Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Oliskko porukoilla hyviä ehdotuksia missä päin Suomen niemeä kannattaisi käydä miinaharavalla ehtimässä sodan jäänteitä? Mistä saisi sotakarttaoja? Tai missä on ollut kovia kahinoita?

lappiin lappiin....mielellään elokuussa....

Eteläisempi suomi on jo koluttu ja metsan omistajat tarkkoja metsistään...
ja parhaat paikat on rauhoitettu.

Laitat kato googleen sotaromua, niin sieltä tulee Suomi24 foorumi. Sieltä lueskelet etsijän ja zäkpauerin juttuja. Ne kaverit tietää.

M39 wrote:Oliskko porukoilla hyviä ehdotuksia missä päin Suomen niemeä kannattaisi käydä miinaharavalla ehtimässä sodan jäänteitä?

Ei missään päin... Mieluummin näppäilen tätä läppäri kotona A1 kuntoisena,kun toinen vaihtoehto on että 20 euron kranaatinkuoren takia halvaantuu koko oikeanpuoleinen kroppa kaulasta alaspäin,vasemmasta silmästä lähtee näkö ja vasen jalka polvesta alaspäin lentää kuusenoksille varisten ruuaksi...näitä vaihtoehtoja kannattaa pari kertaa punnita mielessään.
http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... =46&t=9685

Itse olen vielä nuori ja elämä edes niin ei kannata tärvellä näköä tai muuten tapattaa itseä näissä miinaharava hommissa vaikka sitä itse harrastan ja jos löydän jonkun vaaralliselta näyttävän esineen en koske ja ilmoitan poliisille. tuttu kerto kun on lääkäri et pojat oli leikkiny maa löytö ammuksilla toinen kuoli ja toiselta meni näkö ja toinen käsi kokonaan ja toinen kyynerpäästä asti ja jalka tuumas vain että kaverille kävi paremmin kuoli tosi tarina. En paheksu sitä harrastusta ja saapa ainakin liikuntaa.yhtä hyvin se marjan piomija mummo voi astua vanhaan s miinaan kun sellaisiakin vielä täältä lapista kaveri on löytäny niin en siinä mielessä pidä tä harrastusta vaarallisena mettä miehet oli tehny nuotion kranaatti haudan päälle pari kuoli ja muutama loukkaantu vakavasti.

kyllähän haravalla romua löytää ja on erityisen kiehtovaa kun pistimen kärki tökkää metalliin...siinä on ihan eri tuntu kuin kivessä...
Samalla pulssi kohoaa...uskaltaako kammeta, raaputtaa...

Tai jos harava kertoo että 3 tuuman syvyydessä on 10 kilonen...ja runttaat lapion maahan ja kuuluukin heti kliks...sitä pitää sitten pohtia että jättääkö lapio siihen ja häipyä salamavauhtia, vai nostaako ylös....

On ollu tapana että kaivetaan aina bw kenttälapion sivulla ja sitten tökitään pistimellä ja lopuks kaivetaan melkein käsin että itte ole aika varovainen kaikilla kohila millä piippaa

Kyllä siellä maastossa tavaraa on, ja vaarallisiakin värkkejä... Aikanaan -90 luvulla tuli lehdistä kerättyä aiheeseen liittyviä artikkeleita, monessa tapauksessa oli mennyt henkiäkin... Sittemmin homma jäi... Harmi sillä näihin päiviin mennessä olisi aiheesta syntynyt jo kohtalainen leikekirja kun joka kesä pv raivaa ammuslöytöjä tai joku itseoppinut pomminpurkaja posauttaa itsensä pilvenreunalle... Eipä silti, onhan sitä itsekin tullut kuljettua taistelukentillä (valtion mailla) piipparin kanssa katselemassa mutta järkeä kannattaa käyttää Ohessa lehtijuttu -90 luvun lopulta, monenlaista täytettä noissa sakujen murkuloissa... ruostuneen kuoren sisältöä voi vain arvailla, mitään terveellistä se ei missään tapauksessa ole.

juu kyllä itsekin aina ilmoittanut viran omaisille.
ja ovat monet kiitelleet kun lapsi perheen tontin rajalta olen morkuloita haetuttanut pois.

Tuo edellinen oli kohdistettu ihan yleisesti, ei kehenkään palstalaiseen erikseen

Tulenjohtomies wrote:

M39 wrote:Oliskko porukoilla hyviä ehdotuksia missä päin Suomen niemeä kannattaisi käydä miinaharavalla ehtimässä sodan jäänteitä?

