Kenttätykistön sirpalekranaattien vaikutus panssarivaunuihin

[LV]

Bemarilla on ammuttu 54 läpi kylkipanssaroinnista telakoneiston välistä ja toi kuva jos olisi takaviistoon, niin siinä näkyisi takapanssarointi, mistä on ammuttu tornista läpi.

Siis kyljestä ja tornin takaneljänneksestä kuuluu vastaus.

OK. Milloin ja missä?

Bemarin ps kuula läpäisee muistaakseni 100 tai 120mm. Pitäisi varmaan varmistaa kirjatiedosta, kun kerkeää

Kuulostaa uskomattomalta luvulta, vaikka etäisyys olisi 0 m. Kuvittelisin, että läpäisy on luokkaa 40 mm 500 m etäisyydellä pystysuoraan levyyn. Ammuksena siis tavallinen PSA ball. kärjellä, V0 ~880 m/s.

[Komendantti]

Bemarin ps kuula läpäisee muistaakseni 100 tai 120mm. Pitäisi varmaan varmistaa kirjatiedosta, kun kerkeää

Kuulostaa uskomattomalta luvulta, vaikka etäisyys olisi 0 m. Kuvittelisin, että läpäisy on luokkaa 40 mm 500 m etäisyydellä pystysuoraan levyyn. Ammuksena siis tavallinen PSA ball. kärjellä, V0 ~880 m/s.

Itsekään en nyt ihan ainakaan muistaisi noin suurta läpäisylukua. Onko sitten jokin erityisempi a-tarvike...?
Mm. tällaista löytyy kuitenkin 2A42:n virallisista tiedoista:
30-mm APFSDS-T M929:
Armor penetration (mm) 55 (RHA) at 1,000m/45 at 2,000m

http://www.globalsecurity.org/military/ ... -specs.htm

Eli jos tuhannessa metrissä läpäisy on 55 mm, niin jossain 300 nurkilla saattanee tuolla puhjeta kaiketikin myös 60 mm (?).

[LV]

No joo, mutta minä ainakin ymmärsin, että kyse on jostain Suomessa suoritetusta koeammunnasta, jossa on ammuttu T-54:ää BMP-2:n tavallisilla PS-ammuksilla, eikä nuoliammuksilla.

[Komendantti]

No joo, mutta minä ainakin ymmärsin, että kyse on jostain Suomessa suoritetusta koeammunnasta, jossa on ammuttu T-54:ää BMP-2:n tavallisilla PS-ammuksilla, eikä nuoliammuksilla.

Niin, tuo olisikin aivan mielenkiintoista tietää, mitkä ovat tulokset eri tarvikkeilla... Rovajärvellähän on juurikin tehty kaikenlaisia niin tavallisia kuin epätavallisempia ammuntoja eri aseilla. Eli jos puhuvat, että 2A42:lla on tuollaisesta n. 50mm panssarista saatu läpäisy, niin kyseessä on melkein pakostakin ollut juuri tuo alikaliperinen ammus, eli kyseessä olisi jonkin koeammunnan tulos - joten siinä mielessä voidaan oikein hyvin kallistua LV:n näkemykseen, ettei ainakaan 2A42:n perus-panssariammuksella saada tuota läpäisyä.

Sekin olisi mielenkiintoista tietää ihan mahdollisesti testattuna tuloksena, minkälainen täry- / kavitaatiovaikutus (...tuo kai oli se oikein termi?) olisi tuollaisella tavallisella ps-ammuksella ammutulla sarjalla (ja lyhyt etäisyys, ja sama maalipiste) panssariin, jota se ei riitä läpäisemään. Voisi kuvitella, että lyhyenkin sarjan vaikutuksesta panssarin vastakkainen puoli sylkisi jossain vaiheessa lohjenneita sirpaleita irti levystä. Samoin myös se, kuinka pienelle alueelle ja kuinka monta iskemää tarvitaan, että vaikkapa tuollainen n. 30-40 mm läpäisevällä ammuksella ammuttu sarja esim. 60 mm panssariin mahdollisesti jaksaisi puhkaista aukon läpi asti (joka taas riippuu varmasti hyvin paljon panssarin laadusta).

LV?

[Wittmann]

Nyt täytyy vastata, että en osaa sanoa. Vaunu oli platalla Joulukuussa-91 ja pienet uteliaat oppilaat kävivät mittailemassa. Mulla on kuvia siitä hylystä, muttei mitään hyviä tietenkään, kun oli krikskräks pokkari mukana.

Eli a-tarvike ei tiedossa ja hylkyyn oli ammuttu muullakin kun Bemarila.

[Wittmann]

ja läpäsyjä bemarin oppimateriaalista 90' kulmalla

psvaloj-ammus
300m 82
500 48
1000 35
1500 20

näinollen läpäsy on mahdollista alle 300m ametilla.

Pahoittelen väärää propakandaa, mitä aiemmin julistin....

[Komendantti]

ja läpäsyjä bemarin oppimateriaalista 90' kulmalla

psvaloj-ammus
300m 82
500 48
1000 35
1500 20

näinollen läpäsy on mahdollista alle 300m ametilla.

