Juutalaisten asema 1918

[Tuomas]

Jos lasketaan pois äärioikeisto, niin antisemitismi ei ollut ennen sotia Suomessa antisemitismiä kuten se ymmärrettiin vaikka Keski-Euroopassa.

Pikemminki sitä voitaisiin verrata vaikka nykyisinki suomalaisten naisten kokemaan ”lasikattoon”. Oli olemassa sanaton sopimus ettei päästetä tiettyjä etnisiä ryhmiä määrättyihin tehtäviin.

Hyvänä esimerkkinä voitaisiin ottaa vaikka se, että hyvin varusmiespalveluksensa suorittanut Suomen juutalainen nuori mies saatettiin lähettää jopa viimeisenä palveluspäivänä maitojunaan RUK:sta.

”Muutoinkin antisemitismi Suomessa vuodesta 1917 eteenpäin - sikäli kun sitä jossain määrin esiintyi - oli yksinoikeudella oikean laidan kavereitten agendaa, eli valkoista tavaraa.”

[Canet]

Katselin "muinaisten" poliittisten aatesuuntien ohjelmia POHTIVAsta eli "poliittisten ohjelmien tietovarannosta" (http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/index) toimintansa lopettaneiden, pääasiassa pienien puljujen ohjelmajulistuksista löytyi selkeästi ja suorasti muotoiltua antisemitismiä, esim:

Suomalaissosialistisen Työväen Puolueen ohjelma 1935 (toimi n. 1933-34, johtaja Ensio Uoti, kannatus vaaleissa jäi muutamaan sataan ääneen - Uotin vastusti myös suomenruotsalaisia, joita hän vertasi Saksan juutalaisiin)
I. Valtiopolittinen perusajatus.
b) Rotupoliittisesti:
3. Kaikkien ei-suomalaisten erottaminen vastuunalaisista toimista julkisen elämän alalla.
4. Juutalaisten ja muiden kuokkavieraina elävien ulkomaalaisten maahantulon estäminen. Vahingolliset ulkomaalaiset ja juutalaiset voidaan karkoittaa maasta.

SUOMEN VALTAKUNNAN LIITTO (SVL) 1942 (toimi jatkosodan aikana, jonkinlainen IKL:n varajärjestö, johtajana Manuo Vannas, jäseninä mm. Wäinö Aaltonen, Rolf Nevanlinna, Yrjö Kilpinen - selkeän juutalaisvastainen)
17. Virkamiehen on oltava sidottu kansallisiin pyrintöihimme eikä hän saa olla riippuvainen lupauksista salaseuroille tai muille epäkansallisille järjestöille. Maamme on vapautettava kaikesta juutalaisuuden vaikutuksesta.

Isänmaallisen Kansanpuolue 1932: (älä sekoita IKL:n - IKP:tä johti Ernest Hedborg, se oli ensimmäinen kansallisosialistinen järjestö Suomessa ja toimi vain 1930-luvun alkuvuosina - kannatus jäi vähäiseksi. Kirjailija Örnulf Tigerstedt kuului IKP:n, mutta "hän ei voinut entisenä vapaamuurarina nousta puolueessa merkittävän asemaan" - järjestys se olla pitää.. )
V. Rotusuojelu
Me vaadimme, että kotoisen kansamme kaikkia jäseniä tehokkain keinoin suojellaan vierasmaalaisten rotujen turmiollista vaikutusta ja kotimaisiakin ala-arvoisia ja vahingollisia vaikutteita vastaan. Tässä tarkoituksessa on:
a) juutalaisten ja muiden turmiollisten vierasmaalaisten maahanmuutto ja Suomen kansalaiseksi pääsy ehkäistävä;
--

Huomattavasti useammalla ryhmittymällä oli selkeästi ulkomaalaisvastaisia periaatteita ohjelmissaan. Juutalaisista niissä ei kuitenkaan suoraan puhuta.

Kun noitten pienten ääriliikkeiden kannatus jäi kovin vähäiseksi, taittui käytännön antisemitismiltä kärki - puhetta piisasi pienissä kuppikunnissa, mutta koviin toimiin ei ollut valtaa ja voimaa. Yksittäistapauksista en tiedä - saattaa hyvinkin löytyä..

