Ampumaharrastuksen aloittelu M39:llä

[jyri.h]

Tiedä häntä sitten, omakohtaista kokemusta ei onneksi ole.

[markham]

Sellainenkin legenda elää ylipitkästä sulkuvälistä kuin hylsyn kevyt rasvaus ennen patruunan pesitystä ja ampumista, hylsy ei takerru laukaistessa pesän seinämiin ja kestää venähtämisen katkeamatta.. EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA PIDÄ KOKEILLA

[sniperi]

ainahan se pesä on öljyssä....

piippua rasvatessa jää aika pesäänkin voitelua.

[sniperi]

taitaa olla höpöjuttuja,onko hylsyn mahdollisesti tekemällä muutaman kymmenesosamillin liikkeellä muka vaikutus rekyyliin? paljoahan hylsy ei pääse mitenkään liikkumaan iskurin edellä....

Osumiin voi olla merkitystä...muutaman kymmenesosamillin liikahdus tähtäimissä merkitsee jo 300m päässä senttejä...ellei kymmentä...

[tokarev38]

eppäillä tuota soppii...

[HL/A]

Kyllä koko aseen piippu ehtii liikkua huomattavasti enemmän ennenkuin luoti lähtee ulos. Ei olemattoman pienellä hylsyn liikahtamisella ole mielestäni paljon merkitystä kokonaisuuteen. Koko asehan lähtee liikkeelle taaksepäin samalla hetkellä kun luoti irtoaa hylsystä ja lähtee eteenpäin. Nopeudet sitten ovat liikkuvien massojen suhteessa, huomioiden myös ampujan olkapään hidastavan vaikutuksen.

[sniperi]

eikös se ase lähde voimalla taaksepäin vasta sitten kun luoti jättää piipun suun...
tokihan se 12g jo vaikuttaa piipussa liikkuessaankin painopisteeseen...mutta massahitaudesta johtuen tuskin tapahtunee liikettä...iskurin isku hylsyn perään ja hylsyn työntö eteenpäin lienee suurempi...

[John Moses]

Ase lähtee rekyylistä taaksepäin just sillä hetkellä kun ruutipanos syttyy ja luoti lähtee liikkeelle. Sulkuvälillä ei ole osumatarkkuuteen (eikä rekyyliinkään) käytännössä mitään merkitystä (ellei sulku ole TOOOOSI väljä), sen sijaan sulkuolakkeisiin ja etenkin hylsyyn kohdistuva rasitus nousee huimasti mikäli sulussa on välystä. Tämä taas johtaa hylsyrikkoon/painevuotoon pahimmassa tapauksessa heti ensimmäisellä laukauksella, käytännössä kuitenkin vasta joskus myöhemmin. Suosittelisin väljäsulkuisen aseen korjauttamista mahd. nopeasti, ja sulkuvälin tarkastuttamista nimenomaan GO-NO GO-tulkkien avulla - nuo paikkalappujutut voi jättää omaan arvoonsa, ei niillä saa tolkullista faktaa sulkuvälistä. Se, mitä EI MISSÄÄN tapauksessa pidä tehdä, on tuo välyksen poisto rasvaamalla patruunapesän seinämät, silloin ollaan jo melkein henkeä kaupalla!

[TeeJii]

Soittelin kahdelle asesepälle. Toinen pyysi tulkkauksesta 50 euroa, toinen kahvirahoja. Eipä ole hankala arvata kummalako asioin... Menee kuitenkin ensi viikon puolelle.

Mitenkäs muuten, arvon tietäjät, kun on tullut latailtua .308 hirvikivääriin paukkua paljonkin ja tarkoitus olisi talven mittaan latailla sotilaskivääriinkin - voiko noita .308-hommissa käytettäviä luoteja käyttää sotilaskiväärin paukunlatailussa, vai pitääkö olla eri tarvikkeet?

[kalju]

Ase lähtee rekyylistä taaksepäin just sillä hetkellä kun ruutipanos syttyy ja luoti lähtee liikkeelle. Sulkuvälillä ei ole osumatarkkuuteen (eikä rekyyliinkään) käytännössä mitään merkitystä (ellei sulku ole TOOOOSI väljä), sen sijaan sulkuolakkeisiin ja etenkin hylsyyn kohdistuva rasitus nousee huimasti mikäli sulussa on välystä.

Sulkuvälillä voi olla tarkkuuteen merkitystä. Ainakin jälleenlatauksessa yleisenä teesinä on, että hylsytilavuuden vaihteluilla on suuri merkitys osunnalle. Jos siis sulkuväli on niin väljä, että hylsy pääsee liikkumaan peräti kymppejä taaksepäin samalla kun kuula hiihtää putkessa, on tällä varmasti merkitys osuntaan palotilan muuttuessa kahden muuttujan yhtäaikaisena vaikutuksena --> ruuti käyttäytyy joka laukauksella vähän eri tavalla.

Ehkä näiden vanhojen sotilaskivääreiden osalta tuo ilmiö ei ole niin näkyvä, kun eivät mitään kasakoneita ole muutenkaan, mutta kuitenkin.

[sniperi]

eikös se suurin rekyyli muodostuu siellä piipun suussa...
kokeilkaapa joskus kivääriä jossa on järjetön tankkikomppi...ei paljoa potki.

Jos se potku muodostuisi siinä vaiheessa kun luoti liikahtaa niin eihän sillä asella mihkään osuisi...

[kalju]

Kyllä se aseen mekaaninen liike alkaa heti iskurin vapauduttua. Tankkikomppi vähentää piipun nousua ja rekyylituntumaa törmäyttämällä kaasut esteeseen, jolloin rekyylin viimeinen osa, eli piippua nostava vaikutus vähenee ja rekyylituntemus pienenee. Ei se rekyylienergia sinällään kompillakaan minnekään katoa, suuntia vain kontrolloidaan.

Mites sniperi muuten selittää piippuajan vaikutuksen osuntaan?

[ttkl]

"Maallikkofyysikkona" komppaan sniperiä.
Ase ja luoti lähtevät eri suuntiin massojensa suhteessa heti luodin irrottua hylsystä, mutta se lopullinen muulinpotku tapahtuu, kun "tynnyrin toinen pääty pettää" eli luoti jättää piipun ja paine vaikuttaa pienen hetken ainoastaan iskupohjaan.

[jyri.h]

ainahan se pesä on öljyssä....

piippua rasvatessa jää aika pesäänkin voitelua.

Ettekö poista öljyjä piipusta ennen ammuntaa?

[J]

"Maallikkofyysikkona" komppaan sniperiä.
Ase ja luoti lähtevät eri suuntiin massojensa suhteessa heti luodin irrottua hylsystä, mutta se lopullinen muulinpotku tapahtuu, kun "tynnyrin toinen pääty pettää" eli luoti jättää piipun ja paine vaikuttaa pienen hetken ainoastaan iskupohjaan.

Tämähän kumoaisi piippuajan vaikutuksen täysin, en osaa fysiikkaa yhtään mutta tämä siun selitys ei tunnu oikealta.