4.D, JR 25, Pallari + muuta dokumenttia kesä-44 vaiheet.

[Sturmmann]

4.D:n sotapäiväkirjasta ote.

[Komendantti]

4.D:n sotapäiväkirjasta ote.

Puhtaaksikirjoitettu versio/kopio?

[Sturmmann]

Ei kopio ainenkaan, joten kaiketi sitten puhtaaksikirjoitettu.

[Sturmmann]

Laitanpas yhden sota-arkiston salan tähän sitten. 4.D:n tuhoamat panssarit 17.6-1.7.1944 aikana.

[Komendantti]

No nyt näytti papereissa olevan aivan oikeaa faktaa - Kaukjärvi-Summa -suunnalla käytettiin ensimmäisen kerran panssarikauhuja todellakin jo 17.-18.6.

[Sturmmann]

[rahola]

2. kopiossa mainitaan:
Maj. O. Iivonen, JR 25:n rykmenttiupseeri ......

Tuo rykmenttiupseeri on minulle tuntematon käsite.
Mitenkä sijoittui JR 25 organisaatiossa ?

[Komendantti]

Tuo rykmenttiupseeri on minulle tuntematon käsite.
Mitenkä sijoittui JR 25 organisaatiossa ?

Komentajan "ensimmäinen sijainen" (vrt. pataljoonaupseeri). Rykmenttiupseeri johtaa rykmentin esikuntaa, eli sijainti organisaatiossa löytyy rykmentin esikunnasta.

[Komendantti]

Vielä palaan hiukan tuohon panssarikauhujen käyttöön Kaukjärvellä ja JR 25:n toimintaan parin seuraavan päivän aikana.

Panssarikauhuja oli saapunut joukoille osittain jo alkukesän aikana, mutta ensimmäiset laitettiin joukoille jakoon vasta 17.6. (poislukien A. Ehrnroothin komentama JR 7, joka otti ko. aseet käyttöön jo Siiramäen taistelussa).
JR 25 (ml. 17. Tyk.K) käytti siis panssarikauhuja ensimmäisen kerran 17.6. käydyssä taistelussa Kaukjärven pohjoispäässä räjäyttämättä jääneen sillan yli Keibelin kartanon maastoon päässyttä vihollisen panssariosastoa vastaan. Panssarikauhut olivat käyttäjilleen täysin tuntemattomia, ja niiden käyttö opetettiin hyvin pikaisesti juuri ennen taistelualueelle siirtymistä. Aseet jaettiin JR 25:n joukoista ja 17. Tyk.K:n osista muodostetulle osastolle, jota johti I pataljoonan (4.K:n päällikkö) kapteeni Antero Hyytinen. Osasto onnistui tuhoamaan vihollispanssareita (määrää en tiedä, päivän aikana alueella kuitenkin ilmoitettiin tuhotuksi kaikkiaan 19 kpl "tähän saakka voittamatonta vihollispanssaria") ja näin myös vakauttamaan hetkellisesti rykmentin oikean sivustan siten, että kaikkein pahin saarrostusuhka saatiin vältettyä. Kuitenkin illan aikana osa Keibelin alueen läpi päässeistä vih.panssareista oli päässyt etenemään tykistöleirin alueen halki kohti itää, aina Perkjärven aseman maastoon saakka - siis hyvin syvälle rykmentin selustaan. IV AK antoikin kesiyöllä 4. divisioonalle käskyn vetäytyä Summajärven-Munasuon tasalle, ja JR 25 aloitti vetäytymisen n. klo 2 yöllä, I pataljoonan irtautuessa viimeisenä Kaukjärven alueelta klo 3. Vihollisen painostus jatkui JR 25:ä vastaan 18.6. illasta alkaen sen otettua rintamavastuun Summassa olleilta 3. Pr:n joukoilta. Rykmenttiä vastassa oli 18.-19. päivien osittain lähes sekasortoisen viivytyksen aikana vihollisen tuoreen ja kuluttamattoman armeijakunnan kaksi divisioonaa ja kaksi panssariprikaatia, jotka etenivät Summan, Munasuon ja Leipäsuon suunnilta kohti Viipuria. JR 25 vetäytyikin varsinkin tuon jälkimmäisen päivän aikana (onnistuen pitämään omat asemansa 18. päivän ajan) kauas taaksepäin Kämärän kautta aina Säiniölle ja Suur-Perolle saakka. Tuona aikana Summan lohkon taisteluissa ilmoitettiin 19 vih.panssarin ammutun toimintakyvyttömäksi. Viivytyksen aikana mainitaan monissa kohdin ev Pallarin johtaneen itse henkilökohtaisesti rykmenttinsä viimeisenä vetäytyvän joukon taistelua, erityisesti vetäydyttäessä Summasta Huumolan ja Kämärän aseman kautta Säiniölle (jonne rykmentti joutui vetäytymään osin hajautuneena metsien kautta, vihollisen kärkijoukkojen ehdittyä edetä tiestojä pitkin rykmentin selustaan saakka).
19.6. voidaankin sanoa olleen JR 25:lle kaikin puolin ylivoimaisesti raskain taistelupäivä (erityisesti Huumolassa taistelleelle I pataljoonalle), jolloin se menetti runsaasti kalustoaan ja miesvahvuuttaan, mm. I pataljoonan komentaja maj Groundstroem mukaan lukien (kapt Hyytinen otti vastaan hänen tehtävänsä). Tästäkin huolimatta kulunut rykmentti ei päässyt rintamavastuusta, vaan se vetäytyi VKT-linjalle Talin Repolanjärvelle (kuitenkin pois pääpainopistealueelta), ja valmistautui torjumaan siellä uudet vihollishyökkäykset. Tässä vaiheessa rykmentin pataljoonien vahvuudet vaihtelivat enää vain 150-200 miehessä (!).