Varmastikin Tuomaksen kuvaama "lasikatto" oli olemassa ja käytössä - eikä ainoastaan juutalaisten kohdalla - toimi varmaan myös vasemmistoa, työväenliikkettä tms. lähellä olleita tai sellaiksi esim. sukulaisuuden perusteella katsottuja vastaan.

No, löytyypä sitten toistakin laitaa - lähimenneisyydestä:

SUOMEN KRISTILLISEN LIITON YLEISOHJELMA 1982
Puolueettomuuspolitiikkansa mukaisesti Suomen tulee pitää yllä hyviä ja puolueettomia suhteita myös kaikkiin Lähi- idän maihin sekä tukea jännityksen lieventämiseen, oikeudenmukaiseen rauhaan ja kansojen itsemääräämisoikeuteen tähtääviä pyrkimyksiä tällä alueella. Ottaessamme kantaa Israelin kysymyksiin meidän tulee muistaa juutalaisten erityisasema Raamatun valossa ja maailmanhistoriassa.

KD:n nykyohjelmasta en tiedä, enkä halua tietää.. Olisko tossa sitten oikea sana "prosemiitti"..

Ja lopuksi "tuotevastuulauseke": EN ole antisemiitti, mutten myöskään prosemiitti. Kiinnostukseni aiheeseen on PELKÄSTÄÄN normaalia historialliseen asiaan kohdistuvaa mielenkiintoa.

[Schmarden]

Jaakko Paavolainen: Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa1918 I ´Punainen terrori´

"Hyvinkään murhien verrattain harvinainen ja omalaatuinen piirre oli siinä, että kaikki kahdeksan uhria ammuttiin samana päivänä (18.2.), minkä jälkeen paikkakunnalla ei tapahtunut murhia lukuunottamatta yhtä tapausta huhtikuussa. ... Murhien ajankohta antaa aiheen olettaa, että hyvinkääläiset ovat olleet juuri lähdössä Kirkkonummen "rintamalle". Omalaatuista kiirettä kuvastaa myös se kuuluisaksi käynyt seikka, että poissa olleen agronomi Juholan sijasta ammuttiin hänen rouvansa."

Paavolaisen mukaan Hyvinkäällä murhattiin 16 siviilihenkilöä Vapaussodan aikana. Juutalaisyhteisön joukkomurhasta en äkkiseltään löytänyt mitään mainintaa, eikä tuo lainaus Paavolaisen kirjasta väittämää ainakaan tue, vaikkei sitä myöskään vielä näillä tiedoilla voi aukottomasti kiistääkään, mutta pidän väitettyä tapahtumaa melko epätodennäköisenä.

[Seppo Jyrkinen]

...antisemitismi ...

Hyvänä esimerkkinä voitaisiin ottaa vaikka se, että hyvin varusmiespalveluksensa suorittanut Suomen juutalainen nuori mies saatettiin lähettää jopa viimeisenä palveluspäivänä maitojunaan RUK:sta.

Onko tuosta antaa mitään lähdeviitettä tai tilastoa?

[Berlioz]

Juutalaisten RUK-maitojunakeikat 1930-luvulla on selostettu ainakin Rautkallion kirjoissa (mm. Suomen juutalaisten aseveljeys).

Toisaalta Helsingissä toimi ennen sotia 'mooseksen uskoinen' Sk-komppanian päällikkönä.

[mosu]

Kuulin tuossa väitteen, josta en ole aiemmin kuullut, väittämän mukaan punaiset olisivat teloittaneet Hämeenlinnan juutalaisyhteisön Hyvinkäällä joskus 1918 aikana ?

- j o n i -

No kyllä tuo on aivan taatusti legendaa, mikäli on koetettu väittää punaisten harrastaneen jotain antisemiittistä toimintaa. Mikäli iso joukko juutalaisia olisi joutunut teloituksen kohteeksi (ei tietenkään mahdotonta), olisi noissa tapauksissa yhdistävä tekijä henkilöiden yhteiskunnallinen luokka-asema. Ei suinkaan juutalaisuus.

