Tappiot omassa tulessa

[Sturmmann]

Kuulin että Hesarissa olisi ollut jokin artikkeli suomalaisten tappiosta oman tulen vaikutuksesta, että olisi ollut jopa 20% luokkaa kokonaistappioista. Onko kukaan viime viikkoina nähnyt tämmöistä tutkimustulosta? Olisi mielenkiintoista saada luettavaksi ko. artikkeli. Tuntuu hieman liioitellulta.

[reka65]

Tuskin näistä kovin halukkaasti virallisissa papereissa levitetään.Joka maa on syyllistynyt samaan,jotkut jopa tarkoituksella joten "virallista" tietoa jos löytää niin saattaa olla ettei ole välttämättä luotettavaa.

Tykistöllä tuhottiin vihollisia paljon joten eipä ole ihme jos rautaa on satanut omienkin niskaan,syylliseksi tietenkin ilmoitettiin vihollisen vastaisku joten tuskin varmaa tietoa löytyy ja jos on jotenkin laskettu se ilmoitetaan taatusti alakanttiin kuten ministerien palkatkin.

[TPTK]

Hyökkäysvaiheessa 1941 ainakin JR56 kärsi tappioita omasta krh-tulesta. Syy: humalainen TJoht.

[Psjääkäri]

Antony Beevor on kirjoitellut kirjoissaan tykistön ja lentopommitusten tuhoista omien keskuudessa. Kirjasaan Normandian maihinnoususta oli muistini mukaan aikamoisia omiin osuneita lentopommituksia. Samoin kirjassaan Berliiniin rynnäköinnistä oli venäläisten tykistötulen harhat omiin aikamoisia. Mutta kuinka ne on faktaa, tiedä häntä.

[jaska]

No ilmeisesti neukkujen taktiikkaan kuului, että iskuosastot hyökkäsivät välillä oman tykistön tulen "läpi". Tykistön tulen tarkkuuteen vaikuttaa niin moni asia, että omat tappiot olivat varsinkin hyökkäysvaiheessa todennäköisiä. Sääolosuhteet,huonot kartat,kuluneet putket,lämpötila,mittausvirheet,paikannusvirheet,huolimattomuus,kokemattomuus,A-tarvikkeiden laatu, jne kaikki vaikuttaa tulen tarkkuuteen.Lisäksi sitten jalkaväen oma toiminta saattoi edesauttaa omaan tuleen joutumista. Vaikkapa vain synkronoimaton kello joukkueenjohtajalla.

[kalju]

Antony Beevor on kirjoitellut kirjoissaan tykistön ja lentopommitusten tuhoista omien keskuudessa. Kirjasaan Normandian maihinnoususta oli muistini mukaan aikamoisia omiin osuneita lentopommituksia. Samoin kirjassaan Berliiniin rynnäköinnistä oli venäläisten tykistötulen harhat omiin aikamoisia. Mutta kuinka ne on faktaa, tiedä häntä.

Siinä Beevoirin Normandiassa ei kyllä muistaakseni puhuttu mittavista omiin osuneista, mutta kylläkin Ranskalaisiin siviileihin osuneista ja myöskin omaa (liittoutuneiden) etenemistä hidastaneista mattopommituksista.

[JTV]

Omasta tykistö- ja krh-tulesta vahingossa tulleeet tappiot olivat ilmeisesti melko yleisiä - pahemmin miettimättä tulee mieleen tulee samantien mieleen useita tapauksia. Varsinkin talvisodan aikana tykistö ei (osittain huonojen viestiyhteyksien takia?) mitä ilmeisimmin ollut ajan tasalla tai ampui keskityksen lyhyeksi syystä tai toisesta (ennestään huonosti tunnetut tykit, ammukset ja/tai sytyttimet tai tulenjohdon tekemä virhe?).

Suomalaisissa sotapäiväkirjoissa ja niiden pohjalta kirjoitetuissa kirjoissa en usko asiaa olevan paljon kaunistellun. Pitemminkin kenttätykistön puolelta löytyy toisinaan aika kipeää tilitystä aiheesta miten jalkaväki oli taas syyttänyt omaa tykistöä syyttä vihollisen ampumista kranaateista.

[mosu]

Pioneerit rakensivat miinakenttiä. Aemasodan aikoihin ne tukikohdat olivat vahvasti miinoitettuja. Jos yllättäen soviettien hyökkäys alkoi, siis paikallinenkin, niin siinä hässäkässä/sekasorrossa meni omia miehiä omiin miinakenttiin. numeroista ei minulla ole tietoa. Muttta yleisiin tapahtumiin sodassa., niin jonkun verran omaan tuleen menehtyneitä on ollut. Jopa liittoutuneiden pommittajat Sakan yllä ampuivat toisiaan "lost in own fire".

