Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Minulla on vino pino kuvia, joiden ottajan joukko-osastosta ei ole tietoa. Kuvasarja alkaa Lempaalasta 1941 (Inkerinmaalla?) ja kuvaaja/joukko-osasto on siirtynyt Syvärille 1942(Syvärin kaupunki).Olisikohan mahdollista selvittää, mihin joukkoon hän kuului? Ilmeisesti PST-miehiä,koska mm. 37 mm PSt-tykin jynssäyskuvia löytyy...



Eräs PST-kiväärimme asemissa Lempaalassa 1941.(Kuvan taakse kirjoitettu)

Voisi olla hyvin ainakin joku rajajääkäripataljoonista. RjP 1 oliLempaalassa Kapujärvellä Veikkolan lohkolla asemissa 19.12.1941-25.6.1943. Sen jälkeen se siirrettiin Syvärille sillanpääasemaan Pitkäjärven lohkolle.

Kuule Saukki,osuit nappiin! Erään kuvan takana lukee: Tykkiryhmä Syvärin Pitkäjärvellä 1943!Kyseessä on siis Rjp 1, tiedätkö kertoa muuta tästä pataljoonasta? Kuuluiko siihen PST-komppania?Vai joukkue?

Nimiä kuvien takaa:
Martti Ristimäki
stm E.Eloranta
Katselmus:Kenr Vesterinen?(nimi on vähän epäselvä)

Laitan kuvat tänne,kun saan skannerin hommattua.Kameralla yrittäminen ei oikein ...niin kun näätte.Tulossa mielenkiintoinen setti!

Sattuipa sopivasti, isoisäni seikkaili ko. pataljoonassa. Ja vieläpä 2. komppania pst-joukkueessa ryhmänjohtajana... Mie postasin hänen kuvansa tonne yleinen militaria-ketjuun, jossa kyselin rajamiesten kurssirististä. Käy tarkistamassa josko tollainen naama näkyy myös siun kuvissa.

Jokaisessa komppaniassa oli oma pst-ryhmä. Veikkolan lohkolla oli 2 tykkiä, toinen Metsä-tukikohdassa ja toinen Kuja-tukikohdassa.

Tässä hiukan matskua RjP 1:stä. Runkona 12. ja 22. rajakomppaniat, jotka lähtivät matkaan Miehikkälästä. Ne muodostivat yhdessä Osasto Kanervan. Osasto tuli osana Kevyt Prikaati Tiaista Hopeasalmen, Mannikkalan, Lyykylän kautta ja lopuksi rantavarmistukseksi Inonniemen ja Kuokkalan välille.

RjP 1 perustettiin 19.12.1941 Terijoella. Samaan aikaan perustettiin myös sisarpataljoona RjP 2. Nämä muodostivat yhdessä Osasto M:n, jota komensi legendaarinen Ludvig Mäntylä (talvisodan Summan Lähteen lohkon viipurilaisten koulupoikien komentaja).

Lempaalasta RjP 1 siirtyi kesäkuussa 1943 Syvärin sillanpääasemaan Pitkäjärven lohkolle. Syvärillä pataljoona vietti koko lopun asemasodan ajan. Vetäytymisen alettua RjP 1 alistettiin Er.P.22:lle, jota komensi Kusipää-Ev.Ltn Lilius (Lilius oli hyökkäysvaiheen aikana 19.D:n esikunnassa ja osallistui Matti Laurilan "gloorian" pois syömiseen ja tarinan mukaan Lilius oli myös Tuntemattoman sotilaan Karjulan esikuva. Eli kaikesta päätellen läpeensä mulkku mies... Ettei vain Fortumin Lilius olisi jotain sukua...) RjP 1 osallistui Tuuloksen maihinnousu torjuntaan. Kaikkia tappioita ei voi laittaa pelkästään ryssän piikkiin, sillä erääseen hyökkäykseen ryhmittäytyessä oma tykistö antoi keskityksen rajajääkärien niskaan.

Muutamia tarinoita:

Kapteeni Kanerva oli ilmeisen tiukka sälli. Hyökkäysvaiheen aikana hyökkäys oli pysähtynyt erään kukkulan juurelle. Kanerva ilmoitti rajajääkäriensä hoitavan homman. Homma hoituikin, mutta hinta oli kallis. Hyökkäys piti tehdä avoimessa rinteessä ja ilmeisesti ilman tulitukea.

Eräs veteraani kertoi miulle että Kanerva olisi kaivattanut uudestansa ylös muutaman hautadun ryssän "ketunsyöteiksi".

Kanerva sai siirron pois RjP 1:stä pian Lempaalaan siirtymisen jälkeen. Hänet siirrettiin Linnoituspataljoonaan, jossa hän kuoli majurina helmikuussa 1943. Tarinan mukaan omien ampumana.

Veteraani kertoi, että eräälle upseerille ilmoitettiin tämän kaatuvan sodassa "tavalla taikka toisella".

Syvärillä eräässä vartiopaikassa ollut vartija ampui oman jääkärin kun tämä oli noussut rintavarustuksen päälle mölyämään. Sotapäiväkirjassa sanotaan jääkärin "mölynneen ryssien tapaan".

Avainsanoja: E.Hyttinen, T.Susi, S.Särkisilta ja tukikohtina Metsä, Kuja, Kappeli