Kymenlaakson suojeluskuntapiirin asepaja oli aika iso ja hyvin varustettu, joten kyllä näitä on satoja tehty aivan varmasti.Käyttäjäjinä olivat tietenkin piirin suojeluskuntalaiset. Piiput on hankittu piiristä kerätyillä keräys-ja lahjoitusvaroilla, joten ei ihme,että ne haluttiin merkitä jollain selvästi erottuvalla tunnuksella erotukseksi valtion maksamista. Nylands Södra teki tätä samaa lahjoitusvaroilla kunnostettuihin kivääreihin. Alueella sijainnut paperiteollisuus on varmasti tukenut kiväärien kunnostusta huomattavilla summilla, joten näitä on varmasti ollut runsaasti tehtaiden suojeluskuntaosastoilla.
Tässä threadissa on pari kuvaa pajasta.
http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewtopic.php?t=1156
Lottakivääri m91/24
Miten muuten noissa saksalaisissa Böhler-teräksestä valmistetuissa piipuissa tuo sarjanumerointi oikein menee? Lähdettiinkö niissäkin liikkeelle numerosta
1 vai otettiinko SIG:n numerointi jotenkin huomioon? Kaikki Böhlerithän taitaa olla paksupiippuisia.
1 vai otettiinko SIG:n numerointi jotenkin huomioon? Kaikki Böhlerithän taitaa olla paksupiippuisia.
NELJÄNTENÄTOISTA VIIDENTOISTA JÄLKEEN KOHDALLA JOHON JOENSUUN KAUPUNKI NÄKYY ODOTTAA ST CH KOKEESSA ENEMPIÄ OHJEITA ELLEI PIKAISTA PERUUTUSTA STOP
Mitenkäs, kun näin eräällä Pohjanmaan jepellä viime kesänä pari paksupiippuista Lottaa ja niiden päällä komeilivat numerot 9 ja 10. Samat numerot olivat muistaakseni lukkotapeissakin. Miten tämä on mahdollista? Ei kait paksupiipuisissa voi noin pieniä sarjanumeroita olla? En tiedä, olivatko SIG:iä vai Böhleriä.
NELJÄNTENÄTOISTA VIIDENTOISTA JÄLKEEN KOHDALLA JOHON JOENSUUN KAUPUNKI NÄKYY ODOTTAA ST CH KOKEESSA ENEMPIÄ OHJEITA ELLEI PIKAISTA PERUUTUSTA STOP
Alkuvuosina aseita koottiin piensarjoina Suojeluskuntain asepajan lisäksi myös joidenkin piirien omissa asepajoissa. Nämä sarjat ovat varustettu omilla numeroillaan. Systeemi toimi siten,että piirit ostivat omilla varoillaan piippuja Suojeluskuntain yliesikunnalta ja sitten kokosivat niistä ja hallussaan olleista romukuntoisista kivääreistä uudenveroisia aseita. Tästä piirien harjoittamasta kokoamistoiminnasta ei nähdäkseni missään "alan" teoksissa ole kirjoitettu.Suojeluskuntain historia 1-3 sarjasta ja vanhoista piirihistoriikeista siitä sensijaan löytyy mainintoja. Esimerkkinä lainaus Hersalon Suojeluskuntain Historia osa 2 sivu 343. Piiri on Nylands Södra.
Piippujen uusimisen alettua 1924 toimeenpantiin piirissä keräys,lotat mukana,ja saatiin kokoon 124 000 markkaa.Sillä kunnostettiin 413 venäläistä kivääriä ja lisäksi hankittiin mauser-piiput 71 japanilaiseen.vuosina 1925-26 toimitettiin ensimmäiset paksupiippuiset miesten käyttöön.Yliesikunta jakoi niitä 333 kpl ja omassa asepajassa vaihdettiin sellaiset noin 200 raakkikivääriin,minkä lisäksi suojeluskunnat ostivat täten kunnostettuja n.250 kpl Sk.Y:ltä.
Aseiden kokoonpanoa on varmasti harjoitettu useissa piireissä, mutta vain Kymenlaakson ja Nylands Södran tuotokset ovat helposti tunnistettavissa. Tiettävästi ainoina ne leimasivat tuotteensa omalla tunnuksellaan;KLP ja NSD.
Piippujen uusimisen alettua 1924 toimeenpantiin piirissä keräys,lotat mukana,ja saatiin kokoon 124 000 markkaa.Sillä kunnostettiin 413 venäläistä kivääriä ja lisäksi hankittiin mauser-piiput 71 japanilaiseen.vuosina 1925-26 toimitettiin ensimmäiset paksupiippuiset miesten käyttöön.Yliesikunta jakoi niitä 333 kpl ja omassa asepajassa vaihdettiin sellaiset noin 200 raakkikivääriin,minkä lisäksi suojeluskunnat ostivat täten kunnostettuja n.250 kpl Sk.Y:ltä.
Aseiden kokoonpanoa on varmasti harjoitettu useissa piireissä, mutta vain Kymenlaakson ja Nylands Södran tuotokset ovat helposti tunnistettavissa. Tiettävästi ainoina ne leimasivat tuotteensa omalla tunnuksellaan;KLP ja NSD.