TERRORIN AIKA, SUOMEN LEVOTTOMAT VUODET 1917-1921 [...]

[...] en nyt varmalla muista, oliko juutalaisista mitään erikoisempaa juttua... Hyvä kirja kuitenki!

Hyvä ja uutta tietoa asiaan tuonut teos. Kirjassa ei kuitenkaan puhuta mitään juutalaisista terrorin kohteena, koska Rokan kuulema väite on puhdasta huuhaata.

Muutoinkin antisemitismi Suomessa vuodesta 1917 eteenpäin - sikäli kun sitä jossain määrin esiintyi - oli yksinoikeudella oikean laidan kavereitten agendaa, eli valkoista tavaraa.

Minäkin, siis tältä istumalta ja enempää asiaa tutkineena, olisin taipuvainen ukomaan, että jotkin muut tekijät olisivat vaikuttaneet kuin pelkkä juutalaisuus. Hirvittäviä tekoja tuohon aikaan tapahtui. Mene ja tiedä. Mutta Suomen juutalaiset myöhemmin lähetettiin Armeijaan. Se laivallinen juutalaisia kyllä palautettiin Saksaan. He olivat Itävallan juutalaisia eivätkä Suomen kansalaisia. Miksihän he yrittivät Suomeen? Eikö Ruotsi olisi ollut parempi paikka.

[mosu]

Kuulin tuossa väitteen, josta en ole aiemmin kuullut, väittämän mukaan punaiset olisivat teloittaneet Hämeenlinnan juutalaisyhteisön Hyvinkäällä joskus 1918 aikana ?

- j o n i -

No kyllä tuo on aivan taatusti legendaa, mikäli on koetettu väittää punaisten harrastaneen jotain antisemiittistä toimintaa. Mikäli iso joukko juutalaisia olisi joutunut teloituksen kohteeksi (ei tietenkään mahdotonta), olisi noissa tapauksissa yhdistävä tekijä henkilöiden yhteiskunnallinen luokka-asema. Ei suinkaan juutalaisuus.

TERRORIN AIKA, SUOMEN LEVOTTOMAT VUODET 1917-1921 [...]

[...] en nyt varmalla muista, oliko juutalaisista mitään erikoisempaa juttua... Hyvä kirja kuitenki!

Hyvä ja uutta tietoa asiaan tuonut teos. Kirjassa ei kuitenkaan puhuta mitään juutalaisista terrorin kohteena, koska Rokan kuulema väite on puhdasta huuhaata.

Muutoinkin antisemitismi Suomessa vuodesta 1917 eteenpäin - sikäli kun sitä jossain määrin esiintyi - oli yksinoikeudella oikean laidan kavereitten agendaa, eli valkoista tavaraa.

Minäkin, siis tältä istumalta ja enempää asiaa tutkineena, olisin taipuvainen ukomaan, että jotkin muut tekijät olisivat vaikuttaneet kuin pelkkä juutalaisuus. Hirvittäviä tekoja tuohon aikaan tapahtui. Mene ja tiedä. Mutta Suomen juutalaiset myöhemmin lähetettiin Armeijaan. Se laivallinen juutalaisia kyllä palautettiin Saksaan. He olivat Itävallan juutalaisia eivätkä Suomen kansalaisia. Miksihän he yrittivät Suomeen? Eikö Ruotsi olisi ollut parempi paikka.

Juutalaisyhteisö, tietojeni mukaan, syntyi suomeen Tsaarin ajalla, jolloin juutalaiset eivät saaneet asettua Suomeen paitsi jos olivat palvelleet Taarin armeijassa säädetyn ajan (joka sattoi olla pitkä pieti, ehkä 20 vuotta). Sitten he saivat valita mihin he halusivat asettua laajassa Venäjän valtakunnassa. Sillä on omaa latuansa lähtökohdat, kuten suomalaisilla kazaktanilaisillakin. Molemmat kansanryhmät integroituivat suomalaiseen yhteiskuntaan Tosin huomasin, että Espoon Westendistä lähti 60- ja 70 luvulla perheitä USA:an ja Israeliin.

