Mantsinsaaren patteri

[riude]

Aihetta on jossain ketjussa hieman sivuttukin, mutta ei kovinkaan tarkasti.
Alkuviikosta tuli tuolla käytyä.
http://maps.google.fi/?ll=61.309073,31. ... 13&vpsrc=6

Yritimme miettiä, mitä on tämän pylvään päässä ollut?



Pylväs on uudemman tulenjohto"bunkkerin" päällä, ja sen alareunassa on n. 30-40mm halkaisijaltaan olevat reiät alas bunkkeriin. Voisi olla esim. läpivientejä kaapeleille tms?
Alla kuva, josta näkyy pultit pylvään päällä, verrokkina aikamiehen vaaksa.
Itse en juurikaan tykistöä tunne, mutta olisiko tuossa ollut jonkinlainen suuntaus- tahi laskentalaite?



Sisällä oli hämmästyttävän hyvin säilynyt maalipinta seinissä, ja erityisesti tekstit, jos ne nyt ovat alkuperäiset?
Luulisi kyllä, ettei tuollaisia harakanvarpaita ole Suomen armeijan toimesta tehty?
Ja mitä lienevät nuo "tulevat" ja "lähtevät"? Niiden yllä on puutapeilla tulpattuja reikiä, voisi kuvitella niissä olleen kaapeliläpiviennit?
Olisiko sitten tykit nimetty "S" ja "E" tjsp?




Samassa tilassa oli tuollainen teline, jonka alareunassa on ikäänkuin kaapelikiinnikkeet, ja ylempänä ehkä jonkinlaisia pistokkeiden runkoja tms., olisiko voinut olla puhelinkeskus tms.?
Nämä siis kaikki tuossa "tulenjohtaja" tekstillä nimetyssä tilassa.


Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen paikka, osittain hyvinkin säilynyt, ehkä hieman vaivalloinen matka auttaa asiaa.

[TPTK]

Suosittelen Talvisodan Mantsinsaaresta kertovaa kirjaa; Lauri Immonen: Kaksi tykkiä

[riude]

Kirja on kyllä tiedossa. Myytkö sellaisen?

Mutta etsivä löytää netistäkin jotain:
Mantsin patterin 50 metrin välein olevat tykkiasemat ovat lähes ehjät. Tykkien pulttikehät ovat paikoillaan. Kantalinnoitetut miehistö- ja ampumatarvikekasematit, joissa sijaitsi myös patterin puhelinkeskus, ovat suhteellisen ehjiä ja tyhjiä. Puhelinkeskushuoneesta löytyy ruostunut ristikytkentäteline. Seinässä olevien kaapelien läpivienneissä näkyvät vielä merkinnät kaapeleiden käyttötarkoituksesta. Yllättäen erään huoneen pimeästä nurkasta löytyy kuuden tuuman Canet-tykin varaosa: parisataakiloinen kannustappi. Onko se unohtunut tänne vai onko se jätetty tarkoituksella? Suojatilojen käytävillä on kiviröykkiöitä ja muutamat teräsovet ovat jumiutuneet kivien painosta paikalleen. Suojatiloissa liikkuminen on tämän vuoksi hieman vaarallista. Tykkiasemien kanssa samassa rintamassa oleva betoninen tulenjohtoasema on saanut useita osumia. Tulenjohtoasemaan pääsee sisälle, mutta se on vaarallinen. Sen kylkeen on vuonna 2004 kiinnitetty Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen muistolaatta.

Tuossa tuo mainittu kannustappi:

[TPTK]

En myy koska omassa kappaleessa on Mantsin kaukopartio-osastossa toimineen henkilön merkintöjä ja allekirjoitus. googleta antikvariaatit, eiköhän jostain sinullekin oma kirja löytyne.

[riude]

Toki googletin sen jo, mutta huonolla menestyksellä. Antikka tosin löysi kaksikin kappaletta, nyt kun siitä toveri muistutti yv:llä .

