jäi pinnalle vain muutama kappale...

[Tulenjohtomies]

Maanpäällä on muistomerkki.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ra&lang=fi

[sniperi]

Jep näkyy tielle hyvin, ympärillä rautainen kehikko.

[jaska]

Luin tässä Johannes Brotheruksen haastattelun, jossa tämä entinen Myrskypilotti kertoi koneen olleen kohtalaisen hyvä lennettävä, mutta ääriliikkeissä sillä oli lentokonetehtaan koneille ominainen tapa kiepsahtaa vaakakierteeseen. Brewstereihin ihastuneina haluttiin Myrskystäkin tehdä ketterä, jolloin rakennetta kevennettiin vaikka rakennesuunnittelija Torsti Verkkola ilmoitti julkisesti, että koneesta tuli alimitoitettu. Ehkäpä jos Mysrkyt olisivat valmistuneet aikaisemmin niillä olisi voinut olla jonkinlainen rooli rynnäkkökoneina?Pystyihän se kantamaan ainakin 2*100kg pommikuorman.Hävittäjäksi siitä ei enää tuolloin ollut.