[Seppo Jyrkinen]

Juutalaisten RUK-maitojunakeikat 1930-luvulla on selostettu ainakin Rautkallion kirjoissa (mm. Suomen juutalaisten aseveljeys).

Olen lukenut Rautkallion kirjat mutta asia ei ole jäänyt mieleen.

RUK:sta valmistui 1930-1939 yhteensä 9.732 reservinupseeria mikä vastasi 0,027% koko Suomen väestöstä. Juutalaisiin seurakuntiin kuului n. 1.700 henkeä joista samalla %-luvulla saadaan 4-5 juutalaista reservinupseeria. Siis yksi mies parin vuoden välein.

Juutalaisyhteisön koko oli niin pieni, että satunnaiset vaihtelut ovat voineet vaikuttaa lopputulokseen voimakkaasti. Vaikka 30-luvun lopulla ei RUK:sta olisi valmistunut ainuttakaan juutalaista, niin se ei yksinään vielä osoittaisi yhtään mitään.

Kirjassaan "Setä Stiller" Rony Smolar (itsekin juutalainen, YLEn entinen toimittaja) kertoo, että "juutalaiset yleensä yrittivät keksiä keinoja välttää asepalvelua". Mikäli väite pitää paikkansa, niin se on varmasti osaltaan vähentänyt halukkuutta menestyä asepalveluksessa ja sitä kautta päätyä RUK:uun. Tosin väite saattaa myös olla yleinen stereotypia Keski-Euroopasta jolloin se ei sovi Suomeen, jossa monella juutalaisella oli sukunsa puolesta sotilastausta.

[Canet]

Smolarin kirja on varsin mielenkiintoinen - Suomen juutalaisuuden historiaa.. "Setä" eli Abraham Stiller oli Ruben S:n isoisä.. Appivanhemmat (Seligsonit?) valitsivat hänet tyttärensä aviopuolisoksi - tytär hoiti vaatetusbisnestä, "setä" toimi juutalaisyhteisössä ja hyväntekeväisyystyössä..

[Berlioz]

Kannattaa tarkistaa Rautkallion kirjoista koska siellä voi olla joku lähdekin mainittuna - itse en muista. Pari kertaa olen puhunut asiasta Helsingin juutalaisen seurakunnan sotaveteraanien kanssa, mutta siitäkin on jo vuosia.

Pari yleistä kommenttia kuitenkin. Ensinnäkin kyse oli maitojunasta, eli ei RUK:lle hakeutumisesta tahi pääsemisestä, vaan nimenomaan kurssilta tippumisesta/tiputtamisesta. Toiseksi RU-kursseilla juutalaisia on/olisi täytynyt olla huomattavan paljon enemmän kuin 1 per joka toinen vuosi - olihan heidän koulutustasonsa selkeästi korkeampi kuin väestöllä yleensä ja monilla myös sotilastaustaa perheessä.

OT - Luovutin joitain vuosia sitten Ruben Stillerille löytämäni talvisodan muistomitalin myöntökirjan - joka oli myönnetty Sk-soldat Ruben Stillerille. Kyse ei ollut aikakoneesta, vaan siitä, että nykyinen toimittaja Stiller on saanut nimensä edesmenneen setänsä mukaan.

[Seppo Jyrkinen]

Smolarin kirja on kyllä mielenkiintoinen, mutta ennemminkin mielipidekirja kuin historiakirja. Rautkallion kävin tänään hakemassa kirjastosta nyt uudemman kerran.

Hyvä siviilikoulutus ja sotilastausta edesauttavat koulutukseen hakeutumista, mutta Smolarin mainitsema armeijaa vastustava asenne puolestaan vähentää sitä. RUK:n tilastolliset pohdiskelut ovat kieltämättä epäluotettavia näin pienissä määrissä. Paremman kuvan antavat tilastot sotaan osallistuneitten miesten määristä.

Suomen väkiluku 1939 oli 3,7 miljoonaa ja talvisodan armeijan kumulatiivinen miesmäärä arviolta 370.000 (tietääkö joku tarkkaa lukemaa?). Eli asepukua kantoi n. 10% koko kansasta.