[Canet]

Viimeisessä kuvassa taitaa olla kaapelipääte/ristikytkentäteline - tuollaisessa kehikossa olisi voinut olla puhelinkaapelit purettuina pareiksi ja kytkettyinä "plinteille", joiden kautta johtokytkennät voitiin tehdä. Esim. puhelinkeskukselta tulee kaapelit telineeseen, josta ne kytketään langoilla lähteville ja tuleville kaapeleille.. Ymmärsikös tuosta nyt mitään.. Koetan kuvata vanhan ristikytkentätelineen..

[riude]

Näin arvelinkin.
Menee muuten todennäköisesti ko. saarikin tulevaisuudessa piloille, siinä lossirannan eteläpuolella olevilla pelloilla oli puskutraktori töissä.
Syyksi selvisi, että siihen nousee 160 mökin mökkikylä.
Joku moskovalainen bisnesmies oli ostanut muuten koko saarenkin, mutta sinne ei ole onneksi annettu rakentaa.
Ainakaan vielä.

[Polarfuchs]

Suosittelen Talvisodan Mantsinsaaresta kertovaa kirjaa; Lauri Immonen: Kaksi tykkiä

Samoin suosittelen, painettu WSOY, Porvoo 1966. Hyvin kirjoitettu!

[riude]

Mutta edelleen, mikä on ollut tuossa tolpan nokassa?

[TAK85]

Tutkin anopin kirjaa" Laatokan Mainingit"/Valde Näsi ja Eemil Ovaska. Laatokan Aseveljet ry:n julkaisu. Otava. (470 syväpainokuvaa mm.) vuodelta 1942. Ei Mantsin kuvista ihan samaa tolppa löytynyt mutta vastaavanlainen tolppa kuitenkin jonka päällä oli konetykki. Koska siinä on sähkökaapeleille reiät niin voisihan siinä olla sijainnut valonheitin. Sellainenkin yhdessä kuvassa oli.

Kirja mahtaa olla aika harvinainen. Valde Näsi toimi pitkän aikaa Sanomalehti Kalevan päätoimittajana 60-70 luvulla, muistaakseni.

[igorrock]

Ainakin hinnoista päätellen nuo Näsin kirjat ovat aika harvinaisia:

http://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=477835
http://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=568724
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=495677

[TAK85]

Niinpä näyttää olevan arvokas. Ja onhan siinä tosimahtava tietopaketti noista talvisodan ja jatkosodan toiseen talveen asti ulottuvista asioista. Sotalaivoista yms. Taidanpa pitää lainassa pitempäänkin.

[Eki]

vpsrc=6

Yritimme miettiä, mitä on tämän pylvään päässä ollut?



... mutta olisiko tuossa ollut jonkinlainen suuntaus- tahi laskentalaite?

Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen paikka, osittain hyvinkin säilynyt, ehkä hieman vaivalloinen matka auttaa asiaa.

Tosi mielenkiintoinen on paikka, kiitos huomiosta! Milloin olet nuo kuvat ottanut?

Olen miettinyt samaa. Noita samantapaisia betonipylväitä löytyy Laatokalla moneltakin patterilta ja myös erillisiltä tulenjohtoasemilta. Esimerkiksi Pellotsaaressa vastaavanlaisen pylvään päällä on ollut kevyt tykki kiinteässä asennuksessa. Mutta Mantsin kohdalla varmasti ei ole tästä kysymys. Tuo Mantsin pylväs on lisäksi kovin lähellä raskaan tykin asemaa.

Mantsin patterin linnoitteet uusittiin aivan jatkosodan lopulla. Vain viikko töitten luovutuksen jälkeen patteri purettiin ja siirrettiin Impilahden Huunukkaan. Keskiön seinään tehtyjen merkintöjen "tilapäisyys" selittynee tällä."

[riude]

Käväisimme maanantaina tuolla, kun retkemme pääkohde karhu ei liikkunutkaan kaurapelloilla.
"Ryhmänjohtajana" oli eräs K.T., jonka kanssa samalla matkalla sinäkin olet tainnut siellä käydä aiemmin, jos oikein ymmärsin tuolta toisesta keskustelusta?

[smokeball]

Arvo Kokko: "Mantsi, Järisevä, Koivisto. Karjalan kuulut linnakkeet." WSOY 1950