(Em. lähteenä mm. Jatkosodan hist. 4)

[Sturmmann]

Tässä kartassa on 4. D:n ryhmitys Kaukjärvi-Mikkeljärvi välillä ja niiden vetäytymisreitti kohden Summajärvilinjaa. Vihreäällä kynällä vedetty kuvaa III/JR25 reittiä ja punainen JR5:n pataljoonien reittiä. Mustalla on merkitty JR25:n I ja II pataljoonat, joista ensimmäinen oli Kaukjärven rannasta Perkjärvelle päin ryhmityksessä.

Kuuluisa Keibelinsilta on kartassa Kaukjärven päässä ja divisioonien merkityssä yhtymäkohdassa.

[rahola]

Tässä se pieni osa kartasta josta jo mainitsin aiemmin, löytyi Ojalan kirjan (v. 2000 painos) liitetaskusta.

III/JR 25 tärkeitä pisteitä Summasta 19.6.44
- III P komentopaikka (Lähteen tien vieressä, oikealla puolella)
- pataljoonan kokoontumispaikka (Lähteen tien vieressä, vasemmalla puolella)
- 9K ja 10K asemat
- PST tykkejä (9K asemien takana ja pat.kok.p:n takana)
- H-vaunuja (HV,ilmeisesti venäläisten läpi päässeitä häiriköitä tai tuhottuja ?)
- Luukkasen pudonnut mersu (MT-hävittäjä, risti pat.kom.p:n lähellä, Lähteen tien vasemmalla puolella)
- HV:ja on merkitty myös Leipäsuo-Lähde-Majakylä tien risteykseen (tämän kartan ulkopuolella)

Valitettavasti sain 100 kbyten kokoon mahtumaan vain noin pienen pläntin.
vasemmassa reunassa pilkottava järvi on siis Summanjärvi.

[rahola]

19.6. voidaankin sanoa olleen JR 25:lle kaikin puolin ylivoimaisesti raskain taistelupäivä (erityisesti Huumolassa taistelleelle I pataljoonalle), jolloin se menetti runsaasti kalustoaan ja miesvahvuuttaan, mm. I pataljoonan komentaja maj Groundstroem mukaan lukien (kapt Hyytinen otti vastaan hänen tehtävänsä).
(Em. lähteenä mm. Jatkosodan hist. 4)

Tarkkoja tilastoja noista sekasortoisista päivistähän ei taida olla haavoittuneiden osalta mutta
kaatuneet ja sellaiset kadonneet (jotka eivät koskaan palanneet sotavankeudesta yms.)
löytyvät Menehtyneet-tietokannasta. Nuo Summassa kadonneet on merkitty tietokannassa kaatuneiksi
päivämäärillä 19.6.44 ja siitä eteenpäin riippuen siitä milloin henkilöstä oli viimeinen havainto.
Katoamispäivämäärä on kuitenkin aina 19.6 tai 20.6.

Näin seulomalla tulin tähän tulokseen.
JR 25 Summan takia menehtyneet:
yhteensä: 111 jakautuen
- EK 1
- I P 16
- II P 36
- III P 55
- Tyk.K 3
- Krh.K 0

Suurin osa on katoamisen kautta menehtyneitä, vain 32 on merkitty suoraan kaatuneiksi.

Myös sotavangiksi joutuneiden konaismäärästä ei näytä olevan tarkkaa tilastoa.
Kilkin kirja antaa arvioksi noin 200. Heistä kyllä palasi sitten suurin osa. Menehtyneet-tietokanta ja muutama lisäys
http://www.klubi.fi/sotavangit/dokument ... 070205.pdf
tuntee 16 JR 25 soturia joille on jonkin moinen tieto kuolinajasta sotavankeudessa.
Heitä on kuitenkin varmasti paljon enemmän mutta ovat nyt tuossa tilastossa merkitty 19.6 kadonneiksi/kaatuneiksi.