Ei missään päin... Mieluummin näppäilen tätä läppäri kotona A1 kuntoisena,kun toinen vaihtoehto on että 20 euron kranaatinkuoren takia halvaantuu koko oikeanpuoleinen kroppa kaulasta alaspäin,vasemmasta silmästä lähtee näkö ja vasen jalka polvesta alaspäin lentää kuusenoksille varisten ruuaksi...näitä vaihtoehtoja kannattaa pari kertaa punnita mielessään.
http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... =46&t=9685

Afrikakorps wrote:Itse olen vielä nuori ja elämä edes niin ei kannata tärvellä näköä tai muuten tapattaa itseä näissä miinaharava hommissa vaikka sitä itse harrastan ja jos löydän jonkun vaaralliselta näyttävän esineen en koske ja ilmoitan poliisille. tuttu kerto kun on lääkäri et pojat oli leikkiny maa löytö ammuksilla toinen kuoli ja toiselta meni näkö ja toinen käsi kokonaan ja toinen kyynerpäästä asti ja jalka tuumas vain että kaverille kävi paremmin kuoli tosi tarina. En paheksu sitä harrastusta ja saapa ainakin liikuntaa.yhtä hyvin se marjan piomija mummo voi astua vanhaan s miinaan kun sellaisiakin vielä täältä lapista kaveri on löytäny niin en siinä mielessä pidä tä harrastusta vaarallisena mettä miehet oli tehny nuotion kranaatti haudan päälle pari kuoli ja muutama loukkaantu vakavasti.

Joo ei se nuitten sodan jäänteiden etsiminen piippareilla ole todellakaan leikin asia. Se on todella tarkkaa touhuo vähä niinku kellosepän hommoa. Yhden räjähtämättömän kranaatin olen löytäny ja ilmoitin heti viranomaisille asiasta.

Mutta olisihan se siistiä löytää aseita tai muuta vaaratonta matskua... Onko kuinka moni löytänyt kivääreitä tai emman lippaita tms.?

M39 wrote:

Tulenjohtomies wrote:

M39 wrote:Oliskko porukoilla hyviä ehdotuksia missä päin Suomen niemeä kannattaisi käydä miinaharavalla ehtimässä sodan jäänteitä?

Ei missään päin... Mieluummin näppäilen tätä läppäri kotona A1 kuntoisena,kun toinen vaihtoehto on että 20 euron kranaatinkuoren takia halvaantuu koko oikeanpuoleinen kroppa kaulasta alaspäin,vasemmasta silmästä lähtee näkö ja vasen jalka polvesta alaspäin lentää kuusenoksille varisten ruuaksi...näitä vaihtoehtoja kannattaa pari kertaa punnita mielessään.
http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... =46&t=9685

Afrikakorps wrote:Itse olen vielä nuori ja elämä edes niin ei kannata tärvellä näköä tai muuten tapattaa itseä näissä miinaharava hommissa vaikka sitä itse harrastan ja jos löydän jonkun vaaralliselta näyttävän esineen en koske ja ilmoitan poliisille. tuttu kerto kun on lääkäri et pojat oli leikkiny maa löytö ammuksilla toinen kuoli ja toiselta meni näkö ja toinen käsi kokonaan ja toinen kyynerpäästä asti ja jalka tuumas vain että kaverille kävi paremmin kuoli tosi tarina. En paheksu sitä harrastusta ja saapa ainakin liikuntaa.yhtä hyvin se marjan piomija mummo voi astua vanhaan s miinaan kun sellaisiakin vielä täältä lapista kaveri on löytäny niin en siinä mielessä pidä tä harrastusta vaarallisena mettä miehet oli tehny nuotion kranaatti haudan päälle pari kuoli ja muutama loukkaantu vakavasti.

Joo ei se nuitten sodan jäänteiden etsiminen piippareilla ole todellakaan leikin asia. Se on todella tarkkaa touhuo vähä niinku kellosepän hommoa. Yhden räjähtämättömän kranaatin olen löytäny ja ilmoitin heti viranomaisille asiasta.

Mutta olisihan se siistiä löytää aseita tai muuta vaaratonta matskua... Onko kuinka moni löytänyt kivääreitä tai emman lippaita tms.?

Itse on tullut kaivettua jo monia kranuja milloin tykin ammuksia milloin khr ammuksia ja lippaat minusta on niitä huippuhetkiä parilla mp40 lipasta ja l-26 lipas .

Löysin viime kesänä ovaalinmuotoisen alumiinisen tunnuslevyn, oliko nuo talvisodan aikasie, vai minkä aikaisie. Siinä on joku numerosarja eikä syntymäaikaa.

luultavasti saksalainen.

M39 wrote:Löysin viime kesänä ovaalinmuotoisen alumiinisen tunnuslevyn, oliko nuo talvisodan aikasie, vai minkä aikaisie. Siinä on joku numerosarja eikä syntymäaikaa.

Väitän että talvisodan suomalainen, mikäli yksirivinen numerosarja. Jatkosavottaan tuli sitten se "luun"mallinen hautuumaan puhelinnumero. Sakumanneilla oli myös ovaalinmuotoinen, mutta numeroita ja yksikkölyhenteitä useassa rivissä ja materiaali taisi olla sinkki.