Juutalaisia osallistui talvisotaan 110 miestä joka tekee 6,5% eli selvästi vähemmän kuin kansasta keskimäärin. Jatkosotaan sen sijaan osallistui 267 juutalaista mikä tekee 15,7% juutalaisten määrästä.

Talvisotaan osallistuneitten pieni määrä ja voimakas muutos välirauhan aikana (osana n 100.000 "yli-ikäisen" varusmiehen pikakoulutusta) kertovat, että juutalaisnuoria osallistui varusmieskoulutukseen sotien välisenä (siis 1920- ja 30 luvuilla) aikana selvästi vähemmän kuin keskimäärin.

Taustoja tarkemmin tuntematta mahdollisia selityksiä löytyy ainakin kaksi:
- Smolarin arvio kielteisestä suhtautumisesta on oikea ja juutalaisnuoret onnistuivat välttelemään asepalvelusta.
- Juutalaisnuoria karsittiin pois varusmiespalveluksesta herkemmin kuin muita.

"Ruununraakkien" määrä oli sotienvälisenä aikana erittäin suuri kun haluttiin säästää valtion kuluissa. Jos olit liian lyhyt tai heikkokuntoinen niin armeijaan ei ollut asiaa. Muistelenpa jostain lukeneeni, että 1930 luvulla hylättiin mies syystä että hän oli yksisilmäinen - ja jatkosodan aikana palkittiin Mannerheim-ristillä.

HUOM: täydensin 1920 ja -30 luvuilla

[Canet]

Toki Smolar sanoo kirjassaan mielipiteensä, mutta kyllä siellä paljon Suomen juutalaisuuden historiaakin on..

[Berlioz]

Rautkallion kävin tänään hakemassa kirjastosta nyt uudemman kerran.

Löysitkö lähdeviitteitä?

[Seppo Jyrkinen]

Rautkallion kävin tänään hakemassa kirjastosta nyt uudemman kerran.

Löysitkö lähdeviitteitä?

Olen vasta sivulla 115, jäljellä n 450. On hidasta kun tekee koko ajan muistiinpanoja.

[Seppo Jyrkinen]

Löysin lisää lukuja. Rautkallio kirjoittaa s 530, lähdeviite 1070: "Kaikkiaan n. 17 juutalaisupseerista, puolet oli lääkintäupseereita"

Onko kenellä tietoa lääkintäupseereiden nimityksistä ennen vuotta 1945? Eli pitikö käydä upseerikoulu vai oliko siinä jokin yksinkertaisempi menettely, esimerkiksi lääkärin papereilla luutnantin vakanssi ilman sen kummempia upseerikoulutuksia. Jos menettely on ollut normaali, niin päädyn tulokseen, jonka mukaan juutalaiset upseerit olivat yliedustettuina Suomen armeijassa.

- Reservin upseereita koulutettiin v 1920-1944 yhteensä 30.240 miestä joten vuoden 1940 väestön mukaan heitä oli 0,82% koko kansasta.
- Mikäli juutalaisten määrä oli 1.700 henkeä ja upseereita 17, niin juutalaisupseereiden määrä olisi ollut 1,0% koko populaatiosta.

Eli 0,82% vs 1,0% mikä tarkoittaa, että juutalaisia oli upseereina 22% enemmän kuin mitä väestöstä keskimäärin.

Laskelmassa on ainakin kolme heikkoutta:
- Vuoden 1940 väestönlaskennan mukaan juutalaisia oli 1.425 henkeä ja tämän lukeman avulla laskettuna juutalaisten yliedustus upseerikunnassa nousisi 46%:iin.
- Rautkallion tieto 17 upseerista koskee ilmeisesti veteraaneja eli kaatuneet upseerit vielä kasvattaisivat lukua.
- Juutalaisten määrä on niin pieni, että satunnaistekijät ovat voineet vaikuttaa lukuihin.

On vielä useampikin kirja lukematta, mutta ihan näiltä jalansijoilta en niele väitettä, että juutalaisia olisi sorrettu Suomen armeijassa.