panzerbuchse 7.92 hylsyjen arvo ?
panzerbuchse 7.92 hylsyjen arvo ?
Olisin laittanut kuvankin, mutta USB kaapeli on loman jäljiltä hukassa siis siistejä 7.92 Panzerbuchsen hylsyjä, nallit ehjät,mutta luoti puuttuu.Luodit on irrotettu siististi,ei väännelty.Leimoja löytyy ainakin P 3f 40 WaA 700 ja aux 33d 41 WaA 109. Näistä saa tosihienoja, kunhan vaan raatsii teurastaa tavallisia 7.92 panssaripaukkuja luodin luovuttajiksi Kaverilla olisi näitä jonkun verran, ja hän haluaisi tietää missä hinnoissa nämä liikkuvat, jota voisi kaupata ne pois käypään hintaan...liikkuuko näitä yleensä paljon?
http://my.qxl.no/accdb/viewItem.asp?IDI=513954196
Tuossa olisi yksi myytävänä.. Näyttäis olevan puupää.
Ite en oo koskaan moista livenä nähnyt, saatika perehtynyt mihinkä tuommoinen sopii
Tuossa olisi yksi myytävänä.. Näyttäis olevan puupää.
Ite en oo koskaan moista livenä nähnyt, saatika perehtynyt mihinkä tuommoinen sopii
-
- jvmaj
- Posts: 1834
- Joined: Mon May 01, 2006 22:28
- Location: Koljonvirta
Teoriassa lisäksi, kuten linkissäsi mainittiin:sako92s wrote:Se kait noissa oli ideana. Voihan sitä yrittää vaikka kuskia silmään...
...eli ko. ammus sisälsi (n. 0.4 grainin?) kyynelkaasuampullin, jonka oli teoriassa määrä vaikuttaa iskemän jälkeen maalissa.This ammunition was called Patrone 318, the full official designation was Patrone 318 SmK-Rs- L'spur or Patrone 318 SmKH -Rs-L'spur, whereas "Patrone" means "cartridge", 318 was an inversion of 813 that stood for an 8,2 mm bullet in a 13mm casing.
SmK meant "Spitzgeschoss mit Kern" ("pointed bullet with core"), SmK(H) = "Spitzgeschoss mit Kern (Hart)" ("pointed bullet with core (hard) meant the same projectile that featured a tungsten-carbide core, Rs stood for "Reizstoff" ("irritant agent") because the projectile also contained a small amount of tear gas, L'spur for "Leuchtspur" ("bright trace" = "tracer") indicating the bullet had a small tracer in its rear.
In the todays point of view it seems incredible that such a small caliber was chosen, but in 1939 with the majority of the tanks with armor ranging from 10-25 mm it look like a razonable choice.
At a typical Vo of slightly over 1,200m/s the projectile penetrated 30mm of steel at a range of 100m and still up to 20mm at 300m (both at 0° slope) and was accepted as the standard anti-tank rifle ammunition to be used by all weapons of that type. The irritant agent in the projectile was a ridiculous idea that envisioned to make the crew of the hit target leave their vehicle or otherwise impair them to a degree of battleunworthiness; however, the tear gas pellet in the projectile was so little that the irritant agent was never noticed by enemy crews; in fact, it wasn't discovered by the allies until after captured ammunition was examined.
t: Sven
"Älyä kyll' ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan,
pää huono oli, arveltiin"
pää huono oli, arveltiin"