Itseltäni ei ainakaan äkkiseltään nyt löydy tuota materiaalia... Olettaisin, että nuo olivat omien koeammuntojemme (koeampumalaitos) tuloksia.
Eipä tuo nyt lähietäisyydellä (alle 300 m) niin paljoa heitä siitä 100 mm:stä. Aikamoinen läpäisy siis...! Tuolla se menisi kyllä lähikosketuksessa T-54:n torninkin läpi, jos ei nyt aivan edestä ammuta...
Tuonsuuntainen oli itselläkin juuri se ensimmäinen "intuitio" asiasta, mutta aloinpa sitten kuitenkin taas epäilemään muistiani.

Vertailun vuoksi olisi oikein mielenkiintoista nähdä jostain vaikkapa tuon itänaapurin mahdollisesti julkistamat vastaavat tiedot noille amet:eille, mutta veikkaan vähän ettei taida oikein löytyä.

[jaska]

Panssarin kaltevuudella on merkitystä panssaroinnin vahvuuteen ,mutta kuinka kaltevuus vaikuttaa kimmokkeisiin?Montakohan % osumista kimpoaisi panssaroinnista lävistämättä sitä?

[Komendantti]

Panssarin kaltevuudella on merkitystä panssaroinnin vahvuuteen ,mutta kuinka kaltevuus vaikuttaa kimmokkeisiin?Montakohan % osumista kimpoaisi panssaroinnista lävistämättä sitä?

Tuossahan on muutamakin tekijä, jotka vaikuttavat: ammuksen nopeus, ammuksen kärjen muoto, rakenne ja materiaali, ammuksen massa sen halkaisijaan nähden, panssarin kaltevuus iskukulmaan nähden, panssarin tyyppi, materiaali ja rakenteellinen ominaisuus, jne...
Ensimmäinen nyrkkisääntö on se, että ammus kimpoaa siinä kulmassa olevasta panssarista, joka vastaa ammuksen kärjen kulmaa. Ja tähän on sitten taas tietenkin olemassa omat poikkeuksensa, kuten vaikkapa DU-nuoliammukset.
Myös erilaisilla onteloammuksilla on monia eri herätetoimintoja, jotka mahdollistavat ontelopanoksen laukeamisen joissakin tapauksissa jopa hyvinkin pienillä iskukulmilla.

...Ja kun odotellaan, niin ehkä joku vielä kaivaa oikein tarkempaakin faktaa tästä esille.

[Wittmann]

läpäsy 60' 1000m 18-20mm

[LV]

Vertailun vuoksi olisi oikein mielenkiintoista nähdä jostain vaikkapa tuon itänaapurin mahdollisesti julkistamat vastaavat tiedot noille amet:eille, mutta veikkaan vähän ettei taida oikein löytyä.

Rosoboronexport väittää mainoskatalogissaan läpäisyksi 20 mm/700 m/60 astetta. Tuskinpa heikäläisillä on syytä näissä brosyyreissä ainakaan vähätellä aseidensa tehoa.

http://www.rusarm.ru/cataloque/land_for ... 35--38.pdf

[LV]

Panssarin kaltevuudella on merkitystä panssaroinnin vahvuuteen ,mutta kuinka kaltevuus vaikuttaa kimmokkeisiin?Montakohan % osumista kimpoaisi panssaroinnista lävistämättä sitä?

Yleinen aseoppi (1970) kertoo mm. seuraavaa:

Ammuksen konstruktio, lähinnä sen kärjen muoto, vaikuttaa läpäisyyn. Jos teräväkärkisen ammuksen kärki ei iskuhetkellä tunkeudu panssariin, se rikkoutuu ja ammus tunkeutuu panssariin kuten tylppäkärkinen ammus. Ammus menettää kärjen rikkoutuessa energiaansa, joten sen läpäisykyky huononee. Katkaistu tylppä kärki lisää panssariammuksen läpäisykykyä vinoilla iskukulmilla, etenkin kun kärjen reunat on tehty teräviksi. Terävä särmä leikkautuu panssarilevyyn ja pienentää ammuksen kimmoamismahdollisuutta.

Iskukulma on yleensä pienenpi kuin 90 astetta. Eräiden tutkimusten mukaan toisen maailmansodan aikana oli panssarintorjunnassa keskimääräinen iskukulma 30 astetta; yleisimmin iskukulmat olivat 26:n ja 48:n asteen välillä.

Kulma, jolla ammus kimmoaa panssarin pinnasta, on keskimäärin 25 astetta. Kimmoaminen voi tapahtua huomattavasti suuremmillakin kulmilla ammuksen ja panssarin laadusta riippuen. Esim täyskaliiperinen teräväkärkinen panssariammus saattaa kimmota jo n 40 asteen iskukulmalla. Alikaliiperiluodin kimmoamiskulma on merkittävästi pienempi kuin edellä mainittu keskimääräinen arvo [25 astetta], jopa 10-15 astetta.

BMP-2:n panssariammuksessa on teräväreunainen kärkikappale, joten lienee selvää, että sen kimpoamistodennäköisyys on pienempi kuin ilman kärkikappaletta olevan ammuksen.

[Wittmann]

Jos esim tst-vaunun etuviistoon ampuu, niin siitä tulee sellaisia lusikan kuoppia. Bemari ottaa aika huonosti kimmareita. Ammus toimii jopa alle 25' kulmilla. No kaikki ymmärtää, että ballistiikan rajat tulee aina vastaan.