"Kesäsota 1939" ?

[Axu]

Mitä jos Neuvostoliitto olisikin hyökännyt Suomeen vuonna 1939 puoli vuotta aikaisemmin, eli 30.5.1939? Miten Suomen rintamalle lähettämät n. 275 000 miestä olisivat pärjänneet kesäiseen aikaan miesmääräisesti ylivoimaista vihollista vastaan?

[TPTK]

Huonosti oisi käynyt. Suomelle siis.

[smokeball]

Karjalaan olisi pitänyt keskittää joukot ja naapuri olisi rytistellyt Ouluun ja Rovaniemelle melko liukkaasti. Kyllä lumi ja pakkanen ovat olleet siunauksellisia asioita.

[Sturmmann]

Pitää tietysti huomioida tässä spekuloinnissa, että esim Summassa vaunut ajelivat jäätynyttä suota pitkin ja joukot tulivat myös samaa reittiä. Kesällä tämä ei olisi luonnistunut. Kesällä 1939 puna-armeija olisi tehnyt paljon virheitä, kuin tietysti suomalainenkin puoli.
Ps. Hyökkäys tuolloin olisi saannut enemmän kansainvälistä huomiota osakseen, joten apua olisi varmasti helpommin tullut, kuin puolvuotta myöhemmin.

[smokeball]

Hyvä pointti veli Sturmmannilta. Poliittinen tilanne oli täysin eri kesällä 1939. Saksan hyökättyä Puolaan ja Englannin ja Ranskan julistettua sodan Saksalle tilanne muuttui täysin.
Kesäsota olisi kuitenkin sitonut aivan samoin pääjoukot Kannakselle ja Pohjois-Suomi olisi ollut lähes avoin marssireitti. Pohjoisen tiestö olisi kyllä rajoittanut samoin kuin talvella, mutta etenemisnopeus olisi ollut aivan eri luokkaa.
Kusinen paikka, mutta turpiin olisi annettu!

[sniperi]

jos ruski olisi marssinut ouluun niin mitäs sitte?
valtaosa väestöstä on kuitenkin sen linjan alapuolella...

[AkuK]

Ruotsalaisia olisi voinut alkaa jännittää että pysähtyykö Tornioon vai ei. Ehkä myös saksalaisia, eikös pohjoisruotsissa kuitenkin ollut kaivostoimintaa jokseenkin runsaasti?

[Axu]

Simo Häyhällä oli asiaan myös oma mielipiteensä alkaen kohdasta 04.00 - 04.25 http://areena.yle.fi/tv/1698146

Olisipa minulla ollut aikoinaan tietoa tuon Simo Häyhästä kertovan ohjelman teosta, niin olisin antanut kuvauksiin ihan asekeräilyharrastuksen ja sotahistorian tutkimuksen puolesta oman M.28-30:n tuon "Simunaa" näyttelevän miehen kannettavaksi.

Tuo "Simunan" kantama M.39 kyllä vähän "sairasti" meikäläisen silmää tuolla armeijan varikkotukilla. Numerokin olisi ollut jo valmiiksi hyvin lähellä Simon käyttämän aseen numeroa ja sellakkatukki, kuten asiaan siihen aikaan kuului http://www.tkp.suntuubi.com/?cat=29&img=112

[Juha Tompuri]

jos ruski olisi marssinut ouluun niin mitäs sitte?
valtaosa väestöstä on kuitenkin sen linjan alapuolella...

Tornion kautta taisi pääosa avusta tulla tänne.
Aika pahana pitäisin myös NL:n mahdollisia ilma- ja meritukikohtia sillä alueella.
Ja millähän joukoilla olisi sitten estetty vihollisen tunkeutuminen sieltä etelän suuntaan?

Lisäksi NL:n sukellusveneiden ym, laivaston toimintamahdollisuudet olisivat olleet aivan toista luokkaa kesäkeleillä.
Esimerkiksi maihinnousujen madollisuudet etelärannikollemme ja Ahvenanmaalle.

t: Juha

[Canet]

Mielenkiintoinen spekulaatio.. Vaikka monen asian olisi pitänyt mennä toisin, jotta N-liitto olisi hyökännyt jo kesällä tai alkusyksyllä.. Eurooppahan "jaettiin" vasta loppukesällä Saksan ja N-liton kesken..

Valoista kesäyöt olisivat muutaneet tietysti toiminnan luonnetta - kumpi siitä sitten olisi enemmän hyötynyt - puolustaja vai hyökkääjä? Maihinnousu Ahvenanmaalle tai vaikka Lounais-Suomen (Hankoon?) olisi voinut tulla nopeasti. Koko maa- ja merirajan puolustaminen olisi ollut erittäin vaikeaa. Hyvä kun tuli vasta talvella, parempi, jos ei olisi tullut lainkaan..