Eli kyllähän III P näyttää tuon tilaston valossa eniten kärsineen kun jäivät pahasti loukkuun Kämärälle/Näykkijärvelle.
Komppanioista erityisen paljon menehtyneitä on
- 10K 20
- 5K 22

Olisiko I P:llä ollut sitten enemmän haavoittuneita kuin muilla ?

[Komendantti]

Eli kyllähän III P näyttää tuon tilaston valossa eniten kärsineen kun jäivät pahasti loukkuun Kämärälle/Näykkijärvelle.

III pataljoona ei edes tainnut ehtiä minkäänlaiseen kunnolliseen taisteluun saakka Kämärän aseman maastossa, kun pataljoona käytännössä jo lyötiin erittäin suurella ylimoimalla hajalle. Tässä tapahtumassa on takuulla moni kadonnut, jääden vangiksi tai kaatuen niin, ettei kenelläkään ole ollut siitä mitään varmaa havaintoa. Pelkäänpä myös, että moni haavoittunut on jäänyt ottamatta mukaan kun ollaan suurella kiireellä vetäydytty vihollisvyöryn alta pois. Pataljoona joutui klo 12.30 annetun irtautumiskäskyn jälkeen vetäytymään pahoin hajaantuneena sivuun Huumolan suuntaan ja sieltä vetäytyvän JR 58:n joukkojen mukana Näykkijärven länsipuolitse kohti Säiniötä. Osa matkaa tästä taaksepäin siirtymisestä tapahtui hyvin hajallaan ja varsinkin Näykkijärven maastossa edelle ehtineen vihollisjoukkojen lomitse - vihollisen panssarijoukkoja oli ehtinyt jo JR 25:lle suunniteltuihin vetäytymisasemiin saakka. Tässä iltapäivän-illan vaiheessa on tunnetusti kadonnut III pataljoonan joukkoja.

Olisiko I P:llä ollut sitten enemmän haavoittuneita kuin muilla ?

I pataljoonan onnistui vetäytymään 18.-19. aikana suhteellisen onnistuneesti, jolloin sen kovimmat tappiot tuntuvat painottuvan 19.-20. päivien väliseen iltaan-yöhön pääasiallisesti Säiniön aseman maastossa. Tällöin kuitenkin mm. haavoittuneet onnistuttiin evakuoida ilmeisesti paremmin kuin nopean vetäytymisen aikaan, eikä myöskään tappioita kadonneina varmastikaan päässyt syntymään enää ainakaan aivan niin suurissa mitoissa. Säiniön taistelu oli illan ja yön aikana jo paljon suunnitelmallisempaa, hallitumpaa ja paikallaanolevaa, aina klo 2.30 saakka (20.6.), jolloin rykmentti sai taas uuden käskyn vetäytyä kokonaan pois Viipurin edustalta.


Voidaan siis ehkä arvella, että noina päivinä suurimmat luvut kaatuneina (ja kadonneina) syntyi III pataljoonalle (ja mikäli myös kadonneet laskettiin kokonaistappioissa kaatuneiksi), kun taas mahdollisesti Säiniön asemalla pääpainopisteessä neljän apuun saadun panssarivaunun tukemana toiminut I pataljoona (vastassaan kaikkiaan jopa kahden armeijakunnan panssaroitujen & jalkaväkiyhtymien tuoreet kärkijoukot) kärsi illan ja yön 19.-20.6. aikana kovimmat tappionsa tuossa kyseisessä Säiniön aseman maastossa kaiketikin pääasiallisesti haavoittuneina (ja osittain kaatuneina).

[rahola]

Tässä JR 25 menehtyneiden jakautuminen kolmen pataljoona välillä päivittäin kesällä -44.
Tiedot on menehtyneet tietokannasta (poimittuna kuolinaika-kentän mukaan).
Pylvään koko korkeus osoittaa myös suuriinpiirtein koko rykmentin menehtyneet.
Tuolle ajalle (16.6 ... 28.7.44) menehtyneiksi merkittyjen koko summa on JR 25 osalta 427.

[Edit 5.4.2009 klo 15:53]
Pitkät pylväät ovat siis
- 19.6 Summa
- 17.7 Männikkösuo (josta oli myös aiemmin keskustelu tässä ketjussa)
Jos kuva näkyy heikosti selaimessa niin klikkaa kuva auki.

[Sturmmann]

Tässä laittamieni karttojen värikoodit.