[Korpisoturi]

On tullut joskus mietittyä, että minkäköhänlaista hommaa on ollut tukea konekiväärillä oman jalkaväen hyökkäystä... Siis tuollaisella maximilla, joka peittää aika paljon ampujan näkökenttää juuri sieltä alapuolelta, mistä ne tuettavat syöksyjät "nousevat" näkyviin...

[TPTK]

On tullut joskus mietittyä, että minkäköhänlaista hommaa on ollut tukea konekiväärillä oman jalkaväen hyökkäystä... Siis tuollaisella maximilla, joka peittää aika paljon ampujan näkökenttää juuri sieltä alapuolelta, mistä ne tuettavat syöksyjät "nousevat" näkyviin...

Ase jalustalla, jossa sivu- ja korkeusrajottimet. Ei temppu eikä mikään.

Vielä 1980-luvulla silloisessa Päällystöopistossa (Lpr) suoritettiin ko. ammuntaa osana tst-harjoituksia: ryömintäharjoitus konekiväärin tukiessa eli ampuessa ryömijöiden ylitse.

[mosu]

On tullut joskus mietittyä, että minkäköhänlaista hommaa on ollut tukea konekiväärillä oman jalkaväen hyökkäystä... Siis tuollaisella maximilla, joka peittää aika paljon ampujan näkökenttää juuri sieltä alapuolelta, mistä ne tuettavat syöksyjät "nousevat" näkyviin...

Ase jalustalla, jossa sivu- ja korkeusrajottimet. Ei temppu eikä mikään.

Vielä 1980-luvulla silloisessa Päällystöopistossa (Lpr) suoritettiin ko. ammuntaa osana tst-harjoituksia: ryömintäharjoitus konekiväärin tukiessa eli ampuessa ryömijöiden ylitse.

Oli saksalaisessa MG34 ja 42 laveteissa rajoittimet ja optiset tähtäimet. Ampuja myös pystyi ampumaan pää piilosa poterossa. Tämä ei kuitenkaan poista "inhimillitä tekiää". Joku voi vaikka menettää hermonsa ja räiskiä 'ympäriinsä'. Millä sitä Degatrejevilla rajoitat ampuma-alaa.

Siis liitoutuneilla oli tämä termi 'own fire'. Onhan näitä filmejä vaikka Irakista ja Afganista, joissa esimiehet olivat määränneet 'nappeja'. Sitten hyökänneet maataistelukoneilla brittien kimppuun. Surullista tietysti.

Samoa, että rapatesa roiskuu kuulostaa hieman graavilta. Kuitenkin:

http://www.ww2incolor.com/updates?g2_itemId=671294

[mosu]

On tullut joskus mietittyä, että minkäköhänlaista hommaa on ollut tukea konekiväärillä oman jalkaväen hyökkäystä... Siis tuollaisella maximilla, joka peittää aika paljon ampujan näkökenttää juuri sieltä alapuolelta, mistä ne tuettavat syöksyjät "nousevat" näkyviin...

Ase jalustalla, jossa sivu- ja korkeusrajottimet. Ei temppu eikä mikään.

Vielä 1980-luvulla silloisessa Päällystöopistossa (Lpr) suoritettiin ko. ammuntaa osana tst-harjoituksia: ryömintäharjoitus konekiväärin tukiessa eli ampuessa ryömijöiden ylitse.

Oli saksalaisessa MG34 ja 42 laveteissa rajoittimet ja optiset tähtäimet. Ampuja myös pystyi ampumaan pää piilosa poterossa. Tämä ei kuitenkaan poista "inhimillitä tekiää". Joku voi vaikka menettää hermonsa ja räiskiä 'ympäriinsä'. Millä sitä Degatrejevilla rajoitat ampuma-alaa.

Siis liitoutuneilla oli tämä termi 'own fire'. Onhan näitä filmejä vaikka Irakista ja Afganista, joissa esimiehet olivat määränneet 'nappeja'. Sitten hyökänneet maataistelukoneilla brittien kimppuun. Surullista tietysti.

Sanoa, että rapatessa roiskuu kuulostaa hieman graavilta. Kuitenkin:

http://www.ww2incolor.com/updates?g2_itemId=671294

[TPTK]

own fire?

"Friendly fire" ja nyttemin "blue on blue" ovat käytetyt termit.

[Seppo Jyrkinen]

...suomalaisten tappiosta oman tulen vaikutuksesta, että olisi ollut jopa 20% luokkaa kokonaistappioista.

Tapioita omien toimesta tietenkin tuli, mutta 20% taitaapi olla pilkkuvirhe!

[mosu]

Kuulin että Hesarissa olisi ollut jokin artikkeli suomalaisten tappiosta oman tulen vaikutuksesta, että olisi ollut jopa 20% luokkaa kokonaistappioista. Onko kukaan viime viikkoina nähnyt tämmöistä tutkimustulosta? Olisi mielenkiintoista saada luettavaksi ko. artikkeli. Tuntuu hieman liioitellulta.

Kuulostaa kovin korkealta luvulta. Toki noita tappioita tuli, mutta...