[Axu]

Kyllä se on vakaasti minunkin mielipide, että huonosti olisi Suomelle käynyt, jos Neuvostoliitto olisi jo kesällä -39 hyökännyt. Hiuskarvan varaan jäi Suomen pelastuminen siinä varsinaisessa Talvisodassakin.

Stalin järjesti jo etukäteen tietämättään Suomelle apuja Talvisotaan, kun vuosien 1936-1938 puna-armeijan puhdistuksissa teloitettiin armeijan "nokkamiehiä" seuraavanlaiset määrät:

- viidestä Neuvostoliiton marsalkasta kolme
- viidestätoista armeijankomentajasta kolmetoista
- yhdeksästä amiraalista kahdeksan
- 57:stä rintamakomentajasta 50
- 186:sta divisioonankomentajasta 154
- kaikki armeijankomissaarit
- 28:sta rintamakomissaarista 25

Myös 38 000 ammattitaitoista upseeria pääsi hengestään samoissa puhdistuksissa... "iso maa... isot toleranssit..."

[Sturmmann]

Edesmennyt tuttavani joka palveli rantapyssyissä sotien ajan, niin oli sitä mieltä, että ei vihollinen olis pytytty torjumaan suuremmila rannikotykeilläme. Talvisodan alussa Russarö osui heti kärkeen kantamalle tulleeseen Kiroviin, jolloin Kirov vetäytyi savuverhon suojissa välittömästi. Tietysti suurella alusmäärällä tunkeutuminen maihin olisi helpompaa, mutta missä se olisi ollut mahdollista? Karikoinen rannikkomme taitaa olla nykyisellekkin merenkululle haaste.
Maihinousuosasto olisi tarvinnut huoltoakin. Raskailla tykeillämme oli suuri peloitevaikutus olemassaolollaan. LVK 1944 puuttuikin rannikkotykkeihin jossainmäärin.

Talvisodan alettua Moskovan radio ilmoittaa Suursaaren valtauksen olleen haastava ja kärsineen vain vähän tappioita! Yli 1500 miestä nousi maihin tyhjälle saarelle 3. joulukuuta. Kuinka haastava se olisi olut, jos siellä olisi ollut mutama kp-mies ottamassa vastaan hyökkääjiä.

[sniperi]

aika vaarallista hommaa on ollut tuo rauhanajan palvelus neuvostoarmeijassa....melkosia tappiolukuja.

mahtaakohan kansa vieläkään tietää....

[Rokka]

Mutta olisiko vihollisen merivoimien käyttö ollut merkittävästi erilaista kuin jatkosodassa ?

Suomen merivoimien kalusto oli suhteellisen saman kaltainen jo talvisotaa ennen kuin sen jälkeen ?

Kuinka monta uutta ranninkkotykki asemaa rakennettiin talvisodan jälkeen ?

Kyllä osaltaan talvi suomen pelasti, muttei maailmakaan ollut valmis sotaan ennen Molotov-Ribbentrop sopimuksen syntymistä.

- j o n i -

[jaska]

Minä luulen, että maihinnousu ei olisi ollut kovinkaan helppo suorittaa, koska rannikkotykistömme oli ehkä vahvin ja modernein aselajimme tuohon aikaan. laivastolla oli 2 panssarilaivaa ja 5 sukellusvenettä, joilla oli varmasti jokusenlainen pelotevaikutus punalaivaston käytön suhteen. Maarajalla tilanne olisi ainakin majoittumisen suhteen ollut puna-armeijan eduksi. Toisaalta tiestö oli huonoa ja maasto ei Kannaksen pohjoispuolella suosinut kesälläkään motorisoituja joukkoja. Millainen vaikutus esim. helpommalla linnoittautumisella olisi ollut? Kevyen tykistön(krh.n) vaikutus hyökkäävään viholliseen olisi ollut isompi, kuin lumisena talvena.Panssariesteet olisivat toimineet paremmin kesällä jne. Apua olisi ehkä ollut helpommin ja nopeammin saatavissa ja kuljetusväylät olisivat olleet vielä auki. Kenties jopa apujoukkojakin olisi voitu saada, kun niitä ei vielä tarvittu muualla ja Ranskalla ja Britannialla olisi ollut halua padota silloin vielä liittolaisina olleiden Neuvostoliiton ja Saksan pyrkimyksiä. Kukapa tietää, sillä moni asia olisi ollut toisin kesällä 1939.